Kolumnit 2008

Kirjoitus Keskisuomalaisessa 8.7.2008

Yliopistouudistuksella lisää toimintamahdollisuuksia

Sinivihreä hallitus käynnisti heti vaalikauden aluksi yliopistolain uudistamisen. Uudistuksella vahvistetaan yliopistojen mahdollisuutta toimia laaja-alaisina sivistysyliopistoina. Haluamme, että suomalaiset yliopistot ovat niin hyviä, että ne houkuttelevat opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden parhaimmiston jäämään tänne. Emme halua menettää lahjakkuuksia maailmalle. Yliopistojamme ei uudisteta kansainvälisesti katsoen hetkeäkään liian aikaisin. Muissa moderneissa Euroopan maissa yliopistouudistukset ovat jo pitkällä.

Yliopistoja ei lailla voi määrätä parhaimmilleen, mutta valtiovalta voi ja on siihen oikeastaan velvoitettukin antamaan hyvät edellytykset; yliopistoille annetaan riittävät voimavarat sekä vapaus päättää omasta toiminnastaan, henkilöstöpolitiikastaan, taloudestaan ja profiilistaan. Yliopistouudistuksen keskeisin tavoite on näin luoda jokaiselle yliopistolle parhaat mahdolliset toimintamahdollisuudet.

Uudistuksessa yliopistojen oikeudellinen asema muuttuu itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai yliopistojen itse niin halutessaan ja tietyt ehdot täyttäessään säätiöksi. Valinta on siis yliopistoilla itsellään.

Uudistus merkitsee myös yliopistojen henkilökunnan palvelussuhteiden muuttumista virkasuhteista työsopimussuhteiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstö saa joustavammat mahdollisuudet siirtyä tehtävissään eteenpäin ja edistää uraansa. Lisäksi pätkätöiden vähentäminen on työsuhteissa virkasuhteita helpompaa.

Uudistuksen keskeinen tavoite on näin kristallin kirkas: haluamme, että yliopistot ovat entistä parempia paikkoja tutkia, opiskella ja opettaa. Hyvässä yliopistossa opettajalla on enemmän aikaa jokaiselle opiskelijalle. Opiskelijalla on mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Hyvässä yliopistossa tutkijan aika ei kulu loputtomien apurahahakemusten kirjoittamiseen, vaan henkilöstöpolitiikka on pitkäjänteistä. Hyvässä yliopistossa professorilla on aikaa ydintehtäviin: tieteen tekoon ja opettamiseen.

Lain valmistelu on vasta alussa, sillä tulevia lainpykäliä ei ole vielä viimeistelty. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys on tarkoitus viedä keväällä 2009. Yliopistouudistukseen ei haeta suoraa mallia muualta, vaan tarkoituksena on luoda uusi, Suomen olosuhteet huomioon ottava malli. Elokuussa lakiehdotus lähteekin laajalle lausuntokierrokselle, jonka pohjalta se viimeistellään ensi syksynä.

Yliopistoja ei yksityistetä

Tieteen, taiteen ja tutkimuksen vapaus on edelleen sivistysyliopiston ja yliopistolain uudistustyön kiveen hakattu perusta. Tämän periaatteen tukemiseksi valtio takaa jatkossakin kaikkien yliopistojen riittävään perusrahoituksen sekä vakavaraisuuden. Kaikki yliopistot hoitavat uudessa asemassakin julkista tehtävää. Yhtään yliopistoa ei siis yksityistetä.

Julkisuudessa on joissain puheenvuoroissa pelätty, että uudistus sysää yliopiston raastavaan kilpailuun, jossa sivistysarvot poljetaan lokaan. On myös epäilty periaatteen alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistosta olevan murtumassa. Asia on juuri päinvastoin. Uudistus tehdään, jotta nuo uhat eivät toteudu, ja jokainen suomalainen yliopisto voi maailman muuttuessa, nuorisoikäluokkien pienentyessä ja haasteiden kasvaessa olla parhaimmillaan.

Jo vuosia useat yliopistot ovat keränneet jopa kymmeniä miljoonia euroja yksityistä rahaa. Esimerkiksi viime vuonna suomalaiset yliopistot saivat kotimaisilta yrityksiltä tukea 107 miljoonaa euroa. Tämä on ollut tervetullut lisä yliopistoille. On pelkästään myönteistä, että veroeurojen lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta ja yksityiset henkilöt vahvistavat yliopistojamme. Paheksumisen sijaan täydentävän rahoituksen keräämiseen on kannustettava.

Myös lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen ja ulottaminen yksityishenkilöihin on saanut laajaa kannatusta yliopistomaailmassa. Tämä olisikin tärkeä kädenojennus yliopistoille ja houkuttelisi varmasti alumneja mukaan tukemaan yliopistoja.

Lisää toimintamahdollisuuksia uudesta rahoituspohjasta

Yliopistouudistuksella etsitäänkin uusia tapoja vahvistaa yliopistojen rahoitusta, jotta ne saavat modernit toimintamahdollisuudet. Lähtökohta on yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen ja rahoituksen pitkäjänteinen kehittäminen.

Hallituksen tekemä päätös siitä, että valtio voi tehdä finanssisijoituksia kaikkiin yliopistoihin, on historiallinen ja merkittävä lisäpanos korkeimman tieteen ja taiteen tukemiseksi. Yliopistoille voidaan siis siirtää esimerkiksi valtionomaisuuden myyntituloja. Sen kautta voidaan tukea myös niitä tieteenaloja ja yliopistoja, jotka eivät yksityistä rahaa muuten houkuttele. Päätös avaa uusia näköaloja monialaisten sivistysyliopistojen rahoitukselle ja antaa merkittävän mahdollisuuden yliopistojen laadun kehittämiseen.

Hallitus on vahvasti sitoutunut kaikkien yliopistojen vakavaraisuuden, maksukyvyn ja luottokelpoisuuden turvaamiseen. Maksukyvyn turvaamiseksi teimme merkittävän ratkaisun juhannuksen alusviikolla, kun sovimme, että valtio tekee yhteensä 150 miljoonan euron lisäpanostuksen julkisoikeudellisina laitoksina toimiville yliopistoille. Näin paitsi varmistetaan uusimuotoisten yliopistojen maksukyky myös parannetaan niiden toimintaedellytyksiä.

Yliopistojen kiinteistöjen tulevien omistusjärjestelyjen osalta valmistelua tehdään yhdessä yliopistojen kanssa. Olemme asettaneet valtionvarainministeri Jyrki Kataisen kanssa työryhmän selvittämään mahdollisuuksia käyttää yliopistokiinteistöjä yhtenä keinona yliopistojen vakavaraisuuden turvaamisessa. Työryhmässä ovat edustettuina opetusministeriö, valtiovarainministeriö ja yliopistot. Tavoite on löytää ratkaisu, jossa kiinteistökustannukset saadaan kohtuullisiksi.

Laatua ja vaikuttavuutta yliopistojen liittoumilla

Yliopistolain uudistuksen rinnalla on käynnissä myös rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma. Sen tavoitteena on tiivistää korkeakouluverkkoa ja luoda koulutus- ja tutkimustoiminnan kannalta riittävän vahvoja korkeakouluja ja koulutusyksiköitä sekä karsia epätarkoituksenmukaista päällekkäistä toimintaa. Näin vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua.

Visio on, että tulevaisuudessa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on nykyistä vähemmän. Tämä voi toteutua erilaisten fuusioiden ja strategisten liittoutumien avulla sekä toiminta- ja koulutusalarakenteita uudistamalla. Kuitenkaan korkeakoulujen yhdistyminen tai liittoutuminen ei ole itseisarvo. Tärkeintä on löytää tarkoituksenmukaisin tapa antaa laadukasta opetusta ja tehdä tutkimusta.

Jyväskylän yliopisto on toistuvasti mukana erilaisten laadun arviointien kärjessä. Tämän lisäksi se on näkyvästi osallisena myös valtakunnallisen yliopistoreformin kärkijoukoissa. Eväät entistäkin paremmalle Jyväskylän yliopistolle syntyivät kesäkuun lopulla, kun Tampereen teknillinen yliopisto sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistot allekirjoittivat sopimuksen Sisä-Suomen yliopistoallianssista. Haluan lämpimästi onnitella allianssin syntymisestä koko Jyväskylän yliopistoa.

Allianssi vahvistaa jäsenyliopistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa esimerkiksi koulutuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Näin luodaan edellytykset myös kilpaillun tutkimusrahoituksen suuntaamiselle ja vahvistamiselle sekä rahoittajatahojen yhteistyölle. Allianssin tutkimusyhteistyö lähteekin liikkeelle kolmellatoista kärkihankkeella, joita yliopistot rahoittavat vuoden 2009 loppuun mennessä noin 4 milj. eurolla. Hankkeissa tutkitaan mm. kestävää kehitystä, digitaalista ympäristöä ja vanhenemista. On erinomaista, että yliopistot hyödyntävät näin toistensa erityisosaamista sekä pyrkivät erikoistumaan omille tutkimusaloilleen.

Koko yliopistoreformin periaatteita on käyty läpi korkeakoulujen johdon kanssa. Tavoitteena on, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2020 nykyistä vähemmän ja ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tällöin tehdään myös kansainvälinen arviointi yliopistouudistuksesta. Uudistusten konkreettiset vaikutukset ovat kuitenkin nähtävillä jo vuonna 2010, jolloin laki astuu voimaan. Tähän mennessä kaikki yliopistot myös uusivat strategiansa.

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
www.sarisarkomaa.net