Kolumnit 2009
21.12.2009
Palvelut paremmiksi
11.12.2009
Lisää tasa-arvoa, yrittäjiä
ja työpaikkoja
2.12.2009
Vastuu lähimmäisestä kuuluu jokaiselle
23.11.2009
Nälkäinen lapsi ei opi
6.11.2009
Parempaa Munkinseutua rakentamassa
30.9.2009
Arvovalintoja perheiden
parhaaksi
28.09.2009
Keskustan perheveromalli menee
metsään
25.9.2009
Työn ja yrittämisen oltava aina kannattavaa
24.09.2009
Mukavia uutisia munkinseutulaisille
21.9.2009
Lisää tasa-arvoa työelämään, naisyrittäjiä
ja työpaikkoja
17.8.2009
Järjestöjen lastenhoitoavun alasajo
pysäytettävä
5.8.2009
Itämerta
ei pelasteta vapaaehtoisuudella
15.6.2009
Itämerellä on vielä
mahdollisuus
1.6.2009
Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja
tasa-arvoa
31.5.2009
Niin ihana, mutta likainen Itämeri
17.5.2009
Suomen rokoteohjelma on vanhentunut
13.5.2009
Olipa kerran saimaannorppa
8.4.2009
Kela-korvaus edistää terveyttä
31.3.2009
Lapset ja nuoret liikkumaan
18.3.2009
Alueellistamisesta ja puistokadun
kohentamisesta
20.2.2009
Lasten liikkumattomuus tikittävä aikapommi
4.2.2009
Kyllä valoille ja ei
kelluvalle golfradalle
26.1.2009
Pääkaupunki on edelleen viisas innovaatio
21.1.2009
Taantuman ja melun torjuntaa
16.1.2009
Suuret opetusryhmät kuriin
Kolumnit 2008
|
Haagalainen
1.6.2009 Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja tasa-arvoa
Eduskunta on aloittanut kevään loppukirin lakiesitysten ja selontekojen
käsittelyssä. Talouden taantumassa eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia
siitä, ettei työttömyys pääse karkaamaan. Yhtä lailla on tärkeää pehmentää laman
vaikutuksia kansalaisiin. Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä. Taantumasta
noustaan vain työtä tekemällä ja yrittämällä.
Olikin tervetullut ja odotettu uutinen, että hallitus sai koottua 61
lisämiljoonaa työttömyyden hoitoon. Rahat käytetään pääasiassa
nuorisotyöttömyyden hoitoon. Näin viime lamasta otetaan oppia ja varmistetaan,
ettei laman jälkeen synny sellaista sukupolvea, joka syrjäytyy työelämästä.
On välttämätöntä, että lisärahoja suunnataan myös tukemaan yritysten
yhteishankkeita viennin edistämiseksi. Suomi elää pienenä kansantaloutena
viennistä ja kansainvälisen talouden taantuma tuntuu voimakkaimmin juuri viennin
romahtamisena ja työttömyytenä. Yritysten viennin edistäminen maksaa itsensä
takaisin uusina työpaikkoina ja suurempana verokertymänä.
Tehokas tapa edistää yrittäjyyttä ja erityisesti naisvaltaisten alojen
toimintamahdollisuuksia on korvata työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat
kustannukset. Tämä on kirjattu hallitusohjelmaankin, mutta vielä ei asiassa ole
edetty. Talouden taantuma on oikea hetki korjata tämä mittava epäkohta.
Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten
palvelu- hoiva- ja hoito-alanyritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia
sekä kannattavuutta. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle
peräti 10 000 -15 000 euroa toimialasta riippuen.
Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva
kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten
työantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Nykyinen tilanne on
täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. Esimerkiksi Ruotsissa asia on hoidettu
jo 30 vuotta sitten.
Niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin
miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä vanhemmuuden
kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy muun muassa naisten yleisempinä
pätkätöinä ja heikompana ansiotasona.
Vanhemmuuden kustannusten korvaaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja
taloustaantuman kourissa kamppailevassa suomessa. Me tarvitsemme uusia yrittäjiä
työnantajiksi ja myös lisää lapsia. Kyse on tasa-arvon edistämisen ohella
työllisyydestä ja yritysten tasapuolisista toimintamahdollisuuksista. Tästä
hyötyvät kaikki suomalaiset.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
|