Huoli kasvavasta työvoimapulasta nostaa yhä useammin esiin kysymyksen: mikä saisi jatkossakin nuoret innostumaan terveydenhuollosta tulevaisuuden työpaikkana. Itse aloitin ensin matematiikan ja fysiikan yliopisto-opinnot. Pian huomasin, että pelkät numerot eivät viehättäneet riittävästi. Terveydenhuolto sekä ihmisten kanssa työskentely alkoivat kiinnostaa ja röntgenhoitajan opinnot veivät lopulta voiton.

Valmistumisen iloa himmensi hetken todistuksen merkintä vanhamuotoisesta koulutuksesta. Asia ei tuota ongelmia, meille vakuutettiin silloin. Toisin kuitenkin kävi. Koulutuksen tiheätahtinen uudistaminen on jättänyt jälkensä. Sekava ja epätasa-arvoinen tilanne kaipaa edelleen kipeästi korjausta.

On hirvittävää haaskausta, jos edellisen koulutuksen osaamista ei oteta riittävästi huomioon ja koulutus pidentyy perusteettomasti. Tutkinnon täydentäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi on oltava joustavaa, sekä pituudeltaan sekä sisällöltään. Täydennyskoulutuksen on oltava saatavilla tasa-arvoisesti myös opistoasteen koulutuksen saaneille. Meitä opistoasteen suorittaneita on kymmeniä tuhansia. Korvaavuuskäytäntöihin tarvitaan pikaisesti valtakunnallista ohjeistusta.

Täydennyskoulutusväylien avoimuus aina yliopistoon asti on ollut osa terveydenhuoltoalan houkuttelevuutta. Julkisuuteen tihkunut tieto, että terveystieteet siirrettäisiin pois yliopistoista, on tyrmistyttänyt. Ovathan terveystieteet vakiinnuttaneet asemansa vahvoilla näytöillä.

Pitäisi olla itsestään selvää, että terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen pohjautuvat uusimpaan tutkittuun tietoon. Terveystieteiden alasajo taannuttaisi koko terveydenhuoltomme.

Yliopisto-opintojeni järkyttävin hetki oli, kun kuulin päätöksestä lopettaa terveydenhuollon maistereiden koulutus Helsingin yliopistossa. Kun koulutuksemme korjaustalkoot vihdoin alkavat, on tämäkin järjetön päätös korjattava. Pääkaupunkiseudun hoitohenkilöstö ansaitsee alueelleen kaikki koulutusmahdollisuudet, myös terveystieteiden opiskelumahdollisuuden omassa yliopistossamme.

Vaikka ihmiset kiinnostuvat hyvinkin erilaisista syistä terveydenhuoltoalasta, eivät houkuttelevuuden lisäämiskeinot ole kovin monimutkaisia. Olen täysin varma, että alalle riittää motivoituneita ammattilaisia, jos alan perusasiat; työolosuhteet ja palkkaus laitetaan kuntoon. Ja koulutuksemme kaltoin kohtelun on loputtava.


Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Röntgenhoitaja ja terveydenhuollon maisteri