Valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa

Arvoisat valtuuskunnan jäsenet, hyvät seminaariin osallistujat,

Lämpimästi tervetuloa ennakoivan hyvinvointipolitiikan valtuuskunnan ensimmäiseen kokoontumiseen!

Tämä päivä käynnistää yhteisen työskentelymme teemasta ennakoiva hyvinvointipolitiikka. Seminaarin tarkoitus on olla lähtölaukaus uudelle tavalle lähestyä hyvinvointia ja luoda uusia tapoja tuottaa politiikan sisältöä. Tavoitteenamme on myös uudistaa puolueen toiminta- ja työskentelytapoja. Tehtävä on mielenkiintoinen ja haastava.

Valtuuskuntamme perustaminen ja tämän päivän seminaari ovat osa suurempaa kokonaisuutta, kokoomuspuolueen viime syksynä käynnistyneen strategiatyön käytännön toteutusta. Uusi strategia muodostaa perustan koko puolueen johtamiselle. Tarkoitus on kirkastaa kokoomuksen tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa määrittelemällä puolueelle selvä toiminta-ajatus, kiteyttämällä arvopohja sekä luomalla toiminnalle konkreettinen visio ja tavoitteet.

Toiminta-ajatuksemme on rakentaa yhteiskuntaa tavalla, joka vastaa kokoomuksen arvoihin samaistuvien ihmisten odotuksia. Kokoomuksen on oltava vastuullinen, ihmiseen luottava uudistaja. Tärkeimmät arvomme kiteytyvät kannustavuuteen, sivistykseen, suvaitsevaisuuteen, välittämiseen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon.

Vision on tarkoitus johdatella kokoomuksen toimintaa pitkäjänteiseksi ja systemaattiseksi kaikilla toiminnan osa-alueilla ja tasoilla. Vision kautta päästään tulevaisuuden ennustamisesta tulevaisuuden tekemiseen. Meidän visiossamme kokoomus määritellään Suomen johtavaksi poliittiseksi voimaksi sekä aktiiviseksi kansainväliseksi toimijaksi, joka nauttii kansalaisten laajaa tukea. Kokoomus nähdään kehityksen kärjessä kulkevana vetovoimaisena poliittisena kansanliikkeenä, jonka kautta voi osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen.

Hyvät kuulijat!

Osana puolueen strategiatyötä päätettiin neljästä politiikkaohjelmasta, johon jatkossa keskitytään ja joissa kokoomuksella on oltava paras osaaminen ja vahva sanoma. Nämä politiikkaohjelmat ovat kansainväliset kysymykset, luovuuden talous ja yrittäjyys, koulutus ja sivistys sekä ennakoiva hyvinvointi. Näillä teemoilla kirkastamme kokoomuskuvaa ja luomme politiikan suuntaviivoja.

Mielestäni oli täysin selvää, että yhden politiikkaohjelmistamme pitää käsitellä ihmisten hyvinvointia. Ei pelkästään sosiaali- ja terveyspolitiikkana, vaan laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna. Meidän on katsottava, mitkä asiat itse asiassa vaikuttavat hyvinvointiimme. Meidän on löydettävä ne keinot, joilla voimme hyvinvointiin parhaiten vaikuttaa.

Ennen kaikkea haluamme löytää uusia tapoja edistää hyvinvointia. On uskallettava kysyä, teemmekö oikeita asioita oikeilla painoarvoilla. Ja selvitettävä, miten olemassa olevat toiminnot voidaan valjastaa ennakoivan ajatuksen toteuttamiseen. Ja miten parhaiten edistäisimme ihmisten toimintaa heidän itsensä ja lähiyhteisönsä parhaaksi? Kyse ei välttämättä ole rahasta, vaan uudesta tavasta ajatella hyvinvointia.

Me haluamme vauhdittaa ja tuoda uusia tuulia paikallaan polkevaan keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnasta.

Vanha sanonta kuuluu, vanhassa vara parempi. Jos olisimme aina eläneet tämän sanonnan mukaan, eläisimme vielä kivikaudella, asuisimme luolissa, söisimme sormin, kuolisimme kulkutauteihin ja keski-ikämme olisi 28 vuotta.

Liian usein ajatellaan, että vain vanhanmallisen hyvinvointivaltion säilyttäminen turvaa nykyisen hyvinvointimme. Tosiasia kuitenkin on, että edessämme on valtavia uudistustarpeita. Säilyttämisen sijaan meidän on ennakoitava kehitystä ja muutosta. Ei tarvitse kuin katsoa kuntiemme taloudellista tilannetta, kun voimme yksiselitteisesti todeta, että kunnat ovat hyvinvointipalvelujen järjestämisvelvollisuutensa kanssa kriisissä.

Talouden tiukentuessa on enemminkin sääntö kuin poikkeus, että ensimmäiseksi leikataan ennaltaehkäisystä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tämä sitten maksetaan kalliisti.

Tai vaikkapa sitä tosiasiaa, että taloudellisesti olemme vauraampia kuin koskaan, mutta samaan aikaan meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, jotka voivat hyvin huonosti. Ja lasten ja nuorten psykiatrian jonot kasvavat.

Eliniän pidentyessä eivät aktiiviset työvuodet näytäkään lisääntyvän. Päinvastoin. Työuupumukseen sairastutaan entistä nuorempina.

Hyvinvointiyhteiskuntamme suuri pahoinvoinnin aiheuttaja on ikäihmisten turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne.

Ihmisten hyvinvointia nakertavat myös monet huonot uutiset ympäristömme globaaleista muutoksista. Puhdas ympäristö ja vaikkapa puhdas juomavesi eivät ole edes lähitulevaisuuden itsestäänselvyyksiä.

Meistä jokainen voi nostaa esille useita esimerkkejä. Esimerkkejä, jotka vakuuttavat meidät siitä, että meidän on todellakin syytä kyseenalaistaa ja uudelleen arvioida perinteiset tavat hahmottaa ja toteuttaa hyvinvointipolitiikkaamme.

On selvää, ettei kaikkia sairauksia ja sosiaalisia ongelmia voida poistaa ennakoivilla toimilla. mutta niiden määrää voidaan oleellisesti vähentää. Ihmisten hyvinvointia voidaan lisätä tekemällä asioita ja toimimalla toisin kuin on totuttu. Miten tämä tehdään, tätä meidän on tarkoitus yhdessä miettiä!

Mitä aiemmin asioihin puututaan, sitä parempia tulokset yleensä ovat. Panostaminen syrjäytymisvaarassa oleviin peruskouluikäisiin nuoriin voidaan ehkäistä tulevia, erittäin vaikeita ongelmia. Ikääntynyttä syrjäytynyttä pitkäaikaistyötöntä on yleensä huomattavan paljon vaikeampaa kuntouttaa kuin syrjäytymiskierteen alkuvaiheessa olevaa 15-vuotiasta nuorta. Selvää tietenkin on se, että jatkossakin pitää ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä tukea eri tavoin. Vaikka ennaltaehkäisyssä ei aina onnistuttaisikaan, ei ihmisen auttamisessa saa koskaan luovuttaa.

Meidän hahmoteltava ja määriteltävä, mitä ennakoivan hyvinvoinnin käsitteellä ja näkökulmalla tarkoitamme. Tavoitteena on uudistaa ensin (kokoomuksen ja sitten koko Suomen) tapa hahmottaa ja sen jälkeen tavat tehdä hyvinvointipolitiikkaa.

Meille on suuri haaste, minkälaisia linjaukset yhteiskunnassamme teemme siitä, mikä on valistuksen, ohjaamisen, velvoittamisen, yksilön itsemääräämisoikeuden ja vastuun rooli ja osuus henkilökohtaisen ja kansallisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Tarvitaan toimintatapojen ja ajattelumallien muutosta. Ihmiset hyvinvointi on kokonaisuus: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Tähän kokonaisuuteen on löydettävä ennakoiva näkökulma.

Hyvät kuulijat,

Ennakoivan hyvinvointipolitiikan ajattelutavan luomisessa tarvitaan uusia kysymyksenasetteluja ja ratkaisuja. Asiaa pitää tarkastella useista eri näkökulmista.

Voimme kysyä,

Ensinnäkin, mitä yksilö voi tehdä itsensä hyväksi? Ottavatko/ Pitäisikö yksilöiden ottaa enemmän vastuuta itsestään, perheestään ja lähiyhteisöstään?

Toiseksi, miten eri hallinnonalat saadaan toimimaan yhteistyössä ennakoivan tavoitteen hyväksi? Pystytäänkö palveluprosesseja ja toimintatapoja uudistamaan? Syntyykö uutta yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välille?

Kolmanneksi, mitä ennakoivaa kansalaisyhteisö voi tehdä? Miten ihmiset saadaan toimimaan lähiyhteisöissä toistensa ja itsensä sekä ympäristön hyväksi? Miten luodaan uutta yhteisöllisyyttä erityisesti kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin?

Ennakoiva hyvinvointi -ajattelu johtaa meidät ajattelemaan ja etsimään uusia keinoja edistää hyvinvointia. Uusia toimintatapoja, joissa ihminen, yksilö ja hänen yhteisönsä ovat aktiivisia toimijoita. Ja kyseenalaistaa nykyisen menettely, jossa painopiste on oireiden ja ongelmien hoidossa, kun sen pitäisi olla niiden ennaltaehkäisyssä ja ennakoinnissa sekä hyvinvoinnin edistämisessä.

Ennakointityön merkitys ja rooli hyvinvointipolitiikassa tulisi nähdä samansuuntaisena kuin ennakoinnin tavoite yleensäkin. Eli "tunnistetaan ja ymmärretään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvia muutoksia ja muutostekijöitä".

Ennakointi ei ole pelkästään tulevaisuuden kartoittamista ja analysointia. Siihen kytkeytyy tiedon ja toiminnan yhteys siten, että tuotettua ennakointitietoa käytetään päätöksenteon tukena. Tällä tavoin edesautetaan toimintaympäristön muutosten hallintaa ja näin pystytään valitsemaan tarkoituksenmukaisimpia toimintatapoja valittujen päämäärien saavuttamiseksi. Hyvinvointipolitiikan ennakoinnin tavoitteena tulee olla ennakoitavuuden lisääminen kaikissa toiminnoissa.

Jotta me päättäjät osaisimme ennakoida päätöksiemme seurauksia, tarvitsemme tutkittua tietoa paljon enemmän, kuin sitä tällä hetkellä saamme. Päätöksenteossa näemme tai tiedämme myös liian vähän tehtyjen päätösten ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista. Näiden seuranta ja evaluointi, vaikuttavuuden mittareiden kehittäminen tuo varmasti aivan uutta tietoa päätöksenteon pohjaksi. Ennakoinnissa muutokseen vaikuttavat avaintoimijat ja erilaiset tietolähteet saatetaan yhteen, jotta voidaan kehittää tulevaisuutta koskevaa ymmärrystä ja sitä kautta tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä.