Kolumnit 200812.12.2008 3.12.2008 12.11.2008 16.10.2008 3.10.2008 17.9.2008 12.8.2008 8.8.2008 8.8.2008 11.7.2008 8.7.2008 11.6.2008 6.6.2008 1.6.2008 14.5.2008 7.5.2008 25.3.2008 14.3.2008 1.3.2008 20.2.2008 8.2.2008 6.2.2008 23.1.2008 4.1.2008 |
Kirjoitus Lapin Kansassa 11.7.2008 Selvitysmies arvioimaan aamu- ja iltapäivätoimintaaEnsisijainen vastuu lapsista on vanhemmilla. Vanhemmuuden vahvistamiseksi tarvitaan joustavia mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ ja perhe sekä ennen kaikkea toimivia perheiden palveluja. Yksi tärkeimmistä koulujen ja kotien kasvatustyön tukipilareista on laadukas aamu- ja iltapäivätoiminta. Toiminnan tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisen ohjauksessa leikkiä, liikkua ja tehdä läksyjä tai rentoutua. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta onkin Suomessa yksi kaivatuimmista ja arvostetuimmista palveluista; toimintaa järjestää jo 96,5% Manner-Suomen kunnista Perusopetuslakiin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kirjattiin elokuun alusta 2004. Toiminnassa on mukana noin 44 000 lasta. Isoissa kaupungeissa, kuten Tampereelle, Oulussa ja Vaasassa 1. ja 2. vuosiluokan sekä erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen 3.-9. vuosiluokan oppilaista lähes puolet osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toiminta myös työllistää 6800 ohjaajaa. Kuntien tuottamien palveluiden rinnalla tarvitaan yhtä lailla myös kolmannen sektorin eli erilaisten järjestöjen ja seurakuntien sekä yksityisten yritysten järjestämää toimintaa. Perheet ovat erilaisia ja siten ne tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja. On tärkeää, että perheillä on saatavilla eri elämäntilanteisiinsa sopivia aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluja. Opetusministerinä yksi keskeisimmistä tavoitteistani on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen. Toimintaa on tarjottava kaikille sitä haluaville lapsiperheille. Samalla tulee huolehtia siitä, että korkeat palvelumaksut eivät estä osallistumista aamu- ja iltapäivätoimintaan, joka osaltaan ehkäisee syrjäytymistä ja tarjoaa varhaista tukea. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla on keskeinen sija myös hallitusohjelmassa. Olemme sitoutuneet selvittämään koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta, toiminnan laatua ja muutostarpeita. Lisäksi haluamme olla edistämässä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. Tätä selvitystyötä tekemään asetin juhannuksen alusviikolla johtavan asiantuntijan Esa Iivosen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta . Selvitysmiehen tehtävänä on arvioida aamu- ja iltapäivätoimintaa hallitusohjelman periaatteiden mukaisesti ja antaa kehittämisehdotuksia sekä kunnallisen että kolmannen sektorin toimintaan. Jo alkuvuodesta opetushallitus selvitti kyselytutkimuksen avulla, miten hyvin aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty ja minkälaisia kehittämiskohteita eri osapuolet näkevät toiminnassa. Kyselyyn vastasi 4 500 huoltajaa, 1 300 ohjaajaa sekä 128 toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavaa kuntakoordinaattoria. Vastausten mukaan huoltajat olivat varsin tyytyväisiä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen: maksuja pidettiin kohtuullisina ja toiminta-aikaan oltiin pääosin tyytyväisiä. Eniten kehittämistä oli tilaratkaisuissa, erityisesti kaivattiin parempia ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Kiusaamista esiintyy jonkin verran, mutta avovastausten mukaan siihen oltiin osattu puuttua asianmukaisesti. Huoltajien antama kouluarvosana aamu- ja iltapäivätoiminnalle oli 8 ½. Ohjaajien mukaan toiminta oli valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaista, mutta he kaipasivat toimintaan lisää suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä koulujen kanssa. Tämän lisäksi ohjaajat kokivat, että erityisopetusta tarvitsevien lasten ohjauksessa oli paikoin parannettavaa. Myös vastuukysymyksiin kaivattiin toisinaan selkiyttämistä. Koordinaattoreista arviointiin osallistuivat lähes kaikki. He kertoivat kuntien seuraavan ja arvioivan palvelun toteutumista säännöllisesti. Kuntakoordinaattoreiden mielestä kehittämiskohteita olivat erityisesti toiminnan suunnitelmallisuus, tilajärjestelyt sekä erityislasten ja yksilöllisyyden huomioiminen. Tulosten perusteella ryhmissä on keskimäärin yksi ohjaaja 9 lasta kohden. Alle kymmenen prosenttia kunnista ei käytä valtionosuutta täysimääräisesti aamu- ja iltapäivätoimintaan. Samansuuruinen määrä ilmoittaa, ettei vastuuhallinnonalaa ole määritelty kunnan johtosäännössä tai aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa. Koordinaattoreiden palautteen pohjalta noin neljännekseltä ryhmistä puuttuu myös vastuuohjaaja, jolla on tehtävään asetuksen mukainen ammatillinen kelpoisuus. Arviointikyselyn tulokset kertovat, että suomalaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta voi suhteellisen hyvin, mutta myös paljon parannettavaa löytyy. Kehityskohteita ovat esimerkiksi erityishuomiota vaativien lasten ohjaus, koulujen ja päiväkotien yhteistyön parantaminen sekä ohjaajien ammatillisen kelpoisuuden turvaaminen. Erityinen haaste on miesten houkutteleminen opetus-, kasvatus- ja hoitoalalle; kyselyyn vastanneista ohjaajista oli naisia 94 % ja miehiä vain 6 %. Palveluiden kehittämisessä on keskeisenä periaatteena oltava se, että vanhemmilla ja muilla aikuisilla olisi enemmän aikaa lapsille. Perheiden on saatava valita lapsen ehdoilla sopivin hoitomuoto kotona tai kodin ulkopuolella. Tärkeintä on, että aamu- ja iltapäivätoiminnan monimuotoisuus ja perheiden valinnanvapaus säilyy. Sari Sarkomaa
|