Kuukausikirjeet

Helmikuu 2011

Tammikuu 2011

Joulukuu 2010

Marraskuu 2010

Lokakuu 2010

Syyskuu 2010

Kesäkuu 2010

Toukokuu 2010

Huhtikuu 2010

Maaliskuu 2010

Helmikuu 2010

Joulukuu 2009

Marraskuu 2009

Lokakuu 2009

Syyskuu 2009

Elokuu 2009

Kesäkuu 2009

Toukokuu 2009

Huhtikuu 2009

Maaliskuu 2009

Helmikuu 2009

Tammikuu 2009

Joulukuu 2008

Marraskuu 2008

Lokakuu 2008

Syyskuu 2008

Elokuu 2008

Kesäkuu 2008

Toukokuu 2008

Huhtikuu 2008

Maaliskuu 2008

Helmikuu 2008

Tammikuu 2008

Joulukuu 2007

Marraskuu 2007

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 27.11.2008

Hyvä ystävä,

Kansainvälinen rahoituskriisi, laskusuhdanne ja taantuman uhka vaikuttavat myös Suomen talouteen. Tämä näkyy hallituksen esityksessä vuoden 2009 budjetiksi, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa. Budjetti on elvyttävä ja myös sen täydennyksessä on reagoitu taloudelliseen tilanteeseen.

Hallitus valmistautuu aikaistamaan ensi vuoden ensimmäistä lisäbudjettia. Siinä on merkittäviä lisätoimia talouden pyörien liikuttamiseksi ja työllisyystilanteen kurissa pitämiseksi.

Ensi vuoden budjetin tärkeimmät linjaukset, esimerkiksi merkittävät tuloveronkevennykset, osuvat hyvin tähän suhdannetilanteeseen. Lisäksi uusien asuntojen rakentamista ja vanhojen asuntojen korjauksia tuetaan ja edistetään. Homekoulujen korjaamista nopeutetaan. Valtio myös investoi liikenneväyliin sekä pyrkii parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja rahoitusmahdollisuuksia tarjoamalla niille lisärahoitusta esimerkiksi Teollisuussijoituksen ja Finnveran kautta sekä vientiä edistämällä. Koulutukseen ja osaamiseen tehdään vahvoja panostuksia.

Hyvä uutinen onkin, että useiden arvioiden, mm. Euroopan komission näkemyksen mukaan Suomi on selviämässä talouskriisistä monia muita maita paremmin.

 

Kotimaisten kielten asema turvataan

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) tulevaisuus on puhututtanut monia viime päivinä. Kotuksen tehtävät ovat korvaamattomia, ja siksi on hyvä käydä keskustelua siitä, miten Kotuksen toiminta voidaan säilyttää korkealaatuisena myös tulevaisuudessa. Tämä on minun itseni, kuten koko opetusministeriön tavoite ja tähän olemme vahvasti sitoutuneet.

Aion vielä ennen joulua nimittää laajapohjaisen työryhmän, jonka tavoitteena on Kotuksen toimintojen ja korkeatasoisen osaamisen säilyttäminen ja vahvistaminen tulevaisuudessa. Työryhmän asettamista valmistellaan yhdessä Kotuksen johdon kanssa.

Työryhmän tulee tarkastella esimerkiksi erilaisia yhteistyöratkaisuja kotimaisten kielten ja kulttuurin toimijoiden kesken. Kotimaisten kielten asema on turvattava. Tavoitteena on luoda entistä vahvempi, kansallis- ja vähemmistökielten kehittämisestä ja huollosta vastaava ja näiden kulttuuriperintöä vaaliva organisaatio. Tämä edellyttää, että sen resursointi on kestävällä pohjalla.

Kotuksen toiminnasta valmistui tämän vuoden alussa arviointi, jossa ehdotettiin Kotuksen moninaisen tehtäväkentän selkiinnyttämistä. Arviointityö toimii tulevan työryhmän työn taustana. Kotuksen toimintoja ei siis olla ajamassa alas, vaan tarkoitus on turvata tärkeät toiminnot muuttuvassa toimintaympäristössä.

Vuonna 2005 aloitettu valtion tuottavuusohjelma luo haasteita koko opetusministeriölle, ei vain Kotukselle. Sen tavoitteena on vähentää koko valtiosektorilta noin 14 400 henkilötyövuotta vuosina 2007-2015. Vähennykset kohdistuvat rankkoina Kotuksen lisäksi myös Suomen Akatemiaan, Arkistolaitokseen, Opetushallitukseen ja valtion kouluihin. Asetettavan työryhmän onkin arvioitava myös se, millaisia tuottavuusvaateita Kotukseen voidaan kohdistaa sen toimintoja vaarantamatta.

Suomen, ruotsin, romanin ja saamen kielen sekä kotimaisen viittomakielen korkeatasoinen tutkimus, säännöllinen sanakirjatyö ja toimiva kielenhuolto on välttämätöntä säilyttää tulevaisuudessakin vahvoina.
 

Aukiolorajoitusten poisto järkevää kaupunkipolitiikkaa

Kaupan alan työnantajat ja työntekijäliiton neuvottelijat pääsivät marraskuun puolessa välissä sopuun siitä, että kaikki kaupat voisivat olla auki sunnuntaisin läpi vuoden. Siksi hallitusohjelman mukaista kauppojen aukioloaikojen selkeyttämistä ei ole mitään syytä enää viivyttää, vaan tavoitteena on vapauttaa kauppojen sunnuntaiaukiolot mahdollisimman pian.

Kauppojen aukiolon nykysäätely rajoittaa selkeästi kilpailua ja koko kaupan alan kehitystä, eikä vastaa kuluttajien tarpeita. Sen sijaan se asettaa kaupunkilaisperheet eriarvoiseen asemaan maaseudulla asuvien kanssa. Monissa lapsiperheissä kauppojen sunnuntaiaukiolo helpottaa työn ja arjen yhteensovittamista, kun kaupassa voi asioida joustavasti silloin kun se itselle sopii.

Vapaammilla aukioloajoilla on vaikutusta koko kansantaloudelle. Laajempi aukiolomahdollisuus tehostaa elintarviketeollisuuden kapasiteetin käyttöastetta, parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja vähentää investointipaineita lähivuosina.

Hallitus kävi lähetekeskustelun aukioloaikojen selkeyttämisestä iltakoulussa pari viikkoa sitten. Yhtä mieltä olemme siitä, että kaupoille sallitaan sunnuntaiaukiolo ympäri vuoden, mutta sunnuntain aukiolon pituudesta neuvotellaan edelleen. Alle 400 neliön suuruiset kaupat saanevat vapaan aukiolon. Meillä on myös vankka yksimielisyys siitä, että lain yhteydessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään ole pakko pitää kauppaa auki kannattamattomana aikana (esimerkiksi kauppakeskusten erikoisliikkeiden sopimukset). Esitykset uusista aukioloajoista on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn ensi helmikuussa.


Valtuustotyö jatkuu

Kokoomuksen historiallisen hienon kunnallisvaalituloksen jälkeen on paluu arjen valtuustotyöhön jo hyvässä vauhdissa. Olen tähän erittäin motivoitunut, sillä tuleva kausi sisältää paljon helsinkiläisille tärkeitä asioita. 

Suurimpia haasteita Helsingille tulee olemaan Vuosaaren sataman valmistuminen. Tällöin vapautuvat satama-alueet ja Keski-Pasilan alue asunto- ja toimitilarakentamiselle. Samaan aikaan on käynnistymässä myös Kruunuvuoren rannan ja Sipoolta Helsingille siirtyvien alueiden rakentaminen. On erittäin tärkeää, että rakentaminen lähtee ripeästi vauhtiin niin asuntojen kuin toimitilojen osalta.

Iso asia Helsingille tulee olemaan myös suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Lähivuosina vanhemman väestön suhteellinen osuus lisääntyy ja työllisten osuus väestöstä puolestaan vähentyy. Emme selviä näistä haasteista ilman maahanmuuton lisäämistä. On aivan välttämätöntä huolehtia, että maassamme tänä päivänä asuvat ja tänne jatkossa saapuvat maahanmuuttajat pääsevät mukaan koulutukseen ja työelämään.

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen on valtuustokaudella tärkeä painopiste.

Helsinkiläisten lasten etu on, että perusopetuksessa ja päivähoidossa ryhmäkoot pysyvät riittävän pieninä ja kasvatuksesta vastaavat vakituiset opettajat ja hoitajat. Valtio on oman osansa hoitanut ohjaamalla ensi vuoden budjetissa rahaa opetusryhmien koon pienentämiseen. Nyt Helsingin on puolestaan otettava näissä talkoissa vahva rooli.

 

Oikein hyvää talven alkua toivottaen,

Sari Sarkomaa

Opetusministeri
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi