Ammatillisen erityisopetuksen tarve on kasvanut viime vuosina selvästi. Syynä on koulutuksen vetovoiman kasvu ja peruskoulun päättävien ikäluokkien suuruus. Opetusministeriö on tehnyt kevään ja kesän aikana hartiavoimin töitä ja saanut aikaan monia ratkaisuja, joilla erityisopetuksen laatua ja määrää voidaan tulevina vuosina vahvistaa yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.

Sinivihreän hallituksen keskeinen tavoite on, että jokainen peruskoulun päättänyt nuori saa jatko-opiskelupaikan. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja nostetaan tämän vuoksi ensi vuoden alusta yhteensä noin 3 200:lla. Tämä on jatkoa aloituspaikkojen lisäämiselle, jonka hallitus aloitti heti ensimmäisessä budjetissaan 2 100 paikan lisäyksellä.

Kevään yhteishaun ja kesän täydennyshaun jälkeenkin on vielä nähtävissä, että paikat eivät riitä. Ikäluokat ovat suurimmillaan ja ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on kasvanut. Hallituksen onkin elokuun lopun budjettiriihessä otettava kantaa ammatillisen koulutuksen riittävyyteen ja tehtävä ratkaisuja ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisäämisen jatkamisesta.


Erityisopetukseen lisää paikkoja

Ammatillisen koulutuksen lisääminen on täsmäkeino osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta on elintärkeää, että kykenemme hyödyntämään väestömme lahjakkuuskapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti. Tarvitsemme korkeatasoista ammattitaitoa niin teollisuuteen kuin palvelualoille, niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää, että koko työvoima, myös erityisen tuen tarpeessa olevat, pyritään työllistämään. Jokaisella suomalaisella nuorella on oikeus jatko-opiskelupaikkaan.

Erityistä tukea tarvitsevien ammattikoulutus onkin hallituksen koulutuspolitiikan tärkeä painopiste, minkä vuoksi ammatillista erityisopetusta päätettiin vahvistaa yhteensä lähes 1 200 opiskelijapaikalla. Lisäyksen johdosta erityisopetuksen saatavuus ja laatu saadaan nykyistä paremmin vastaamaan koulutuksen tarvetta maan eri osissa. Erityisesti lisäpaikkoja suunnataan kasvukeskuksiin.

Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärä on kasvanut selkeästi 2000-luvulla. Vuonna 2007 erityisopiskelijoita oli 17 030. Näistä valtion ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskeli noin 870 ja muissa erityisoppilaitoksissa lähes 3 000 opiskelijaa. Valtaosa erityisopiskelijoista opiskeli kuitenkin aivan tavallisissa ammattiopistoissa. Erityisopiskelijoiden määrän arvellaan edelleen lisääntyvän.

Opetuksen järjestämisen tavoitteena on tärkeimpänä erityisopetuksen tarpeessa olevien koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen, vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyn laajentaminen ja erityisopetuksen laadun turvaaminen. Näin pyritään saamaan kaikki kädet käyttöön ja työelämään, mikä on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta mielekästä.

Ammatillisten erityisoppilaitosten toiminnan painopisteenä on ollut vastata vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestämisestä. Niiden tehtävänä on myös huolehtia ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.


Valtio yksityistää erityisoppilaitoksiaan

Valtion ylläpitämien ammatillisten erityisoppilaitosten, joita ovat Perttulan erityisammattikoulu, Alavuden erityisammattikoulu, Kuhankosken erityisammattikoulu, Arla-instituutti ja Aura-instituutti Turussa, kaikki opiskelijat ovat olleet erityisopiskelijoita. Valtaosalla opiskelijoista on erityisopetuksen perusteena lievä tai vaikea kehityksen viivästyminen. Myös aistivammaisille, autismin kirjoon kuuluville sekä psyykkisesti pitkäaikaissairaille on järjestetty opetusta.

Viime vuosien aikana ei valtion erityisoppilaitoksissa opiskelupaikkoja ole lisätty ja paikkavaje on kasvanut. Samaan aikaan ja tarpeiden kasvaessa ovat yksityiset erityisoppilaitokset taas laajentaneet toimintaansa.

Erityisopetuksen määrällinen kasvu ja erilaisen tuki- ja palvelutarpeen lisääntyminen ovat asettaneet toiminnallisia ja talouteen kohdistuvia uusia haasteita. Sinivihreä hallitus onkin ottanut tavoitteekseen siirtää valtion ammatilliset erityisoppilaitokset ensisijaisesti osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä vuodesta 2009 lukien. Siirtäminen liittyy tavoitteeseen edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestämisverkon kokoamista.

Tavoitteena on muodostaa riittävän vahvoja ja toimintakykyisiä koulutuksen järjestämisorganisaatioita erityisopetuksen laadun ja saatavuuden sekä pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseksi. Näin voidaan myös vahvistaa ammatillisten erityisoppilaitosten roolia ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävien hoitamisessa. Vain riittävän volyymin omaavat ja hyvin verkostoituneet järjestäjät pystyvät tuottamaan monipuolisia ja yksilöllisiä palveluita erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Tällaiset järjestäjät pystyvät myös paremmin tukemaan opettajien ja muun henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä.

Perustehtävien hoitamisen lisäksi resursseja pystytään jatkossa suuntaamaan myös ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen. Suuremmat järjestäjäorganisaatiot voivat paremmin turvata myös pienten vammaisryhmien opetukselliset ja oppimisympäristöihin liittyvät erityistarpeet. Erityisopetus on perusteeltaan samanlaista, vaikka palvelu- ja tukitarpeet vaihtelevat vammasta tai sairaudesta johtuen. Moninaisuus tarjoaa parhaat edellytykset korkeatasoiselle erityisopetukselle.


Sopimukset jo kesäkuussa

Tämän kevään aikana määriteltiin yhteistyössä valtion oppilaitosten kanssa, mitkä voisivat olla mielekkäimmät vastaanottajat ja kumppanit uudessa tilanteessa. Varsin nopeasti kumppanit löydettiin ja neuvottelujen jälkeen sopimukset allekirjoitettiin jo kesäkuussa. Esimerkiksi Turussa toimiva Aura-instituutti siirtyy yhdessä Kuhankosken erityisammattikoulun kanssa osaksi S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämää ammatillista erityisoppilaitosta.

Muutos vahvistaa Aura-instituutin ja koko Turun seudun erityisopetuksen tarjontaa merkittävästi. S. ja A. Bovalliuksen säätiön sosiaalinen yritystoiminta tuo uuteen organisaatioon opiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä tukevan ulottuvuuden ja Kuhankosken erityisammattikoululta saadaan erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää osaamista.

Olen iloinen siitä, että ylläpitäjävaihdos nähtiin oppilaitoskentällä ja eri sidosryhmissä ensisijassa mahdollisuudeksi turvata ja kehittää ammatillista erityisopetusta. Tärkeää on jatkossa huolehtia entistä paremmin vaikeasti vammaisten ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien koulutuksesta. Myös henkilöstön asemasta huolehtiminen muutosprosessissa on ollut keskeisellä sijalla.

Tulevaisuudessa näköpiirissä on se, että yhdistyneenä toimivien järjestäjien toiminta laajenee ja monipuolistuu, mikä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä. Erityisoppilaitosten saama rahoitus lisääntyy siirron myötä verrattuna tilanteeseen ennen siirtoa, koska opiskelijamäärä lisääntyy ja järjestäjien opiskelijakohtainen yksikköhinta pääsääntöisesti kasvaa.

Rakenteelliset muutokset sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen lisääminen yhteensä 3 200:lla edistävät monin tavoin ammatillisen koulutuksen saatavuutta ja laatua. Nyt tehtyjen päätösten myötä entistä useampi erityistukea tarvitseva opiskelija saa opiskelupaikan, opiskelee itselleen mieluisan ja soveltuvan ammatin ja löytää siten paikkansa työssä ja muussa elämässä.


Kirjoittaja on opetusministeri (kok).