Puheet 2009

Puheenvuoroja eduskunnassa

12.11.2009
Kouluruuan merkitys

10.11.2009
Rokoteohjelmaa täydentävien rokotteiden Kela-korvattavuus

5.9.2009
Lähiruokaviestin vastaanottaminen

10.6.2009
Puhe Itämeri-selonteosta

4.5.2009
Naisyrittäjien verkostoitumistapahtuma

21.3.2009
Uudenmaan Martat ry:n 80-vuotisjuhlapuhe

18.3.2009
Perhepäivähoitajien rekrytointitilaisuuden avauspuhe

24.1.2009
Helsingin Kokoomuksen Naisten 90-vuotisjuhlapuhe


Puheet 2008

Rokoteilta, Folkhälsan, Senioritalo
10.11.2009, Helsinki
Kansanedustaja Sari Sarkomaa

Rokoteohjelmaa täydentävien rokotteiden Kela-korvattavuus

( Tiivistelmä )

Puhuin tilaisuudessa terveyden edistämisen merkityksestä ja nostin esille konkreettisena esimerkkinä allekirjoittamani lakialoitteen, jossa on yli sadan kansanedustajan allekirjoitus. Kyse on siitä, että rokoteohjelmaa täydentävien rokotteiden korvaaminen pitäisi olla Suomessa mahdollista, kuten se on monissa pohjoismaissa. Meillä on vanha sairausvakuutuslaki, kun ennaltaehkäisyä ei voi korvata, ja vain hoidon voi. Rokoteohjelmaa täydentävistä rokotteista pitäisi saada Kela-korvaus terveyden ja tasa-arvon edistämiseksi. Nykyinen tilanne, että valtio korvaa lääkkeitä ja hoitoa, mutta ei ennaltaehkäisyä, ei ole järkevä eikä tarkoituksenmukainen kenenkään kannalta.

Rokotteet ovat yksi tärkeimmistä kansanterveyttä edistävistä vaikutuskeinoista. Ne ovat kiistattomasti kustannustehokas tapa ehkäistä sairauksia ennakolta, sillä rokotteilla saadaan usein suoja pitkälle tulevaisuuteen. Vain puhdas juomavesi on maailman mittakaavassa rokotteita tärkeämpi keino ehkäistä tarttuvia tauteja ja niiden aiheuttamia kuolemia. Rokottamalla edistetään myös suomalaisten terveydellistä tasa-arvoa.

Yleinen rokotusohjelma on tulevaisuudessakin tehokkain ja tasa-arvoisin keino ehkäistä väestön sairauksia rokotuksin. Rokottamisen merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä kasvaa. Asiantuntijat ennustavat, että tulevaisuudessa voidaan rokottautua aivan uudenlaisia sairauksia, kuten nuoruusiän diabetesta tai paksusuolen syöpää vastaan. Kysymys ei siis ole enää yksinomaan perinteisistä lasten tartuntataudeista. Myös hoitavia rokotteita kehitetään.

Rokotteista tulisi saada Kela-korvaus kuten reseptilääkkeistäkin. Korvattavuuspäätös olisi aina rokotekohtainen ja usein määräaikainen. Se perustuisi näyttöön rokotteen hyödyistä.  Yleinen rokotusohjelma on tulevaisuudessakin tehokkain ja tasa-arvoisin keino ehkäistä väestön sairauksia rokotuksin. Kaikki kriteerit täyttävät rokotteet on sisällytettävä ohjelmaan. Koska ihannetilanne ei aina toteudu, tai se toteutuu viiveellä, Kela-korvausta tarvitaan rokoteohjelman täydentäjäksi ja välivaiheen tueksi. Korvattavuutta tarvitaan myös siinä tapauksessa, että rokotusohjelmaan kuuluu vain tietty ikäluokka, mutta rokotteesta hyötyisivät muutkin.

Kyse ei ole joko tai -tilanteesta. Sekä rokoteohjelmaa että Kela-korvausta tarvitaan. Korvattavuus myös kannustaisi kansalaisia omaehtoisesti suojautumaan rokotteilla, jotka eivät kuulu yleiseen ohjelmaan, mutta ovat tärkeitä yksittäisille ihmisille. Ei esimerkiksi ole mielekästä rokottaa kaikkia suomalaisia rannikkoseuduilla uhkaavaa puutiaisaivokuumetta vastaan. Rokotteiden korvaamisella yhteiskunta antaisi kansalaisille arvokkaan viestin: omasta terveydestä huolehtiminen kannattaa.