Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 21.6.2005
Hyvä vastaanottaja! Suvivirsi laulettiin taas tuhansissa Suomen kouluissa, mutta tällä kertaa kevätjuhlissa taidettiin aistia aikaisempaa enemmän huolta koulujen tulevaisuudesta. Neljännes kunnista leikkaa perusopetuksen määrärahoja ja kasvattaa ryhmäkokoja. Useista investoinneista luovutaan ja henkilöstön palkkauksessa on menty minimiin. Erityisesti epäonnistuminen työllisyyspolitiikassa ja opetuksen määrärahoihin tehdyt leikkaukset ovat ajaneet kuntatalouden ahdinkoon ja kunnat leikkaamaan tärkeimmistä peruspalveluistaan. Räikeimmin tämä näkyy siinä, että muutamissa kunnissa opettajien lomautukset on otettu säästökeinoiksi. Vanhemmat ympäri Suomea ovat huolissaan perusopetuksen leikkauksista, eikä syyttä. Vanhempien näkökulmasta koulukeskustelua sanelevat liiaksi vaihtoehdottomat taloudelliset reunaehdot, eikä perheiden elämää ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevien päätösten ei pidä olla vain taloudellisesti, vaan ennen kaikkea pedagogisesti ja lasten hyvinvoinnin kannalta kestäviä ratkaisuja. Päiväkoti- ja kouluverkkotarkistuksista on käytävä perusteellinen keskustelu, johon myös vanhemmat on otettava vahvasti ja tasavertaisesti mukaan. Peruskoulujemme opetuksen laatu ja lastemme tasavertaiset mahdollisuudet perusopetukseen ovat vakavassa vaarassa. Tällaista kehitystä ei voi hyväksyä. Siksi koko oppositio teki kokoomuksen johdolla ja aloitteesta välikysymyksen perusopetuksen laadun turvaamisesta ja oppilaiden perusoikeuksien toteutumisesta. Eduskunta kävi asiasta vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Nyt tarvitaan viivytyksettä toimia kuntien talouden tasapainottamiseksi ja riittävien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen voimavarojen turvaamiseksi koko maassa. Erityisesti pääkaupunkiseudun epätasa-arvoiseen kohteluun on saatava muutos. Kiireellisintä on, että valtio viivytyksettä maksaa kunnille takaisin leikkaamansa rahat opetuksesta. Nämä kunnilta saamatta jääneet noin 100 miljoonaa euroa ovat välttämättömiä, jotta jokaiselle oppilaalle voidaan taata hyvä ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat on käytettävä koulutuksen kehittämiseen. Vain kohtuullisen kokoisissa luokissa, pätevien ja vakinaisten opettajien johdolla ja hyvässä työilmapiirissä voidaan kestävästi rakentaa tämän maan tulevaisuutta. Kokoomus on useaan otteeseen tuonut esille huolensa siitä, että kuntatalouden kriisi uhkaa romuttaa kuntalaisten peruspalvelut. Hallitus näyttää vihdoin havahtuneen unestaan kuntatalouden todellisen tilan suhteen. Hallitus on luvannut uudistaa yhdellä iskulla sekä kuntarakenteen että palvelurakenteen. Ei ole kuitenkaan kovin vaikea ennustaa, ettei punamulta ole asian paras eteenpäin viejä. Keskusta haluaa pitää kuntarakenteen ennallaan ja Sdp palvelurakenteet nykyisellään. "Mitään ei saa muuttaa" näyttääkin pikkuhiljaa muodostuvan punamullan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kantavaksi ydinteemaksi. Kokoomukselle tärkeintä ovat toimivat palvelut, ei hallinto, eivätkä rakenteet. Kuntabyrokratian sijaan kuntalaisten tarpeiden ja valintojen pitää nykyistä enemmän ohjata palvelutuotantoa. Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi on aivan välttämätöntä, että niin kuntarakenteita kuin palveluiden tuotantotapoja uudistetaan. Uudistukset on tehtävä nyt, kun niitä voi vielä jollain tapaa hallita. Nykyisen aluepolitiikan yksi keskeinen epäkohta on ollut se, että sitä on tehty ikään kuin kunnat olisivat samanlaisia. Tätä virhettä ei pidä moninkertaistaa luulemalla, että kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa voidaan edetä yhdellä mallilla. Pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa, aluekeskuksissa, maaseutukunnissa ja harvaan asutuissa kunnissa on kussakin aivan erilaiset haasteet, eikä niitä ei voi, eikä pidä, laittaa samaan muottiin. Suurten kaupunkien rooli on ymmärrettävä ja kaupunkipolitiikkaan on panostettava nykyistä enemmän. Maa tarvitsee elinvoimaisen pääkaupungin, koska sen kilpailukyvystä, arvostuksesta ja vetovoimasta hyötyy koko maa. Tämän on oltava lähtökohta uudistukselle. Aivan liian pitkään on vähätelty suurten kaupunkien heikentyneitä mahdollisuuksia turvata palvelut niiden velkaantuessa ja yhteisövero- ja valtionosuusjärjestelmän kohdellessa erityisesti pääkaupunkiseutua epätasa-arvoisesti. Vanhasen hallituksen olisikin vihdoin haudattava kaupunkivastaisuutensa ja annettava kehittyville kaupungeille kasvuveturin rooli. Eduskunnassa kiistaa on nostattanut hallituksen nopealla aikataululla valmistelema erityislaki, ns. "lakkolaki", jolla osa rajavartiolaitoksen työntekijöistä velvoitettaisiin tekemään suojelutyötä. Lain tarkoituksena on turvata Suomen rajojen turvallisuus, mikäli rajavartijoiden lakko pitkittyy. Sen avulla on mahdollista varmistaa Helsingissä järjestettävien yleisurheilun MM-kisojen turvallisuus. Lakiesityksen käsittely keskeytyi viime perjantaina eduskunnassa Sdp:n eduskuntaryhmän vastustaessa esitystä. Yleisradiossa pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Vanhanen kuitenkin totesi, ettei hallitus aio vetää esitystään takaisin. Vanhanen pitää kiinni siitä, että lakkolain käsittelyä jatketaan eduskunnassa. Rajavartijoiden vaatimukset ovat oikeutettuja ja ne on ratkaistava normaaleja sopimusyhteiskunnan käytäntöjä noudattaen. Kenenkään työmarkkinaosapuolen perustuslaillisia oikeuksia ei pidä rajata. Samalla on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia suomalaisten ja Suomessa vierailevien urheilijoiden turvallisuudesta kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Tämä voi edellyttää ajallisesti rajattuja ja poikkeuksellisia toimenpiteitä, kuten hallitus nyt esittää. Eduskunnan on määrä jäädä istuntotauolle juhannuksesta, mutta on mahdollista, että eduskunta palaa kesä-heinäkuun vaihteessa käsittelemään rajavartiolakia. Vaikka elokuussa eduskunta ei vielä kokoonnukaan, on kalenteri täynnä erilaisia kesäkokouksia ja tapaamisia ympäri Suomea. Syksyllä käynnistyy todenteolla myös Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja. Nyt on aikaa rauhassa valmistella tulevaa vaalikampanjaa ja tehdä huolellinen pohjatyö. Tätä työtä tehdään nyt. Oikein hyvää ja aurinkoista kesää toivottaen,
Sari Sarkomaa |