Kolumnit 2009

21.12.2009
Palvelut paremmiksi

11.12.2009
Lisää tasa-arvoa, yrittäjiä ja työpaikkoja

2.12.2009
Vastuu lähimmäisestä kuuluu jokaiselle

23.11.2009
Nälkäinen lapsi ei opi

6.11.2009
Parempaa Munkinseutua rakentamassa

30.9.2009
Arvovalintoja perheiden parhaaksi

28.09.2009
Keskustan perheveromalli menee metsään

25.9.2009
Työn ja yrittämisen oltava aina kannattavaa

24.09.2009
Mukavia uutisia munkinseutulaisille

21.9.2009
Lisää tasa-arvoa työelämään, naisyrittäjiä ja työpaikkoja

17.8.2009
Järjestöjen lastenhoitoavun alasajo pysäytettävä

5.8.2009
Itämerta ei pelasteta vapaaehtoisuudella

15.6.2009
Itämerellä on vielä mahdollisuus

1.6.2009
Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja tasa-arvoa

31.5.2009
Niin ihana, mutta likainen Itämeri

17.5.2009
Suomen rokoteohjelma on vanhentunut

13.5.2009
Olipa kerran saimaannorppa

8.4.2009
Kela-korvaus edistää terveyttä

31.3.2009
Lapset ja nuoret liikkumaan

18.3.2009
Alueellistamisesta ja puistokadun kohentamisesta

20.2.2009
Lasten liikkumattomuus tikittävä aikapommi

4.2.2009
Kyllä valoille ja ei kelluvalle golfradalle

26.1.2009
Pääkaupunki on edelleen viisas innovaatio

21.1.2009
Taantuman ja melun torjuntaa

16.1.2009
Suuret opetusryhmät kuriin


Kolumnit 2008


Kaupunkisanomat  16.1.2009

Suuret opetusryhmät kuriin

Ei ole liioittelua sanoa, että Suomen tulevaisuus tehdään peruskouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Helsinki on viisaasti panostanut opetukseen enemmän kuin useammat kaupungit. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi löytäisi oppimisen ilon. Ja että koulut ja päiväkodit edistäisivät jokaisen lapsen tasapainoista kasvua ja hyvinvointia kodin kasvatuskumppanina.

Viime vuosikymmenien aikana maailma lasten ympärillä on muuttunut. Muutokset niin hyvässä kuin pahassa heijastuvat lasten elämään. Elämästä on tullut entistä kiireisempää ja lasten arki on vaativampaa kuin ennen.  Samalla kotiin ja kouluun kohdistuvat odotukset ovat moninaistuneet. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea aikuisten aikaa. Opetustyhmän koko onkin yksi keskeisesti opetuksen laatuun vaikuttava asia.

Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaista lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa ilossa ja murheessa. Tutut ja osaavat opettajat tuovat turvallisuutta.

Aloittaessani työn opetusministerinä hämmästyin sitä, ettei aiemmilla opetusministereillä ollut tietoa opetusryhmien koosta. Käynnistin välittömästi toimet asian korjaamiseksi. Ennen joulua julkaistiin vihdoin perusopetuksen ryhmäkokojen kuntakohtaiset tiedot. Selvitys osoitti, että opetusryhmien ko'oissa on suuria eroja kuntien välillä ja samoin kuntien sisällä. Helsinki pärjäsi suurten kaupunkien vertailussa, mutta silti tehtävää Helsingissä riittää.

Uuden opetuslautakunnan ja kaupunginvaltuuston tärkeä tehtävä on huolehtia, että ylisuuret ryhmät saadaan kuriin. Tämän vuoden valtion budjetissa tulee kunnille ryhmäkokojen pienentämiseen lisärahaa ja jatkossa summa tulee kasvamaan. Valtiovalta seuraa, että kunnat laittavat rahat ryhmäkokojen pienentämiseen. Lapset ja opetettavat aineet ovat erilaisia, siksi ei ole yhtä oikeaa ryhmäkokoa. Kuntien tehtävä on varmistaa, että jokaisessa luokassa opettajalla on todella riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Ryhmäkokotalkoissa on tärkeä kuunnella osaavia rehtoreitamme ja opettajiamme. Varmin tapa huolehtia pätevien opettajien viihtymisestä Helsingissä on antaa opettajille mahdollisuudet tehdä opetustyönsä hyvin.

Kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Olen iloinen, että tämän vuoden budjetissa on lähes 10 miljoonaa euroa lisärahaa maahanmuuttajalasten valmistavaan perusopetukseen. Näin valtio maksaa puolen vuoden sijasta vuoden valmentavaa perusopetusta. Tämä oli enemmän kuin tervetullut lisävoimavara helsinkiläisiin kouluihin

Opettajan aika on tärkeää myös kodin ja koulun yhteistyön kannalta. Vanhemmat ovat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä. Vanhempien ja opettajan kasvatuskumppanuuden rakentaminen on edellytys hyvälle oppimisille ja lapsen hyvinvoinnille. Koululaisten hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat asiat, kuten aikuisten aika ja vuorovaikutus. Myös tulevaisuudessa nämä ovat lapsen kasvun perusta, eikä niitä voida korvata uusilla innovaatioilla.
 

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi