- puhuessa muutokset mahdollisia -

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet, hyvät kokoomuslaiset!

Vuosi vaihtui odottamattomissa tunnelmissa. Aasian hyökyaaltokatastrofin edessä koko maailma joutui pysähtymään. Luonnonvoimat muistuttivat meitä siitä, ettemme pysty hallitsemaan kaikkia riskejä. Meidän ihmisten tehtäväksi jää surusta selviäminen, uhrien ja heidän lähiomaistensa auttaminen, jälleenrakentaminen ja elämän eteenpäinvieminen. Uskon ja toivon, että vuoden vaihteen tapahtumat herättivät ihmiset näkemään, että maapallo ja maailman turvallisuus ovat yhteisiä. Vahvistunut yhteisvastuu on kestävä pohja rakentaa parempaa uutta vuotta.

Hyvät ystävät,

Me kokoomuslaiset voimme aloittaa uuden vuoden erinomaisista lähtökohdista. Takanamme ovat kahdet voittoisat vaalit. Eurovaaleissa kokoomus nousi Suomen suurimmaksi. Menestys jatkui kunnallisvaaleissa. Vaalitulos oli kunnallis- ja eduskuntavaaleista paras 16 vuoteen. Olemme vahvasti kilvoittelemassa suurimman puolueen asemasta ja pääministerin salkusta.

Suurin kiitos kokoomuksen menestyksestä kuuluu järjestöväelle. Kentän pitkäjänteinen ja periksi antamaton työ teki mahdolliseksi kokoomuksen vaalivoitot ja se luo erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Kokoomuksen vahvistumisen, jäsenmäärän lisääntymisen ja kannatuksen kasvun taustalla on yhtälailla uusi puheenjohtaja, uudistunut puoluejohto. Ja Seinäjoen puoluekokouksessa syntynyt hyvä yhteishenki. Yhdessä työtä tehden on kokoomuksen ympärille muodostunut positiivinen noste.

Se, miten kokoomus jatkossa menestyy, on meistä kaikista kiinni. Suurimmaksi puolueeksi nouseminen vaatii koko kokoomukselta yhteistä strategiaa, työtä ja ponnisteluja!

Viime puoluevaltuuston kokouksessa käsittelimme puolueen strategian perusteita. Nyt työ on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Tänään me keskustelemme strategian tavoitteista ja toimenpiteistä. Vuosi 2005 on jätettävä historiaan vuotena, jolloin kokoomus vakiinnuttaa asemansa johtavana poliittisena voimana ja kehityksen kärjessä kulkevana vetovoimaisena poliittisena järjestönä.

Strategian toteuttamisessa painopiste on pidettävä järjestössä ja jäsenistössä. Ilman toimivaa järjestöä ei ole puoluetta, ei valtuusto-, eduskunta- tai ministeriryhmiä. Kentällä tehdään se työ, joka tekee kokoomuksesta kokoomuksen.

Puolueemme rakenteet ja toimintatavat on mietittävä uudelleen: Mikä on paikallisyhdistysten rooli tulevaisuudessa? Miten koko kokoomuskonserni saadaan toimimaan mahdollisimman yhtenäisesti? Sinisenä lankana on oltava yksittäisten jäsenten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen.

Jäsenmäärän kasvattaminen on yksi tärkeimmistä järjestöllisistä tavoitteista. Viime vuonna jäsenmäärä kasvoi yli tuhannella. Tavoite on, että sama tahti jatkuu.

Vetovastuu kokoomuksen uudistamistyössä on totta kai puoluejohdossa. Mutta onnistumisen edellytys on, että tässä työssä jokainen kokoomuslainen voi halutessaan olla mukana. Työtä on tehtävä yhdessä.

Puoluevaltuusto on järjestöväen äänitorvi ja siksi sen on vahvasti oltava mukana myös puolueen uudistamistyössä. On tärkeää, että strategiastamme käydään tänään monipuolinen keskustelu.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Vanhasen hallitus arvioi valtiopäivien alkajaisiksi saavutuksiaan. Välitarkastus oli välttämätön. Tavoite 100 000 uudesta työpaikasta on karannut käsistä. Punamulta on nopeasti hukannut edellisen hallituksen perinnön. Kokoomuksen ollessa hallituksessa valtion velkaa lyhennettiin, kuntataloutta laitettiin kuntoon ja työttömyyttä alennettiin. Nyt on käynyt päinvastoin.

Kun strategia pettää ja tavoitetta ei saavuteta, niin silloin pitäisi etsiä uudet keinot tai myöntää, että on epäonnistuttu. Mutta sen sijaan Vanhasen hallitus tuudittautui antamaan itselleen hyvän arvosanan. Hallitukselta on todellisuuden taju pahasti pettänyt.

Toimiin on ryhdyttävä nyt, kun rakenteelliset uudistukset voidaan vielä tehdä harkitusti ja hallitusti. Työttömyys ei ole vain inhimillinen tragedia työtä vaille oleville, vaan yhtä lailla se syö koko yhteiskunnan voimavaroja syövän lailla. Jos työllisyysluvut eivät parane, niin rahat loppuvat. Edessä ovat leikkauslistat tai mittava lisävelkaantuminen. Tämä tosiasia on myönnettävä.

Aika on käymässä vähiin. Kuntatalous on jo toistamiseen negatiivinen. Yli 130 kuntaa joutui nostamaan kunnallisveroa. Useissa kunnissa on jo jouduttu kaivamaan säästökeinoksi lama-aikojen opettajien ja terveydenhuoltohenkilöstön lomautukset. Tilanne on hälyttävä. Ja hallitus vain seisoo neuvottomana.

Tuorein esimerkki hallituksen kyvyttömyydestä pureutua työttömyyteen on kaavailu siirtää työmarkkinatuki ja pitkäaikaistyöttömien toimeentulo kuntien vastuulle. Epäonnistuttuaan itse työllisyyden hoidossa, aikoo hallitus sysätä vastuun kuntien harteille ilman varmuutta lisärahoituksesta. Uudistus vaarantaa kuntien talouden ja sitä kautta peruspalvelut: hoitotakuun, ikäihmistenpalvelut ja perusopetuksen. Kokoomus ei tätä hyväksy. Jo ennestään kireä kuntatalous ei kestä enää lisärasitteita. Työmarkkinatuen vastikkeellisuuden lisääminen on kannatettavaa, mutta lisävelvoitteet edellyttävät myös lisärahoitusta.

Kokoomus ei ole vain vaatinut hallitukselta toimia, vaan me olemme aktiivisesti esittäneet toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi. Me emme seiso tumput suorina. Kokoomus esittelee uudistetun työllisyys- ja kasvuohjelmansa ensi viikolla. Me olemme luvanneet hallitukselle tukemme vaikeisiinkin päätöksiin, jotka ovat aivan välttämättömiä. Tämä lupaus on edelleen voimassa.

Arvoisat kokoomuslaiset,

Vilkastuva keskustelu presidentinvaaleista näyttää kulkevan kummalliseen suuntaan. Presidentti Tarja Halonen ei ole vielä ilmoittanut aikeistaan, mutta jo nyt hänen taakseen ollaan kilvan asettumassa. Tai sitten Halosen suosion arvellaan olevan niin vahva, että pohditaan, kannattaako omaa ehdokasta ylipäänsä asettaa. Vaarana on, että vaalit on kertaalleen käyty ennen kuin ensimmäistäkään ehdokasta on nimetty.

Vihreiden Soininvaara on jo ehtinyt lupaamaan, että vihreät ovat ilman muuta Halosen takana, jos he eivät aseta omaa ehdokasta ja Halonen on ehdokkaana. Jos vihreät eivät aseta omaa ehdokasta, on toivottavaa, että he suhtautuisivat avoimin mielin myös porvariehdokkaisiin. Voi vain ihmetellä Soininvaaran hätää sinetöidä vihreiden tuki ennen kuin presidenttipeliin on ilmaantunut ainuttakaan ehdokasta.

Yhtä outoa on Rkp:n puheenjohtajan Enestamin luovutusmieliala. Hän on nimittäin julkisesti pohtinut, että omaa ehdokasta ei kannattane asettaa, jos Halonen on ehdolla. Vielä ihmeellisemmältä vaikuttavat Enestamin "säästöperustelut". Huoli siitä, että presidentinvaalin kampanjabudjetti on pois jo seuraavista eduskuntavaaleista. Presidentinvaaleissa ei kuitenkaan ole kyse säästämisestä eikä pelkästään voittamisesta tai häviämisestä, vaan vaaleilla on laajempi yhteiskunnallinen merkitys.

Kuvaava on professori Martikaisen viimeviikkoinen puheenvuoro (HBL 29.1.) Hänen mielestään puolueet ovat laiminlyömässä vastuunsa presidentinvaaleissa. Ilmassa on hänen mukaansa jopa 70-luvun poikkeuslain henkeä ja yritystä nopeasti juosta vaalit läpi.

Kokoomuksen osalta tämä ei pidä paikkansa. Me olemme tosissamme. Me olemme lähdössä aitoihin, demokraattisiin presidentinvaaleihin.

Kokoomuksen niskaan on yritetty sälyttää presidentinvaalien vaikeutta. Tämäkään ei pidä paikkansa. Me olemme valmiita haastajan asemaan ja käymään tarvittaessa rohkeaakin keskustelua. Presidentinvaalikampanjan aikana käydään keskustelua koko kansakunnan tulevaisuuden suunnasta ja siksi keskustelun kahlitseminen on vahingollista. Enemminkin punamullalle tulevat presidentinvaalit näyttävät olevan piinalliset. Tästä esimerkkinä ovat yritykset supistaa vaalikampanja minimiin ja samalla pitää pinnan alla ilmeisen kiusallisena koetut ulkopoliittiset linjaerot.

Suomen kansa on aina antanut arvostuksensa istuvalle presidentille. Tilanne muuttuu, kun ehdokkaita aletaan nimetä. On selvää, että kampanjan myötä kannatusluvut lähtevät liikkeelle. Ei ole mitään syytä, miksi kokoomuksen ehdokas ei olisi vaalien toisella kierroksella, haastajana, porvarillisten äänien kokoajana. Tämä on tavoitteemme.

Hyvät kokoomuslaiset,

Tämän päivän politiikkaan pitäisi itsestään selvänä kuulua, että kaikista asioista voi keskustella avoimesti. Ulkopolitiikan arviointi tuntuu kuitenkin olevan sopimatonta. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan puheenvuoro ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (HS 30.1) närkästytti ulkoministeri Tuomiojan. Tuomioja tyrmäsi Tarkan kirjoituksen varsin kovin sanoin. Tuomiojan reaktio heijastaa ulkopoliittisen eliitin asenteita: keskustelu ei ole toivottavaa, jos se sisältää ulkopolitiikan johdon linjasta eriäviä näkemyksiä.

Presidentti Tarja Halonen jatkoi tätä keskustelua valtiopäivien avajaisissa ojentamalla ulkopolitiikan arvostelijoita. Halonen varoitti "sellaisesta ulkopoliittisesta keskustelusta, jossa haetaan väkisin erimielisyyttä yksimielisistä kannanotoista".

Kokoomus ei suostu ottamaan tällaista arvostelua osakseen. Aitoja, erilaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on ja on voitava olla. Tarvitaan todellista ja tosiasiat myöntävää keskustelua.

Puolueiden tehtävä on lisätä kansalaisten kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja tarjota erilaisia poliittisia vaihtoehtoja, myös ulkopolitiikassa. Tätä keskustelua kokoomus on valmis käymään ja johtamaan. Se on koko Suomen etu.