Arvoisat ruusun päivän seminaarin osallistujat,
Hyvät naiset ja herrat!
Oikein hyvää ruusunpäivää kaikille! On suuri ilo olla mukana täällä tänään
yhdessä teidän kanssanne. Me olemme erittäin tärkeän asian äärellä. Suomen ja
suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on aivan ratkaisevaa se, miten onnistumme
edistämään uusien työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä.
Suomen kannalta on aivan olennaisen tärkeää saada naisyrittäjyydessä oleva
mittava potentiaali puhkeamaan kukkaan ja maahamme roimasti lisää naisyrittäjien
menestystarinoita.
Jotta näitä menestystarinoita olisi jatkossa todellakin tuntuvasti enemmän
tarvitaan motivoituneita yrittäjiä, fiksuja naisia ja teitä/heitä suomessa on.
Myös valtiovallalta tarvitaan toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi.
Tärkeä osa suotuisan yritysympäristön luomista on helpottaa yrittäjien työn ja
perheen yhteensovittamismahdollisuuksia.
Kaiken kaikkiaan työn ja perheen yhteensovittaminen on tehokkaimpia täsmätoimia
edistää koko kansakunnan hyvinvointia, aikuisten ja lasten. Se on täsmätoimi
edistää työhyvinvointia ja jaksamista, pidempiä työuria ja lisätä kestävällä
tavalla työtehokkuutta ja myös synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Työ ja perhe on jokanaisen oikeus. Työntekijän ja yrittäjän. Jokaisessa työssä
ja työtehtävässä. Tavoite edistää hyvää työn ja perheen yhteensovittamista on
yksi asia asia, miksi lähdin aikoinaan politiikkaan ja olen asiaa pyrkinyt myös
omassa elämässäni edistämään. Että aina ei jousta vain lapset, että myös työ
voi joskus joustaa. Naiset, perheet ja elämän tilanteet ovat erilaisia siksi
tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Se mikä
sopii toiselle ei istu toiselle.
Hyvä työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen pitää olla jokaisen työpaikan
tavoite osa henkilöstöjohtamista ja yrityskulttuuria. Se on hyvä kilpailuvaltti
houkutella työntekijöitä. Valtiovallan on oltava tässä työssä aktiivinen ja
otettava huomioon yrittäjien, etenkin yksinyrittäjien erityistarpeet.
hyvät kuulijat,
Suomessa on tällä hetkellä enemmän yrityksiä kuin koskaan aiemmin yhteensä
yli 258 000 yritystä. Mutta silti meillä on edelleen esimerkiksi pk-yrityksiä
alle Eu:n keskitason eli aukko yrittäjyydelle on olemassa. Presidentti Martti
Ahtisaari sanoo tv-lausunnossaan, että yrittäjyys kantaa suomea. Asia on
juuri näin.
Samoin naisyrittäjyyttä on suomessa vielä aivan liian vähän. Tällä hetkellä
runsaat 30 prosenttia kaikista yrittäjistä on naisyrittäjiä. Siksi sinivihreän
hallituksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten parantaminen ja
naisyrittäjien osuuden nostaminen kaikista yrittäjistä 40 prosenttiin.
Syitä erityisesti naisten korkeaan kynnykseen ryhtyä yrittäjäksi on monia. Niitä
sinivihreän hallituksen tarkoituksena on madaltaa. Myönteistä on se, että
Eu-tasolla vertailtuna naisten osuus yrittäjistä on suomessa korkeimpia eli
meillä naisilla on kyllä näyttöjä ja aivan varmasti mittavaa potentiaalia.
Naisten yrittäjyydelle on tyypillistä se, että yrittäjyys on pääosin
yksinyrittäjyyttä. Naisyrittäjistä noin 70 prosenttia toimii yksinyrittäjinä ja
siten vain alle kolmannes naisyrittäjistä on myös työnantaja.
Toinen tyypillinen naisyrittäjyyden piirre on se, että nuoria naisyrittäjiä on
vähän. Neljännes naisyrittäjistämme on yli 50-vuotiaita.
Me
tarvitsemme lisää naisten yrittäjyyttä ja myös lisää nuorten naisten
yrittäjyyttä. Sen esteenä ovat selvästi yrittäjyyden ja perheen yhdistämisen
vaikeudet. Yrittäjän työ on kovin kokonaisvaltaista. Siksi valtiovallan on aivan
erityisesti ponnisteltava työssä, joka helpottaa yrittäjien työn ja perheen
yhteensovittamista.
Hyvät kuulijat,
Yksi asia on ylivoimaisesti ylitse muiden merkittävyydessään. Se on asia, jonka
korjaaminen olisi kaikkein tehokkain täsmätoimi vahvasti vauhdittaa työn ja
perheen yhteensovittamista, edistää työelämän tasa-arvoa ja samalla kirittää
yrittäjyyttä. Tämä asia on vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen!
Asia ei ole uusi. Me päättäjät emme ole asian mittavasta merkityksestä
huolimatta kyenneet, vielä! Asia korjaamaan. Asia on tämän vaalikauden
tärkeimpiä asioita. Sen tärkeys ja kiireellisyys vain korostuu talouden
taantuessa ja suomen harmaantuessa. Me tarvitsemme enemmän naisyrittäjiä
työantajiksi ja myös lisää vauvoja.
Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajille enemmän kustannuksia ja suurempi
taloudellinen riski kuin miehistä, ei työelämän tasa-arvo toteudu! Laskelmien
mukaan yksi lapsi maksaa työnantajalle 10 000 -15 000 euroa toimialasta
riippuen. Tämä "äitiriski" näkyy mm. Naisten yleisempinä pätkätöinä, harvoina
johtopaikkoina sekä palkkauksessa.
Tämä näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa on täysin
epäoikeudenmukaista. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla
naisvaltaisten palvelu- hoiva- ja hoitoalanyritysten kasvumahdollisuuksia.
Moni yrittäjä pyrkii selviytymään työntekijöiden
perhevapaista tekemällä itse entistä enemmän työtä ja pidempää päivää
kompensoidakseen henkilöstökuluja. Pitkän päälle sitä ei jaksa ja yrittäjä itse
väsyy, sairastuu ja pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminta loppuu. Tilanne
on tällaisena kestämätön. Myös
naisyrittäjillä on oltava oikeus vanhemmuuteen.
On
aivan olennaista todeta se, että vanhemmuus ei ole työperäinen sairaus eikä
työtapaturma eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ja siksi ei ole
mitään syytä, miksi työantajien ja nimenomaan naisten työantajien pitäisi
korvata vanhemmuuden kustannukset.
Perhevapaiden kustannusten tasaaminen ja korvaaminen valtion toimesta on
tehotoimi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä ja erityisesti
naisyrittäjyyttä. Kyse on työllisyydestä, yritysten toimintamahdollisuuksista ja
kasvua hakevien yritysten kyvystä palkata lisätyövoimaa.
Juuri vaikeus sovittaa yhteen koti ja työelämä
vähentävät naisten halukkuutta ylipäätään ryhtyä yrittäjäksi. Ja juuri
perhevapaiden kustannukset ovat usein jarruna naisvaltaisten yritysten kasvulle.
Kun edellytykset tasa-arvoiselle yrittäjyydelle saavutetaan on suomalainen
yrityskenttä tulevaisuudessa aivan eri tavalla naisten hallussa. Se on jokaisen
suomalaisen etu!
Sinivihreä hallitus lupaa hallitusohjelmassaan jakaa työantajalle koituvat
vanhemmuuden kustannukset tasapuolisemmin ja lisätä yhteiskunnan
rahoitusosuutta. Samoin hallitus on sitoutunut edistämään työn ja perhe-elämän
yhteensovittamista. Mitä sitten aiotaan tehdä.
On
tietenkin tärkeää kannustaa isiä käyttämään entistä enemmän vanhempainvapaata.
Kannustus on tarpeen, sillä vanhempainvapaalla isistä yli 2 kk on vain pari
prosenttia, vaikka vanhempainvapaan jakaminen on ollut mahdollista jo 20 vuotta!
Tosiasia on, että isiä kannustamalla ei ydinongelmaa, sitä, että yrittäjä
maksaa vanhemmuuden kustannukset, korjata!
Oleellisinta tietenkin on se, että työntekijän vanhemmuudesta yksittäiselle
työnantajalle syntyviä kustannuksia pitää voida rahoittaa nykyistä
oikeudenmukaisemmin eli niin, että yhteiskunta tai muut työnantajat tai molemmat
osallistuvat jatkossa kustannusten kattamiseen nykyistä enemmän.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan Sata-komitean väliraporttiin
sisältyykin esitys äitiys- ja vanhempainpäivärahojen tason nostamista siten,
että ne nykyistä paremmin korvaavat vanhempainvapaasta aiheutuvaa palkkatulojen
menetystä.
Kun päivärahan taso nousee, nousee myös yksittäisen työnantajan kelalta saama
korvaus siltä ajalta, kun työnantaja maksaa työntekijälleen täyttä palkkaa. Tämä
helpottaa naisvaltaisten yritysten tilannetta ja parantaa naisten
työmarkkina-asemaa. Sata-komiten ehdotukset eivät ole vielä riittäviä askelia.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmia selvittämään ja perhevapaiden
laajempaa uudistamistyötä tekemään on ministeri Hyssälä asettamassa työryhmän
aivan lähipäivinä. On hyvä, että perhevapaajärjestelmää pohditaan ja
uudistetaan. Olennaisinta ja kiireellisintä on tehdä päätökset vanhemmuuden
kustannusten korvaamisesta. Askelista eteenpäin.
Olen kirittänyt työryhmän asettamista, jotta myös sen tekemistä johtopäätöksistä
pääsemme tekemään päätökset eduskunnassa vielä tämän vaalikauden aikana.
Vanhemmuuden kustannusten korvaaminen olisi tehokas elvytystoimi harmaantuvassa
ja taloudeltaan taantuvassa suomessa, jossa kipeästi kaivataan uusia vauvoja ja
uusia yrityksiä.
On
erittäin tärkeää, että Hyssälän työryhmässä on mukana myös yrittäjien edustus.
Niin, että asioiden tärkeysjärjestys pysyy yllä. Olen tästä puhunut ministerin
kanssa ja häntä kannustanut.
Hyvät kuulijat,
Vanhemmuuden kustannusten jakamisen lisäksi
kaipaa yrittäjien sosiaaliturva edelleen korjauksia. Yrittäjien heikompi
sosiaaliturva palkansaajiin nähden on yksi syy, mikä yrittäjyyden hohtoa
himmentää ja vaikeuttaa perheellisen yrittäjän arkea.
Kiireellistä on saada sairaan lapsen
hoitokulujen verovähennyskelpoisuus koskemaan kaikkia yrittäjiä riippumatta
yhtiömuodosta. (Tällä hetkellä toiminimiyrittäjän lapsen sairastuessa hänelle ei
jää yleensä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa sairas lapsi mukaan työpaikalle tai
laittaa "putiikki" kiinni, jos ei onnistu järjestämään hoitajaa. Todellista työ
ja perhe-elämän yhteensovittamista ajaisi se, että yrittäjä saisi vähentää
verotuksessa oman sairaan lapsensa hoitamisesta aiheutuvat kustannukset samoin
kuin hän voi vähentää työntekijöidensä sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuneet
kulut. Kyllähän oma lapsi tarvitsee hoitoa siinä missä työntekijöidenkin. ) vm:n
tulkinnat verotuksessa, eivät voi olla ylitsepääsemättömiä!
Samoin oikeus osittaiseen hoitorahaan eli mahdollisuuteen lyhentää työaikaansa
lastenhoidon vuoksi on ulotettava koskemaan yrittäjiä. Ja niin tehdäänkin vuoden
2010 alusta eli osittaisen hoitoraha
laajennetaan koskemaan yrittäjiä ja samalla sen tasoa nostetaan 90 euroon, jotta
se nykyistä paremmin korvaisi työajan lyhentämisestä johtuvaa ansion menetystä.
Konkreettinen toimi ja nopeasti toteutettava sellainen olisi
liikunta- ja kulttuurisetelien ulottaminen toiminimiyrittäjille.
Tärkeää on myös kiinnittää huomiota yrittäjänaisten työssä jaksamiseen.
Yrityksen ja rahanpyörittämisen, kaiken kiireen keskellä on meidän naisten
huolehdittava omasta terveydestä ja jaksamisesta. Kun yrittäjä voi hyvin voivat
hyvin myös yritys, lapset ja koko perhe.
Hyvät kuulijat,
Nostaisin esille vielä yhden asian, Sipa eli yrittäjänaisten sijaispalvelu, jota
pidän erinomaisena innovaationa, yrittäjänaisten yhtenä taidonnäytteenä.ja
hyvänä yhteistyöhankkeena valtiovallan kanssa. Sipa edistää ja kehittää
pienyrittäjyyttä helpottamalla yrittäjän arkea, tukemalla yrittäjän
liiketoiminnan kasvua sekä madaltamalla kynnystä ensimmäisen työntekijän
palkkaamiseksi. Maataloudessa on lomituspalvelut ollut kautta historian. On
kohtuullista, että yrittäjien arkea helpotetaan. Oli erinomaista, että eduskunta
myönsi valtion budjettiin 300 000 euroa Sipan vakiinnuttamiseen ja
laajentamiseen. Sipa on varmasti mahdollisuus, jonka käyttö- ja
kehittämismahdollisuudet ovat mittavat.
Tällaisia uusia innovaatioita tarvitaan yrittäjien arjen helpottamiseksi ja
yrittäjyyden edistämiseksi. Näille innovaatioille on valtiovallan oltava avoin
ja myös myöntyväinen myöntämään taloudellisia voimavaroja. Ne ovat varmasti
kannattavia investointeja koko kansankunnan kannalta.
Hyvät kuulijat,
Aika on nyt haastavaa. Työttömyys on alkanut kasvaa, lomautukset ovat alkaneet
muuttua irtisanomisiksi. Olosuhteet ovat kyllä tietyllä tavalla nyt paremmat
kuin 1990-luvun laman aikaan (korot eivät pilvissä, ei devalvaatiouhkaa), mutta
huonommat siltä osin, että vientimahdollisuudet ovat tällä hetkellä rajalliset.
Juuri nyt valtiovallan viisaita elvytystoimia tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Hallituksen elvytystoimien ykkösasiana on ollut turvata mahdollisimman hyvin
yritysten pystyssä pysymistä samoin kuin niissä olevia työpaikkoja; ettei hyvin
toimivia yrityksiä kaatuisi väliaikaisen likviditeetin puutteeseen. Viime
lamasta on osattava ottaa oppia kaikin tavoin. Työttömyyttä ei saa päästä
karkaamaan ja yrittäjyyttä vaalittava. Todellakin teemme työtä, että tässä
onnistutaan.
Tässä ajassa on olennaista ylläpitää toivoa, edistää työnteon ja yrittäjyyden
edellytyksiä sekä edistää ostovoimaa, ennen kaikkea pitää talouden pyörät
pyörimässä!
Tässä ajassa, niin kuin Suomen historiassa on aina ollut, suomalaisilla naisilla
on näytön paikka! Ja uskon ja teidän, että me suomalaiset naiset myös näytämme!
Ja
voimia näyttöihin saamme varmasti toisistamme! Sosiaalisilla verkostoilla on
jaksamisen kannalta huomattava merkitys! Varsinkin meille naisille on tärkeää,
että voimme vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä toistemme kanssa. Tämä päivä
tarjoaa mainion mahdollisuuden verkostoitua! Nautitaan päivästä täysin rinnoin!
Arvoisat naiset, näillä sanoilla ja ajatuksilla haluan tuoda tervehdyksen ja
toivottaa antoisaa Ruusunpäivän seminaaria!