Ilmastonmuutos on merkittävimpiä maailmanlaajuisia uhkia niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvoinnille. Ilmasto lämpenee vieläkin voimakkaammin kuin aikaisemmin on arvioitu. Vuosi 2005 oli maapallolla lämpimin koskaan mitattu vuosi. Ilmastonmuutos on monin osin seurausta ihmisten toiminnasta aiheutuneista kasvihuonekaasuista ja niiden lisääntymisestä.

Seuraavat 50 vuotta ilmasto muuttuu, vaikka kaikki päästöt loppuisivat heti. Ilmastonmuutos ruokkii itse itseään. On arvioitu, että vasta vuoden 2050 jälkeen nykyiset ja tulevat päästövähennykset vaikuttavat ilmastonmuutoksen vauhtiin. Toimilla päästöjen vähentämiseksi on kiire, muutoin hidastamisvaikutukset siirtyvät vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen.

Vaikka päätavoitteena onkin hidastaa ilmastonmuutosta, on samalla varauduttava entistä paremmin kohtaamaan sen aiheuttamat muutokset. Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ennen kaikkea sopeutumistoimista tarvitaan lisää, jotta osaisimme valita kaikkein tehokkaimmat keinot. Varsinkin kustannuksista puhuttaessa on laskettava, mitä säästetään, jos pystymme hillitsemään säiden ääri-ilmiöitä ja niiden vakavia talouteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia seurauksia. Ilmastonmuutoksen kanssa kamppailu onkin nähtävä investointina tulevaisuuteen.

Vanhasen hallituksen ilmastolinjauksia odotettiin pitkään, onhan hallitusohjelmassa luvattu uudistaa ilmastostrategia. Pitkän kiistelyn jälkeen hallitus sai aikaiseksi vesitetyn energia- ja ilmastoselonteon.

Nykyisen hallituksen todelliset teot ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat jääneet vähäisiksi. Kuvaavaa on, että lisäbudjetin panostusta biopolttoaineisiin on mainostettu hallituksen merkittävänä ilmastotekona. Tosiasia kuitenkin on, että biopolttoaineet eivät yksiselitteisesti vähennä hiilidioksidipäästöjä, kun otetaan huomioon koko tuotannosta ja käyttöketjusta syntyvät hiilidioksidipäästöt. Biopolttoaineiden kehittämistyö on välttämätöntä mutta ympäristönäkökohtia ei tule uhrata alue- ja maatalouspolitiikalle.

Seuraavan hallituksen ohjelma on rakennettava tulevaisuuteen suuntautuneeseen ja kokonaisvaltaiseen arvioon ilmastonmuutoksesta. Siihen on sisällytettävä selkeät linjaukset, miten ilmaston lämpenemistä estetään ja miten sen aiheuttamiin muutoksiin sopeudutaan.

Kokoomus ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Puoluevaltuusto on käynnistänyt kokoomuksen laaja-alaisten ilmastopoliittisten tavoitteiden valmistelun. Tavoitteet käsitellään puoluevaltuuston helmikuisessa kokouksessa.

Koska päästöt eivät tunne valtion rajoja, on ilmastonmuutosta torjuttava ennen kaikkea globaalisti. Kaikki merkittävät maat on saatava sitoutumaan päästöjen vähentämistavoitteisiin. Meidän on myös löydettävä reilut tavat saada kehittyvät maat mukaan ilmastotalkoisiin. Ei auta, että Suomessa tai edes EU:ssa päästöt vähenevät, jos ne toisaalla kasvavat tätäkin enemmän.

Jotta kasvihuonekaasupäästöjä todella voitaisiin vähentää ja ilmastonmuutosta oikeasti ehkäistä, meidän on vaikutettava kaikkeen ihmisen toimintaan. Kaikessa mitä teemme, jokaiselle sektorilla, on arvioitava, miten sen voi tehdä ympäristön kannalta kestävämmällä tavalla. Kuitenkin niin, ettei talouskasvu siitä kärsi. Meidän on löydettävä keinot asua, elää, liikkua, tehdä töitä ja kuluttaa kestävästi. Vastuu on meillä kaikilla.

Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on lähes 20 prosenttia ja se kasvaa koko ajan. Liikenteen päästöt ovatkin keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Vanhasen hallitus on liikennepolitiikassaan laiminlyönyt ilmastopoliittiset tavoitteet. Kuvaava esimerkki on, että joukkoliikennettä on ajettu alas ja sen kilpailukyky on heikentynyt. Terveellisemmän ympäristön turvaaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä joukkoliikenteen edistämiseksi koko maassa.

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen vaikuttavat lämmitysratkaisuihin, liikennetarpeeseen ja osin myös rakennusten energiakulutukseen. Tulevaisuudessa on entistä vahvemmin suosittava sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasuja.

Päästöjen hillitsemiseksi asumisen energiataloudellisuuden ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on tärkeää. Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Pientaloista noin 40 % lämpiää sähköllä, mikä vastaa lähes Olkiluodon uuden ydinvoimalayksikön kapasiteettiä.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa jätteiden syntyä on ennaltaehkäistävä. Jätteiden määrän vähentämiseksi tarvitaan ennen kaikkea kulutus- ja tuotantotapojen sekä asenteiden muutosta. Myös jätteenpoltto on lajittelun ja muun jätteiden käsittelyn rinnalla tarpeellinen ratkaisu.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen on vahvemmin panostettava energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseen ja siihen liittyvän viennin edistämiseen.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on löydettävä keinoja lisätä kulutuksen ekotehokkuutta ja lisää kannusteita ostovoiman suuntaamiseksi kestävämpään kulutukseen. Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki siitä, miten kulutusta voidaan suunnata ekologisempaan suuntaan - palveluiden ostamiseen tavaroiden sijasta - ja samalla edistää taloudellista kasvua, työllisyyttä ja perheiden hyvinvointia.

Valmisteltavat ilmastopoliittiset tavoitteet ovat hyvä pohja kokoomuksen hallitusohjelmavalmistelulle. Kokoomus haluaa tehdä aidosti kestävän kehityksen politiikkaa, jossa ekologiset, taloudelliset, erityisesti työllisyys sekä sosiaaliset asiat, ovat kestävällä tavalla tasapainossa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja