Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 10.9.2007

Hyvä ystävä,

Kesä on vaihtunut syksyksi. Tämä on näkynyt myös poliittisen ilmapiirin sähköistymisenä. Keskustelua ovat hallinneet eduskuntaryhmien kesäkokoukset ja tietysti hallituksen vuoden tärkein tapahtuma, budjettiriihi. Tällä viikolla eduskunta aloittaa sinivihreän hallituksen esikoisbudjetin käsittelyn.

Kannustava, vastuullinen ja välittävä budjetti

Elokuu kului pitkälti budjettiriiheen valmistautumisessa ja valtiovarainministeriön kanssa neuvotellessa. Budjettiriiheen jäi käsiteltäväksi vain muutamia asioita. Aikaa jäi koko hallituksen yhteiseen keskusteluun tulevaisuuden haasteista. Riihen ilmapiiri oli hyvä ja rakentava.

Sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti on monin tavoin onnistunut. Talousarvioesityksen linjauksilla haluamme varmistaa, että työllisyys kehittyy suotuisasti tulevina vuosina. Vahvaa välittämistä kuvastaa se, että erityisesti pienituloisimpien toimeentuloa parannetaan.

Vastuulliseen politiikkaan kuuluu myös se, että valtion velkaa lyhennetään 2 miljardilla. Näin on juuri oikein toimia vahvan talouden aikoina, kun varaudutaan tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi energiaverotusta korotetaan siten, että se ohjaa entistä paremmin ympäristöystävälliseen kulutukseen.

Pääkaupunkiseudun liikennehankkeista Kehä I Turunväylä-Vallikallio -tiehanke toteutetaan jo päätetyssä aikataulussa. Samoin pääkaupunkiseudulle tärkeiden Länsimetron ja Kehäradan suunnittelua jatketaan, Kehäradan rakentamisen alkaessa vuonna 2009. Kirkkonummi-Kivenlahti -tiehankkeen aloitus jouduttiin siirtämään vuoteen 2010 kustannusten nousun takia. Niin ympäristön kuin liikenteen sujuvuuden kannalta todella harmillista oli, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuki alkaa vasta 2010. Tätä asiaa on hallituksen vielä harkittava tulevassa kehysriihessä.

Perintöjen ja eläkeläisten verotus oikeudenmukaisemmaksi

Kokoomuksen ajamaan perintöverotuksen keventämiseen tulee ensi vuonna tärkeitä huojennuksia. Verotettavan perinnön alaraja nostetaan tuntuvasti. Myös lesken ja alaikäisten lasten asemaa parannetaan lesken puolisovähennystä sekä alaikäisten lasten vähennystä korottamalla. Samalla perintöverotuksen kolmas veroluokka poistuu kokonaan. Kolmannen veroluokan perinnöt siirtyvät toiseen veroluokkaan, jossa verotus on keveämpää. Kaikki nämä muutokset saavat aikaan sen, että kolme neljästä perinnöstä on verottomia. Ne ovat askel oikeaan suuntaan.

Hallitusohjelman mukaisesti eläkeläisten verotusta kevennetään palkansaajan verotuksen tasolle. Tämä parannus koskee niitä eläkeläisiä, jotka ansaitsevat 13 000 - 31 000 euroa vuodessa. Tätä vähemmän tai enemmän eläkettä saavien verotus on jo tällä hetkellä kevyempää kuin vastaavasti tienaavilla palkansaajilla. Juuri tästä syystä halusimme pikaisesti poistaa tämän eläkeläisiä koskevan epäoikeudenmukaisuuden. Myös kansaneläkkeitä korotetaan heti ensi vuoden alusta. Tämä tukee erityisesti pienituloisia eläkeläisiä.

Osaaminen hyvinvoinnin tukijalka

Hallituksen politiikan yksi merkittävimmistä painopisteistä on koulutus. Ensi vuonna perusopetuksen laadun parantamiseen tulee lisää 18 miljoonaa euroa. Koko vaalikauden aikana perusopetuksen parantamiseen on varattu 80 miljoonaa euroa.

Perusopetukseen tulevat lisävoimavarat suunnataan ensi vuonna erityisesti oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen vahvistamiseen. Ne ovat keskeinen keino vaikuttaa yksilölliseen oppimiseen. Näin kouluissa voidaan entistä paremmin keskittyä niiden ydintehtävään: opettamiseen ja oppimiseen

Yliopistojen perusrahoituksen osalta tilanne on hyvin haastava. Vaikka yliopistojen voimavaroja lisätään, ei panostuksiin voi olla tyytyväinen, jos ja kun haluamme olla osaamisessa maailman kärjessä. Hallituksen on ehdottomasti palattava yliopistorahoituskysymyksiin tulevien talousarvioesitysten yhteydessä.

Tyytyväinen olen siitä, että yliopistojen rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin tulee lisää voimavaroja. Riihessä myös vahvistettiin päätös tuottavuusohjelman tarkistamisesta yliopistojen osalta siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua ja tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tähän asiaan palataan syys-lokakuussa käytävissä erillisissä neuvotteluissa.

Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen kärkihanke on pääkaupunkiseudulle syntyvä Innovaatioyliopisto. Tavoitteena on luoda edellytykset maailmanluokan yliopistolle, joka yltää vahvimmilla aloillaan huipputason suorituksiin. Sen lisäksi, että kyseessä on koko hallituksen yhteinen hanke, innovaatioyliopisto on myös osa hallitusohjelman metropolipolitiikkaa. Sillä edistetään vahvasti pääkaupunkiseudun koulutusmahdollisuuksia ja innovaatioita. Onkin ollut ilo havaita, että hanke kiinnostaa myös seudun kaupunkeja. Kaupunkien tuki on ensiarvoisen tärkeää, kun mietitään, miten toimintaympäristö voi parhaiten tukea innovaatioiden syntyä ja oppimista. Innovaatioyliopisto on täsmäkeino panostaa yliopisto-opetukseen.

Opiskelijoiden asemaan tulee vihdoin kauan kaivattu parannus. Opintorahaa korotetaan ensi vuoden elokuusta alkaen 15 prosentilla. Opiskelijoiden tulorajat nousevat jo heti ensi vuoden alusta 30 prosentilla. Näin opiskelijoilla on nykyistä paremmat mahdollisuudet keskittyä päätoimiseen opiskeluun. Toisaalta tulorajojen korotuksilla pyritään välttämään kohtuuttomiakin opintotukien takaisinperintätilanteita.

Maistereiden lisäksi mestareita

On ehdottoman tärkeää, että korkeakouluopetuksen lisäksi meillä tarjotaan riittävästi myös ammatillista opetusta. Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta peruskoulun jälkeen. Sadat nuoret ovat jääneet koulutuksesta, koska koulutuspaikkoja on ollut liian vähän. Yhtä lailla on huolehdittava siitä, että Suomessa riittää osaavia työntekijöitä jatkossakin. Tähän huutoon nyt vastattiin: lisäsimme ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija-paikkoja 2000:lla. Suunnanmuutos edelliseen hallituksen politiikkaan on selvä.

Ja mitä tärkeintä, uudet opiskelijapaikat suunnattiin alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Uusia paikkoja tulee erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa osaavasta työvoimasta on eniten tarvetta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi myös oppisopimuskoulutukseen tulee yli 2000 uutta paikkaa. Samoin työpajatoimintaa vahvistetaan.

Seuraavaksi budjetin kimppuun käy eduskunta, joka aloittaa syysistuntokautensa huomenna. Lopullisesti eduskunta lyö lukkoon ensi vuoden budjetin joulukuussa, perinteiseen tapaan.

Hyvää alkavaa syksyä toivottaen,

Sari Sarkomaa

Opetusministeri, kansanedustaja
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi