Kolumnit 200921.12.2009 11.12.2009 2.12.2009 23.11.2009 6.11.2009 30.9.2009 28.09.2009 25.9.2009 24.09.2009 21.9.2009 17.8.2009 5.8.2009 15.6.2009 1.6.2009 31.5.2009 17.5.2009 13.5.2009 8.4.2009 31.3.2009 18.3.2009 20.2.2009 4.2.2009 26.1.2009 21.1.2009 16.1.2009
|
Kaupunkisanomat 16.1.2009 Suuret opetusryhmät kuriinEi ole liioittelua sanoa, että Suomen tulevaisuus tehdään peruskouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Helsinki on viisaasti panostanut opetukseen enemmän kuin useammat kaupungit. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi löytäisi oppimisen ilon. Ja että koulut ja päiväkodit edistäisivät jokaisen lapsen tasapainoista kasvua ja hyvinvointia kodin kasvatuskumppanina. Viime vuosikymmenien aikana maailma lasten ympärillä on muuttunut. Muutokset niin hyvässä kuin pahassa heijastuvat lasten elämään. Elämästä on tullut entistä kiireisempää ja lasten arki on vaativampaa kuin ennen. Samalla kotiin ja kouluun kohdistuvat odotukset ovat moninaistuneet. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea aikuisten aikaa. Opetustyhmän koko onkin yksi keskeisesti opetuksen laatuun vaikuttava asia. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaista lahjakkuutta. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa ilossa ja murheessa. Tutut ja osaavat opettajat tuovat turvallisuutta. Aloittaessani työn opetusministerinä hämmästyin sitä, ettei aiemmilla opetusministereillä ollut tietoa opetusryhmien koosta. Käynnistin välittömästi toimet asian korjaamiseksi. Ennen joulua julkaistiin vihdoin perusopetuksen ryhmäkokojen kuntakohtaiset tiedot. Selvitys osoitti, että opetusryhmien ko'oissa on suuria eroja kuntien välillä ja samoin kuntien sisällä. Helsinki pärjäsi suurten kaupunkien vertailussa, mutta silti tehtävää Helsingissä riittää. Uuden opetuslautakunnan ja kaupunginvaltuuston tärkeä tehtävä on huolehtia, että ylisuuret ryhmät saadaan kuriin. Tämän vuoden valtion budjetissa tulee kunnille ryhmäkokojen pienentämiseen lisärahaa ja jatkossa summa tulee kasvamaan. Valtiovalta seuraa, että kunnat laittavat rahat ryhmäkokojen pienentämiseen. Lapset ja opetettavat aineet ovat erilaisia, siksi ei ole yhtä oikeaa ryhmäkokoa. Kuntien tehtävä on varmistaa, että jokaisessa luokassa opettajalla on todella riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Ryhmäkokotalkoissa on tärkeä kuunnella osaavia rehtoreitamme ja opettajiamme. Varmin tapa huolehtia pätevien opettajien viihtymisestä Helsingissä on antaa opettajille mahdollisuudet tehdä opetustyönsä hyvin. Kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Olen iloinen, että tämän vuoden budjetissa on lähes 10 miljoonaa euroa lisärahaa maahanmuuttajalasten valmistavaan perusopetukseen. Näin valtio maksaa puolen vuoden sijasta vuoden valmentavaa perusopetusta. Tämä oli enemmän kuin tervetullut lisävoimavara helsinkiläisiin kouluihin Opettajan aika on tärkeää myös kodin ja koulun yhteistyön
kannalta. Vanhemmat ovat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten
elämästä. Vanhempien ja opettajan kasvatuskumppanuuden rakentaminen on edellytys
hyvälle oppimisille ja lapsen hyvinvoinnille. Koululaisten hyvinvointiin
vaikuttavat keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat asiat, kuten aikuisten aika
ja vuorovaikutus. Myös tulevaisuudessa nämä ovat lapsen kasvun perusta, eikä
niitä voida korvata uusilla innovaatioilla. Sari Sarkomaa (kok) Kansanedustaja
|