Kolumnit 2008

Kolumni Opettaja-lehdessä 6.6.2008

Kouluja ei saa jättää yksin

Perusopetus on suomalainen menestystarina. Tästä menestystarinasta kiinni pitäminen on opetusministerinä yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Edellytykset huipulla pysymiseen ovat hyvät: koulutuksen yleinen arvostus Suomessa on suurta ja meillä on korkeasti koulutetut, pätevät sekä motivoituneet opettajat.

Mutta samaan aikaan kun koululaisemme loistavat Pisa-tuloksissa, kouluista kuuluu kuitenkin myös toisenlainen viesti: lasten ja nuorten pahoinvointi kasvaa ja alakoululaisten terveydenhuolto on jäänyt kauas kouluterveydenhuollon laatusuositusten tasosta. Tämä viesti on otettava vakavasti.

Oppilaiden hyvinvointipalveluiden järjestämisessä on suuria koulujen ja kuntien välisiä eroja. Tiedon vahvistaa tuore Opetushallituksen ja Stakesin 1.-6. luokille suunnattu selvitys. Jo viime syksynä julkistettiin kyselyn yläkouluille suunnattu osuus, jonka tulokset olivat samansuuntaisia.

Jokaisella koululaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Kun lapsi ei voi hyvin, hän ei myöskään opi. Tutkimuksessa ilmennyt koulukohtaisten erojen suuri vaihtelu terveyspalveluiden, kouluhyvinvoinnin, kodin ja koulun välisen yhteistyön sekä terveystiedon opetuksen järjestämisessä on vakava uhka tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamisessa. Lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen asuinkunnastaan ja koulustaan.

Opettajat ja rehtorit on jätetty lasten ja nuorten auttamisessa hyvin usein yksin. Heille kaatuu se työ, mikä pitäisi tehdä moniammatillisesti yhdessä. Koululääkäreitä, terveydenhoitajia, psykologeja ja koulukuraattoreja on yksinkertaisesti liian vähän.

Erityisen huolestuttavaa on se, että varhaiseen puuttumiseen liittyvät seikat eivät ole kunnossa. Iso ongelma on, että usein apua on tarjolla liian myöhään. Useimmiten oireilu on havaittavissa jo neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Aivan oleellista on kääntää katse koulupolun ensimetreille. Perusta kaikkiin hyvään elämään ja jatko-opintoihin luodaan lapsen alkuvuosina ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostaminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Tämä viesti on nähtävä myös kunnissa. On taloudellisesti ja inhimillisesti edullisempaa investoida ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Varhaista puuttumista ja tukea tarvitaan, jotta pienestä ongelmasta ei kasva suurta. Lasten pitää saada apua ja tukea silloin kun orastavat oireet ovat havaittavissa. Tämä ei onnistu, jos oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto eivät toimi. Oireilun merkkejä kouluissa ovat kiusaaminen, töniminen ja lasten huono olo. Lapset ovat erilaisia ja myös reagoivat eri tavalla pahoinvointiin.

Vertailukelpoisen tiedon avulla saadaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ näkyväksi. On hyvä, että jatkossa seurantatietoa saadaan säännöllisesti. Ydintietojen seurantaa pyritään tukemaan sosiaali- ja terveystoimen ja perusopetuksen yhteisillä suosituksilla hyvistä käytännöistä. Ripeitä ja konkreettisia toimia tarvitaan niin valtiovallan kuin kuntien taholta.

Sinivihreä hallitus panostaa merkittävästi perusopetuksen parantamiseen vaalikauden aikana. Perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana 80 miljoonaa euroa, esimerkiksi erityisopetuksen aikaistamiseen on jo myönnetty rahaa yli 230 kuntaan ja koulukiusaamisen vähentämiseksi on käynnissä Kiva-koulu hanke. Oppilashuollon kehittämishankkeita on tuettu yli sadassa kunnassa. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätoimia, jotta oppilashuolto toimii jokaisen oppilaan kohdalla. Myös hallituksen politiikkaohjelmissa lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen on nostettu kärkeen.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus edistyy. Sen tulevista ratkaisuista riippuu pitkälti se, miten koulutuksen laatu ja saavutettavuus tulevaisuudessa kehittyvät. Odotukset PARAS-hankkeen jatkoa kohtaan ovat korkeat. Kaikkien hankkeen toimien on edistettävä koulutuksen järjestämismahdollisuuksia ja ennen kaikkea koulutuksen laatua. Lasten ja nuorten palvelut on otettava PARAS-hankkeen keskiöön. Etusijalle on nostettava perusopetus sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut.

Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa se, että jokaisessa Suomen koulussa oppimisen edellytykset ovat kunnossa nyt ja tulevaisuudessa. Kunnissa on huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret saavat ajoissa, mieluiten ennalta ehkäisevästi, apua.

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net