Vuosi vaihtui haasteellisissa merkeissä. Kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden kriisi muutti alkaneen vuoden talousnäkymät poikkeuksellisen epävarmoiksi.

Suomen talouskasvu on hiipumassa ja suurena uhkana on työttömyyden kääntyminen kasvuun. Epävarmassa suhdannetilanteessa on talouden pyörät pidettävä pyörimässä kestävällä tavalla. Ihmisten myönteistä asennetta ja tulevaisuuden toivoa on vahvistettava. Jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kotimaisen suosiminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan. Pienistä puroista kasvaa isoja virtoja.

Eduskunta hyväksyi viime töikseen ennen joulua tämän vuoden talousarvion, joka on monin tavoin elvyttävä. Budjetin tärkeimmät linjaukset, kuten merkittävät tuloveronkevennykset, osuvat hyvin tähän suhdannetilanteeseen. Kotitalouksien ostovoima tuleekin kasvamaan veronkevennysten, ansiotason nousun ja inflaation hidastumisen seurauksena.

Parhaillaan valmistellaan kiireellisenä vuoden ensimmäistä lisäbudjettia, johon kaavaillaan mittavia lisätoimia taantuman torjumiseksi. Työllisyyden on oltava tinkimätön ydinkriteeri, kun elvytysrahaa kohdennetaan. 90-luvun lamasta on otettava oppia niin, ettei työttömyyttä päästetä valloilleen. Työllistäviä toimia on järkevä tehdä siellä, missä niistä on suurin kokonaishyöty. Esimerkiksi rakentaa sinne, missä on eniten ihmisiä. Näissäkään talkoissa ei ympäristönäkökulma saa unohtua, vaan päinvastoin nyt on järkevä suosia ympäristöystävällisiä hankkeita.

Viime viikolla Suomen luonnonsuojeluliitto esitti, että väylien meluntorjuntaa edistettäisiin osana valtionhallinnon elvytyspakettia. Olen asiasta täysin samaa mieltä.

Helsinkiläisistä noin puolet asuu liikenteen melualueella. Munkkiniemessä tällaisia alueita on erityisesti Huopalahdentieltä Turunväylää pitkin aina Espoon rajalle saakka. Näillä teillä liikennemäärät ovat suuria ja nopeudet korkeita, joten melu leviää kauas. Meluhaitat ovat alueemme asukkaiden kannalta erittäin suuri ongelma. Riittävien meluesteiden rakentaminen on aivan välttämätöntä, kun korkeimmalla melualueella ovat asuintalojen lisäksi pienimmät koululaisemme ja palvelutalon asukkaat.  

Meluesteiden rakentaminen sopii monestakin syystä elvytystoimiksi. Meluntorjuntasuunnitelmat ovat jo valmiina ja rakennustyöhön voidaan ryhtyä, kun vain rahoituksesta saadaan päätös. Koko Munkkiniemen meluntorjunta on merkitty Tiehallinnon tekemän meluntorjuntaohjelman kiireellisempiin hankkeisiin. Siksi onkin luontevaa, että se nostetaan kärkisijalle elvytystoimissa.

Ymmärrys meidän helsinkiläisten erityishaasteisiin ei ole vielä riittävällä tavalla saavuttanut liikenneministeriötä, joka on päävastuussa meluntorjunnan voimavaroista. Liekö asiaan vaikuttanut se, että valtaosa hankkeista on Pääkaupunkiseudulla. Ymmärryksellä on kiire, koska tieliikennemelulle altistuvien määrä kasvaa edelleen. Tämä on vastoin EU:n uutta meludirektiiviä ja valtioneuvoston periaatepäätöstä, joiden mukaan melulle altistuvien määrän tulisi pikemminkin radikaalisti laskea. Meluntorjunta onkin osuva täsmäkeino työllisyyden lisäämiseksi, ympäristön viihtyvyyden parantamiseksi sekä tuhansien ihmisten terveydenedistämiseksi.