Demareiden piiristä on aina aika ajoin noussut esille halu lisätä puoluebyrokratian valtaa äänestäjien vaikutusmahdollisuuksien kustannuksella. Viimeisimpänä Sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta ehdotti pitkien listojen käyttöönottoa korvaamaan henkilövaalit kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. Kunnallisvaaleissa helsinkiläiset eivät enää saisi valita kaupunkimme asioista päättäviä valtuutettuja vaan sen tekisivät puoluetoimistot. Muutos nykyiseen vaalitapaan olisi tuhoisa harha-askel demokratian tiellä. Siksi esitystä pitkistä listoista ei voi hyväksyä.

Puolueiden tärkeä tehtävä on edistää kansalaisten mielenkiintoa politiikkaa kohtaan ja lisätä yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksia. Pitkät listat aliarvioivat niin äänestäjien kyvykkyyttä tehdä päätöksiä kuin koko suomalaisen demokratian perusteita. Äänestäjillä on säilytettävä oikeus valita puolueen lisäksi ne henkilöt, jotka heitä edustavat. Tämän perusperiaatteen muuttaminen ja listavaaliin siirtyminen veisi kansalaisilta mahdollisuuden valita edustajansa, koska käytännössä puolueet valitsisivat läpipääsijät. Pitkät listat veisivät pohjan poliittisen järjestelmämme oikeutukselta ja uskottavuudelta ja olisivat omiaan vähentämään äänestysaktiivisuutta.

Maassamme pitkään jatkunut perinne vahvistaa parlamentarismia ja kansanvaltaa on ollut oikea, eikä tätä kehityssuuntaa pidä katkaista. Esimerkiksi kansalaisten mahdollisuus äänestää suoraan tasavallan presidenttiä on ollut osa tätä uudistamistyötä, jota tulee jatkaa.

Pitkien listojen nostaminen esille kansanvallan juhlavuoden kynnyksellä onkin vähintään erikoinen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Tämä merkitsi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä naisten täysien valtiollisten oikeuksien toteutumista.

Yksilön valinnanvapauden kunnioittaminen ja tasa-arvo ovat aina olleet kokoomuksen tärkeimpiä arvoja. Tässä suhteessa kokoomus näyttää eroavan demareista, joille oleellista tuntuu olevan puoluetoimistojen vallan lisääminen. En usko, että suomalaiset haluavat luovuttaa päätösvaltansa ehdokkaastaan euro-, kunnallis- tai eduskuntavaaleissa tai haikailla valitsijamiesten perään presidentinvaaleissa. Tasa-arvoa on ennen kaikkea se, että voi äänestää itselleen mieluisinta ja parasta henkilöä. Tällöin ratkaisevassa asemassa ei ole ehdokkaan sukupuoli vaan henkilön edustamat arvot ja maailmankatsomus.