Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (28.2.) otettiin yksiselitteisen kielteinen asenne Kela-korvauksiin ja niiden nostoon. Kirjoituksesta saattoi jopa saada vaikutelman, että Kela-korvauksien nosto haittaisi hoitotakuun toteutumista.

Asia on paremminkin päinvastoin. Hoitoon pääsyn parantaminen ja hoitotakuun toteutuminen eivät ole mahdollisia ilman toimivaa sairausvakuutusjärjestelmää, jonka yksi osa on Kela-korvaus. Jotta hoitotakuu todella voitaisiin toteuttaa, on perusteltua nostaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia.

Sairausvakuutuskorvaukset ovat pienuudestaan huolimatta lisänneet lääkäripalvelujen valinnanvapautta ja kannustaneet ihmisiä ottamaan nykyistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Tämä on taas omalta osaltaan vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta. Korvausta saavista valtaosa, 2/3 on naisia - tavallisia palkansaajia ja perheenäitejä. Kela-korvaus ei ole elinkeinotuki, vaan henkilökohtainen vakuutus jokaiselle suomalaiselle vaikkapa silloin, kun tarvitsee silmälasit ja käy silmälääkärillä.

Sairausvakuutuksen lääkärinpalkkioiden taksoja on viimeksi korotettu vuonna 1989. Korvausten nosto on taloudellisesti erittäin perusteltua, sillä vastaavan palvelun tuottaminen kunnallisesti maksaisi yhteiskunnalle huomattavasti tätä enemmän. Nopea hoitoon hakeutuminen säästää niin sairauspäiväraha- kuin lääkemenoissa. Kela-korvaus on edullinen tapa hoitaa osa kansalaisten terveydenhuoltopalveluiden tarpeesta.

Kela-korvauksien nosto on perusteltua myös terveyden edistämisen näkökulmasta. Korvauksia maksetaan eniten gynekologikäynneistä ja valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Tämä on esimerkki palvelusta, jota kunta ei tarjoa, vaan se on haettava yksityiseltä sektorilta. Suomi onkin kärkimaita esimerkiksi kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Kela-korvaus on myös tärkeä osa työterveyshuoltoa. Ne sadattuhannet ihmiset, joilla työterveyshuolto sisältää vain minimipalvelut, maksavat kulut itse. Kela-korvaus on siten tärkeä työkyvyn ylläpitäjä ja korvauksen nosto hyvää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

Jatkossa on välttämätöntä pohtia, kuinka sairausvakuutusjärjestelmää kehitetään niin, että se nykyistä paremmin vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Kela-korvaus yksityissektorin lääkärinpalkkioista ja tutkimuksista on tärkeä ja kustannustehokas osa suomalaista terveydenhuoltoa. Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon keinotekoisesta vastakkainasettelusta on korkea aika päästä eroon, koska se on turha jarru terveydenhuoltojärjestelmämme kehittämisessä.