Hyvät  Helsingin Kokoomuksen Naiset
Arvoisat juhlavieraat, 

Minulla on ilo ja kunnia onnitella 90 vuotta täyttäviä Helsingin kokoomuksen naisia. Yhdistyksemme on Helsingin kokoomuksen naisyhdistyksistä pitkäikäisin, suurin ja kaunein, kuten me yhdistyksen jäsenet tapaamme omasta rakkaasta yhdistyksestämme osuvasti sanoa.

Meillä on historiallisen upea tilanne juhlia yhdistystämme. 90-vuotias Kokoomus on Suomen suurin puolue ja vahva tulevaisuuden toivon rakentaja kaikille suomalaisille. Kotikaupungissamme valtuustoryhmämme on suurin ja vaikuttavin. Suomi ja Helsinki ja tänä päivänä on sanottava ainakin Eurooppa, jos ei maailmakin, olisi aivan erilainen paikka asua ja elää, jos me kokoomuslaiset ja Helsingin kokoomuksen naiset emme olisi olleet vahvasti mukana vaikuttamassa, päättämässä ja tekemässä.

Yhdistyksemme hienon ja yhteiskunnallisesti merkittävän historian edessä on lähes sanaton. On upeaa olla tänään kokoomusnainen ja olla mukana yhdessä teidän kanssanne juhlistamassa yhdistystämme..
 

Hyvä juhlaväki,

Vaikka juhlimme tänään Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n virallista 90-vuotisjuhlaa, juontaa Kokoomuksen Naisten Liiton ja samalla Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n historia kauemmaksi, peräti 1900-luvun alkupuolelle.

Vuosisadan vaiheessa Suomessa vaikutti yksittäisiä, aktiivisia naisia, joista HKN:n synnyn kannalta tärkein oli Aleksandra Gripenberg. Hän toi aktiivisesti esille ajatuksiaan naisten yhteiskunnallisesta asemasta ja pyrki vahvistamaan sitä.

Poliittisen naisjärjestön esikuvana toimi vuonna 1906 perustettu Suomalaisen puolueen naisvaliokunta. Saman vuonna suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden eduskuntavaaleissa.

Naisvaliokunta teki innolla työtä naisten tasa-arvon saavuttamiseksi Suomessa: painatti lentolehtisiä, kiersi puhumassa ympäri maata, järjesti tilaisuuksia ja kannusti suomalaisia naisia itseopiskeluun. Vuonna 1912 naisvaliokunta perusti oman äänenkannattajansa Suomen Nainen -lehden.

Sodan syttyminen ja elinolojen huononeminen kuitenkin heikensivät toimintaa. Maamme itsenäisyyden ja kansalaissodan aiheuttamat ristiriidat ja katkeruudet lamauttivat toimintaa. Valtiomuotokiista hajotti vanhat puoluemuodostelmat ja 9.12.1918 Suomalainen puolue lopetettiin ja tilalle perustettiin Kansallinen Kokoomus.

Naisvaliokunta lähetti saman tien kirjeen kannattajilleen ja kehotti liittymään Kansalliseen Kokoomukseen. Tämän seurauksena Kokoomuksen naisjärjestöjä alettiin perustaa ja ensimmäiseksi ehti - kukas muu kuin - Helsingin Kokoomuksen Naiset.

Silloiselta nimeltään Kansallisen Kokoomuksen Naisjärjestö Helsingissä perustettiin 25.1.1919. Nykyiseen muotoonsa nimi muutettiin myöhemmin 50-luvulla. Tästä alkoi tie, joka yhä jatkuu.
 

Hyvät kuulijat,

Helsingin Kokoomuksen Naisten tärkeimpänä kantavana voimana yhdistyksen pitkän tien varrella on ollut naisten keskinäinen yhteistyö, halu muuttaa yhteiskuntaa ja usko tekemisen tärkeyteen. Nämä näkyvät HKN:n ja muiden Kokoomuksen naisjärjestöjen tasa-arvon eteen tehdyssä yhteiskunnallisessa työssä.

HKN:n kantavia teemoja olivat jo vuosisadan alkupuoliskolla suomen kielen ja suomalaisuuden esiintuominen, liikunnan merkityksen korostaminen sekä veroasioiden ja vaalitoiminnan läpinäkyvyys. Lisäksi vastustettiin laajalti kommunismia. Alkoholin vastaisuus oli myös vahvaa.

Tärkeitä naisjärjestöjen ajamia uudistuksia olivat mm. oppivelvollisuuslaki, kansaneläkelaki, ilmaiset kouluateriat ja lapsilisä. Uudistuksilla parannettiin näin erityisesti lapsiperheiden asemaa.

Sotien jälkeen pääsi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen kunnolla käyntiin. Naisten asema yhteiskunnassa parani monin tavoin. Tämä näkyi mm. naisten ja miesten samapalkkaisuudesta säätämisessä, sukupuoleen perustuvan työssä syrjinnän kieltämisessä ja naisten kasvavassa valitsemisessa valtion virkoihin.

Naisjärjestöjen panos sosiaalisen tasa-arvon lisäämisessä oli merkittävää. Esimerkkeinä tästä ovat mm. työeläkelait, peruskoululaki, kansanterveyslaki sekä 80-luvulle tultaessa laki lasten kotihoidon tuesta, vanhempainraha ja viimein laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1987.

Kauas on siis tultu ajoista, joissa nainen määriteltiin "tärkeimmäksi tavaraksi miehen irtaimistossa", kuten vuoden 1669 katekismuksessa. Ilman naisjärjestöjen, kuten Helsingin Kokoomuksen Naisten panosta tie olisi varmasti ollut monin tavoin hankalampi.

Paljon on tehty ja aikaansaatu. Sitä on tänään upea juhlistaa. Juhlat antavat meille myös voimaa tuleviin koitoksiin. Niin paljon meillä on naiset vielä tehtävää!
 

Hyvät kuulijat,

Kokoomuksen Naisten Liiton jäsenyhdistyksillä on perinteisesti ollut merkittävä rooli koko Kansallisen Kokoomuksen sekä suomalaisen yhteiskuntapolitiikan teossa.

Helsingin Kokoomuksen Naisten arvopohja perustuu tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen sekä uskoon ihmisen omiin kykyihin ja haluun tehdä valintoja. Uskomme, että todellisia vaihtoehtoja luodaan vain määrätietoisella politiikalla.

Positiivinen ja tulevaisuuteen rohkeasti uskova politiikanteko onkin aina ollut kokoomusnaisten tunnuskuva.

Kokoomuksen uusimmassa periaateohjelmassa näkyy vahvasti Helsingin kokoomuksen naisten kädenjälki. Moni yhdistyksemme jäsen oli uudistustyössä aktiivisesti mukana. Johdin puoluevaltuuston puheenjohtajana periaateohjelmauudistusta yhdessä puheenjohtaja Kataisen kanssa. Työ oli innostavaa, mutta vaativaa. Olin silloin äitiyslomalla ja sanoinkin työn valmistuttua Jyrkille, että tuntuu kuin olisi synnyttänyt kaksoset: Miron ja periaateohjelmamme.

" Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen."  Nämä arvot voimme tänä päivänä lukea myös sinivihreän hallituksen ohjelman ensimmäiseltä sivulta.

Politiikka on yhteisten asioiden tahtomista, osallistumista ja vaikuttamista. Puoluesihteerimme Taru onkin todennut osuvasti, että Kokoomuksen toiminta ei itseisarvoisesti tähtää mahdollisimman suureen kannatukseen.  Me teemme arvopohjasta kumpuavaa politiikkaa, josta hyötyvät kaikki suomalaiset. Jos tämä tuottaa suurimman kannatuksen, se on merkki siitä että Kokoomus on onnistunut tavoitteidensa täyttämisessä.

Arvoihin pohjaavan politiikan menestyksestä kertovat uusimmat kannatusluvut. Niissä kokoomus saavutti nykymenetelmillä tehtyjen puoluekannatusmittauksien historiassa parhaan koskaan saamansa kannatusosuuden 25,2 %. Samaan aikaan pääoppositiopuolue Sdp:n kannatus on pudonnut. Kokoomuksen 5,1 prosenttiyksikön etumatka sosialidemokraatteihin on sekin suurin gallupmittausten historiassa. Me kokoomuslaiset suhtaudumme kannatuslukuihin nöyrästi mutta kyllä tätä upeaa tilannettamme on syytä vähän tänään juhlistaa, vai mitä hyvät naiset!
 

Arvoisat kuulijat,

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaalimisen periaatteet tulee siirtää myös seuraaville sukupolville. Tätä työtä me teemme jatkuvasti Helsingin Kokoomuksen Naisissa. Vaikka työmme tuloksia mitataan monesti vaaleissa, on tärkeintä kuitenkin kaikki se työ, jota teemme vaalien välillä.

Tärkeintä on ihmisten kuunteleminen ja yhdessä tekeminen. Yhdistystoiminta on parhaimmillaan tiimityötä. Kun joukkueen jokainen jäsen antaa oman panoksensa yhteisen päämäärän eteen, voidaan yhteistyöllä saavuttaa suuria. Tämän meille osoittaa yhdistyksemme upea historia.

Meidän tehtävämme on nyt varmistaa, ettei sukupolvia kestänyt yhteiskunnallisen työn ketju katkea.

Vaikka ajat ovat muuttuneet yhdistyksemme perustamishetkistä, on yhdistyksen alkuperäinen toiminta-ajatus edelleen ajankohtainen. Haluamme edelleen saada naiset entistä vahvemmin kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista.

Tähän työhön haluan kannustaa teitä kaikkia. Vain yhdessä tehden voimme varmistaa suomalaisen tasa-arvo -ajattelun jatkumisen myös tulevaisuudessa.

Todellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen nainen voi tehdä ratkaisunsa omista lähtökohdistaan. Palkkatasa-arvo ja työelämän rakenteissa sekä asenteissa on yhä tehtävää. Me haluamme, että työ ja perhe ovat jokanaisen, joka vanhemman oikeus. Jotta työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen olisi oikeasti mahdollista jokaiselle vanhemmalle. On oltava erilaisia vaihtoehtoja. Sellaisia, että joustava osapuoli ei ole aina lapset ja läheiset vaan myös työn on voitava joustaa.  Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. On tärkeää kehittää työelämää niin, että vastuuta läheisistään ei ulkoisteta. Ikääntyvistä läheisestä huolehtiminen on yksi esimerkki, johon joustoa tarvitaan. Se mikä sopii toiselle, ei istu toiselle. Siksi on oltava vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita. Naisen on voitava tehdä, mitä nainen tekee. Se on tasa-arvoa. ja sen eteen me teemme työtä.
 

Hyvät Ystävät,  Hyvä juhlaväki

Yhdistykseen liittyessäni en olisi arvannut, miten tärkeä osa siitä elämässäni tulee. Näin on varmasti käynyt meille kaikille.

90-vuotisjuhla onkin oikea paikka kiittää yhdistyksemme jäseniä vuosien varrella tehdystä upeasta työstä yhdistyksemme, kokoomuksen ja Isänmaan puolesta tehdystä työstä. Tänään varmasti muistamme lämmöllä monia yhdistyksen edesmenneitä jäseniä, kuten yhdistyksemme eteen paljon työtä tehneitä entisiä puheenjohtajiamme Alli Kallioniemeä ja Margit Borg-Sundmania ja monia , monia muita upeita naisia.

Tänään on myös hyvä kiittää yhdistyksemme hallitusta sekä uudelleen valittua yhdistyksen puheenjohtajaamme Mirja Halosta, joka on aivan oivallinen keulakuva yhdistykselle. yhdistyksemme on 90-vuotiaana voimissaan ja menemme innolla kohti uusia haasteita.

Haluan omasta puolestani toivottaa kaikille antoisaa ja muistorikasta 90-vuotisjuhlaa Ja kaikille onnea ja iloa alkavaan vuoteen.