Kolumnit 2009 

21.12.2009
Palvelut paremmiksi

11.12.2009
Lisää tasa-arvoa, yrittäjiä ja työpaikkoja

2.12.2009
Vastuu lähimmäisestä kuuluu jokaiselle

23.11.2009
Nälkäinen lapsi ei opi

6.11.2009
Parempaa Munkinseutua rakentamassa

30.9.2009
Arvovalintoja perheiden parhaaksi

28.09.2009
Keskustan perheveromalli menee metsään

25.9.2009
Työn ja yrittämisen oltava aina kannattavaa

24.09.2009
Mukavia uutisia munkinseutulaisille

21.9.2009
Lisää tasa-arvoa työelämään, naisyrittäjiä ja työpaikkoja

17.8.2009
Järjestöjen lastenhoitoavun alasajo pysäytettävä

5.8.2009
Itämerta ei pelasteta vapaaehtoisuudella

15.6.2009
Itämerellä on vielä mahdollisuus

1.6.2009
Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja tasa-arvoa

31.5.2009
Niin ihana, mutta likainen Itämeri

17.5.2009
Suomen rokoteohjelma on vanhentunut

13.5.2009
Olipa kerran saimaannorppa

8.4.2009
Kela-korvaus edistää terveyttä

31.3.2009
Lapset ja nuoret liikkumaan

18.3.2009
Alueellistamisesta ja puistokadun kohentamisesta

20.2.2009
Lasten liikkumattomuus tikittävä aikapommi

4.2.2009
Kyllä valoille ja ei kelluvalle golfradalle

26.1.2009
Pääkaupunki on edelleen viisas innovaatio

21.1.2009
Taantuman ja melun torjuntaa

16.1.2009
Suuret opetusryhmät kuriin


Kolumnit 2008


Haagalainen 1.6.2009

Lisää työpaikkoja, yrittäjiä ja tasa-arvoa


Eduskunta on aloittanut kevään loppukirin lakiesitysten ja selontekojen käsittelyssä. Talouden taantumassa eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, ettei työttömyys pääse karkaamaan. Yhtä lailla on tärkeää pehmentää laman vaikutuksia kansalaisiin. Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä. Taantumasta noustaan vain työtä tekemällä ja yrittämällä.

Olikin tervetullut ja odotettu uutinen, että hallitus sai koottua 61 lisämiljoonaa työttömyyden hoitoon. Rahat käytetään pääasiassa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Näin viime lamasta otetaan oppia ja varmistetaan, ettei laman jälkeen synny sellaista sukupolvea, joka syrjäytyy työelämästä.

On välttämätöntä, että lisärahoja suunnataan myös tukemaan yritysten yhteishankkeita viennin edistämiseksi. Suomi elää pienenä kansantaloutena viennistä ja kansainvälisen talouden taantuma tuntuu voimakkaimmin juuri viennin romahtamisena ja työttömyytenä. Yritysten viennin edistäminen maksaa itsensä takaisin uusina työpaikkoina ja suurempana verokertymänä.

Tehokas tapa edistää yrittäjyyttä ja erityisesti naisvaltaisten alojen toimintamahdollisuuksia on korvata työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset. Tämä on kirjattu hallitusohjelmaankin, mutta vielä ei asiassa ole edetty. Talouden taantuma on oikea hetki korjata tämä mittava epäkohta.

Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu- hoiva- ja hoito-alanyritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä kannattavuutta. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle peräti 10 000 -15 000 euroa toimialasta riippuen.

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Nykyinen tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. Esimerkiksi Ruotsissa asia on hoidettu jo 30 vuotta sitten.

Niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy muun muassa naisten yleisempinä pätkätöinä ja heikompana ansiotasona.

Vanhemmuuden kustannusten korvaaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloustaantuman kourissa kamppailevassa suomessa. Me tarvitsemme uusia yrittäjiä työnantajiksi ja myös lisää lapsia. Kyse on tasa-arvon edistämisen ohella työllisyydestä ja yritysten tasapuolisista toimintamahdollisuuksista. Tästä hyötyvät kaikki suomalaiset.

 

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi