Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 9.11.2006

Hyvä ystävä,

Marraskuu on aikaa, jolloin tulevan vuoden budjetin käsittely on kuumimmillaan niin eduskunnassa kuin kaupunginvaltuustossa. Valtuustossa budjetin käsittely alkaa olla jo loppumetreillä. Kaupunkimme tilanne ja talousnäkymät näyttävät kohtuullisilta, kunhan valtiovalta pitää näppinsä erossa Helsingin rahoista. Valtiovallan pitäisi toimillaan päinvastoin aktiivisesti edistää Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun hyvinvointia, talouden ja työllisyyden kasvua sekä asuntopolitiikan sujuvuutta.

Sipoo-kysymyksen ratkaisemisen rinnalla tarvitaan muitakin toimia. Erityisen toivottavaa on, ettei verottaja nostaisi kohtuuttomasti kiinteistöjen verotusarvoja. Se kohtelisi raskaimmin omilla tonteilla asuvia pientalon-omistajia.

Helsinkiin tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja

Helsinkiläisten kannalta oli välttämätöntä, että kunnallisveroprosentti pidettiin myös ensi vuonna 17,5 prosentissa ja että kiinteistöveroprosenttia ei nostettu. Asumista ja elämistä ei pidä tehdä yhtään sen kalliimmaksi, mitä se nyt jo on.

Helsingin on myös itse tehtävä kovasti töitä hyvinvointinsa eteen ja jotta talous saadaan kestävälle pohjalle. Yksi suuri huoli on verotulojemme hidas kehitys verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Syynä on muuttunut asukasrakenteemme ja työttömyysasteemme hidas muutos.

Politiikan painopisteeksi onkin kokoomuksen johdolla asetettu toimiva asunto- ja elinkeinopolitiikka. Kotikaupunkiimme tarvitaan kipeästi lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja uusia työpaikkoja. Onnistunut asuntopolitiikka on edellytys työllisyyden ja yrittäjyyden kehittymiselle.

Olinkin tyrmistynyt, kun Sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta esitti näkemyksensä Sipoo-kysymyksen käsittelyn lykkäämisestä maaliskuun eduskuntavaalien yli. Toisaalla Sdp:n johtohahmot ovat vahvasti olleet aloitteellisia ja aktiivisia asian ratkaisemiseksi, mutta nyt yhtäkkiä toisaalla, suomenruotsalaisten sosiaalidemokraattien tilaisuudessa, asiaa jarrutellaan. Näin tärkeässä asiassa kaksilla korteilla pelaaminen on vastuutonta. Asian viivyttämisestä maksaisivat kipeimmin korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa sinnittelevät tavalliset keskituloiset helsinkiläiset. Viivyttelyn sijaan hallituksen pitäisi tehdä osaltaan kaikkensa, jotta Helsinkiin saataisiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

Asumisen ja elämisen kalleus on noussut esille useissa eri yhteyksissä, joissa olen ihmisiä tavannut. Viimeksi viime viikolla vieraillessani Munkinseudun ja Käpylän kansallisten senioreiden syyskokouksissa. Molemmissa tilaisuuksissa nousi esille huoli, miten asumisen kustannukset saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla. Erityisesti kiinteistöjen peruskorjauksiin ja kiinteistöveroon liittyvät asiat puhututtivat. On aivan selvää, että jos asuntojen hinnat ja vuokrat jatkavat nousuaan, tavallisilla eläkeläisillä ja palkansaajilla ei kohta enää ole mahdollisuutta asua Helsingissä. Tällaista tilannetta on vältettävä kaikin keinoin.

Työllä ja yrittämisellä Helsinki kukoistamaan

Helsinkiläisten hyvinvoinnin kannalta olennaista on myös se, kuinka saamme houkuteltua uusia yrityksiä kaupunkiimme ja kuinka olemassa olevat yritykset onnistuvat ja menestyvät.

Hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyysasteemme on edelleen korkea (syyskuussa 7,8 prosenttia). Pääkaupunkiseudulla suuri ongelma on, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Kymmeniin vuosiin Helsingissä olevien työpaikkojen määrä ei ole nettomääräisesti lisääntynyt. Uudet työpaikat ovat syntyneet Espooseen, Vantaalle ja muualle pääkaupunkiseudulle. On sanomattakin selvää, että tilanne on kestämätön, eikä sitä voi hyväksy.

Onneksi tilanteeseen on herätty. Helsingissä on tehty selkeä päätös ja myös ryhdytty toimiin elinkeinopalvelujen vahvistamiseksi. Helsingissä valmistellaan uutta elinkeinopoliittista strategiaa, jolla halutaan vahvasti vastata niihin haasteisiin, jotka on voitettava, jotta todella saamme työpaikkojen määrä kasvuun ja Helsingin yrittäjäystävälliseksi ja houkuttelevaksi alueeksi yrittäjille toimia.

Osana elinkeinopoliittisen strategian valmistelua, eri puolilla kaupunkia on järjestetty tilaisuuksia strategian painopistealueiden pohjustamiseksi. Vierailin lokakuussa Itä-Helsingissä Urbis ja Urbanet -hankkeiden seminaarissa puhumassa yrittäjyyden edellytyksistä ja työllisyydestä. Keskusteluissa nousi esille huoli siitä, että Helsingin maine yrittäjäystävällisenä kaupunkina ei ole paras mahdollinen. Yrittäjien on vaikea saada asioitaan hoidettua verrattuna moneen muuhun kuntaan. Tämä on asia, joka on pikaisesti laitettava kuntoon. Kun yrittäjä ottaa yhteyttä kaupunkiimme, on häntä pidettävä kädestä siihen asti, kunnes asiat on saatu kuntoon.

Valmisteltavan elinkeinostrategian on nivouduttava koko kaupunkimme kehittämiseen – yrittäjyyden, kulttuurin, viihtyisän ympäristön, asuntopolitiikan ja laadukkaiden palveluiden. Menestyäkseen on Helsingin oltava monien mahdollisuuksien kaupunki.

Painopiste palveluissa

Valtuusto kiitti kaupunginjohtajamme Jussi Pajusen tekemää budjettiesitystä. Budjetissa jatkuu valittu linja painopisteen laittamisesta palveluihin. Valtuustoryhmien neuvotteluissa budjettiin lisättiin kokoomuksen ehdotuksesta lisävoimavaroja perusopetuksen tuntikehykseen ja opetusmateriaaleihin. Laadukas perusopetus on kaupunkimme kilpailuvaltti ja ylpeyden aihe, josta on pidettävä kiinni.

Budjetin kokonaissumma on kolme ja puoli miljardia euroa, joten siihen mahtuu monen moista. Erityisesti minua ilahdutti se, että mammografiaseulonnat laajenevat vihdoin ja viimein 60–69-vuotiaisiin. Sitkeän työn, monen aloitteen ja ponsiesityksen jälkeen asia etenee. Päätös oli tervetullut ja välttämätön. Suomalaiset tutkijat ovat arvioineet, että seulonnan laajentaminen 60–69-vuotiaisiin vähentäisi seulontaan osallistuneiden kuolleisuutta jopa neljänneksellä. On selvää, että myös 69 vuoden ikäraja on keinotekoinen. On tärkeää saada kaikki Suomen naiset, joille seulonnat ovat lääketieteellisesti perusteltuja, samalle viivalle.

Kaupunkipolitiikassa askel eteenpäin

On ilahduttavaa, että kaupunkipolitiikassa otettiin valtiovallan suunnalla askel eteenpäin. Valtiovalta teki eilen päätöksen länsimetron puoltamisesta. Metron jatkaminen on tärkeä hanke koko pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta. Samassa yhteydessä tehtiin päätös kehäradan rakentamisen viemisestä eteenpäin. On aikakin saada raideliikenne kulkemaan lentokentälle, kuten monissa Euroopan pääkaupungeissa.

Oikein hyvää talven alkua toivottaen,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi