Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 20.3.2009
Hyvä ystävä,
Viime viikkoina
hallituspuolueiden välinen keskustelu on ollut varsin värikästä. Taloudellisesti
vaikeina aikoina on nähtävä arvona se, että käydään monipuolista keskustelua.
Hallituksen toimintakyvyn mitta on tietenkin siinä, miten onnistutaan löytämään
yhteiset ratkaisut ja tekemään päätöksiä. Tässä ei ole ollut moitittavaa.
Haasteiden keskellä on kuitenkin viisasta vaalia sinivihreän hallituksen hyvää
yhteistyön henkeä.
Vastuullista talouspolitiikkaa
Tämän viikon keskeisin
eduskunta-asia oli vuoden ensimmäinen lisäbudjetti. Talouspolitiikka valitseekin
koko eduskuntatyötä. Rahoitusmarkkinoiden kriisi on johtanut reaalitalouden
taantumaan ja uhkaa johtaa julkisen talouden kriisiin. Verotulojen supistuessa
joudumme ottamaan lisää velkaa palvelutason ylläpitämiseen ja talouden
voimakkaaseen elvyttämiseen.
Lisätalousarvio laittaa liikkeelle merkittävät satsaukset rakentamiseen,
liikenneväyliin, energiatehokkuuteen, koulutukseen, työvoimapoliittisiin toimiin
sekä t&k- rahoitukseen. Elvytyksessä tärkeää on se, että investoinnit lähtevät
liikkeelle nopeasti ja että ne ovat työllistäviä ja edesauttavat tulevaa kasvua.
Näin velkaraha on tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä eivätkä toimet jää
pysyvästi rasittamaan valtiontaloutta.
Järkevällä elvyttämisellä huolehdimme, ettemme tee 90-luvun virheitä. Laskua ei
lamasta saa laittaa lapsille eikä työttömyyttä saa päästää karkaamaan. Liian
suuria vastuita ei saa myöskään siirtää tuleville sukupolville ja siksi
velkaantumisessa on oltava äärimmäisen tarkka. Opposition esitykset valtavista
pysyvistä menonlisäyksistä olisivat vastuuton tie.
Lisää elämää vuosiin ja laatua työelämään
Hallituksen tekemä aloite liittyen eläkkeellesiirtymisikään
sai aikaan poikkeuksellisin värikkään keskustelun. Oppositio teki asiasta
välikysymyksen ja intoutuipa SDP:n puheenjohtaja jopa puhumaan yleislakosta.
Tosiasia kuitenkin on, että työurien pidentäminen on hyvinvointiyhteiskuntamme
tulevaisuuden kannalta välttämätön ja myönteinen tavoite. Kun me elämme
pidempään, olemme terveempiä ja koulutetumpia on hyvä asia, että voimme myös
olla pidempään työelämässä. Työ on tärkeä osa elämää ja luo monin tavoin
elämäämme hyvinvointia. Tavoitteemme ei ole ollut vain lisätä vuosia elämään,
vaan myös lisätä elämää vuosiin
Oli hienoa, että hallitus ja keskeiset työmarkkinajärjestöt saavuttivat lopulta
sovun ja yksimielisyyden tavoitteesta pidentää työuria ja nostaa todellista
eläköitymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen
saavuttamiseksi valmistellaan toimenpide-ehdotuksia tämän vuoden loppuun
mennessä.
Työelämässä on paljon tehtävää, että työssä jaksettaisiin ja viihdyttäisiin
pidempään. On koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että työelämän kehittäminen on
otettu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen ykkösagendalle. Tämä on mittava
mahdollisuus kitkeä työelämästä ikäsyrjintä ja monet muut työelämää vaivanneet
epäkohdat. Tavoite on, että jokaisella työpaikalla on mahdollista joustoihin ja
hyvään työ ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Työurien pidentäminen on pehmeä keino palveluiden karsimisen, veronkorotusten
tai kohtuuttoman lainanoton sijaa. Jokainen vuosi lisää suomalaisten eläkkeelle
jäämisessä parantaa tuntuvasti julkisen talouden kestävyyttä. Syntynyt ratkaisu
osoittaa, että sinivihreä hallitus kantaa vastuuta eläkejärjestelmän
toimivuudesta sekä tulevien sukupolvien tasapuolisista mahdollisuuksista.
Järkeä alueellistamiskeskusteluun
Alueellistamiskeskustelussa
saatiin viimein järjen ääni kuuluviin, kun liikenneministeri Vehviläinen perui
suunnitelmat Turvallisuus- ja Väyläviraston alueellistamisesta. Oli tärkeää,
että päätös virastojen jättämisestä pääkaupunkiseudulle perustui tällä kertaa
puolueettoman tahon selvitykseen, jolla pyrittiin aluepolitiikan sijaan tekemään
ratkaisuja virastojen henkilöstön ja tehtävien sujuvuuden näkökulmasta.
Lääkelaitoksenalueellistamisasia on edelleen valmistelussa. Työtä on tehtävä
joka saralla, että ministeri Hyssälä peruuttaisi hajasijoittamispäätöksensä.
Sitä puoltavat kaikki järkisyyt.
Kiinteistöveron alarajan nostosta luovuttava
Sinivihreä hallitus valmistautuu tekemään
päätöksiä, joilla pyritään auttamaan kuntia niiden taloudellisessa ahdingossa.
Lupaukset nostaa kuntien osuutta yhteisöverosta ovat enemmän kuin tervetulleita.
Sen sijaan kaupunkilaisia rokottavasta kiinteistöveron alarajan
nostokaavailuista on luovuttava. Alarajan korotus menisi suoraan vuokriin ja
yhtiövastikkeisiin ja nostaisi kaikkien asumiskustannuksia. Tähän ei jo nyt
kalliiden asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppailevalla pääkaupunkiseudulla
ole yksinkertaisesti varaa. Siksi valtiovarainministeri Kataisen ajatus vain
kiinteistöveron ylärajan nostamisesta oli viisas.
Helsingin ja
pääkaupunkiseudun asumis- ja elinkustannukset ovat jo nyt sietämättömän korkeat.
Taloudellisen taantuman edessä onkin kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon,
miten kaupunkilaiset selviävät arjestaan. On hyvä, että Katainen on tämän asian
hyvin ymmärtänyt. Sen sijaan keskustalla näyttää olevan hieman erilaisia
painotuksia.
Päivähoitokeskustelua valtuustossa
Tämän viikon valtuustossa oli aloitteestani
esillä Helsingin päivähoitotilanteesta. Pidin tärkeänä, että koko valtuusto sai
kaupunginjohdolta päivitetyn tiedon päivähoitomme tilanteesta.. Keskustelu oli
myös hyvää valmistautumista ensi vuoden budjetin valmisteluun.
Helsingin päivähoidon iso haaste on väestöennustetta suuremmat lapsimäärät ja
ennakoitua suurempi päivähoidon tarve. Helsingin varhaiskasvatuspalveluissa
tehdään hyvää työtä, mutta meillä on kipupisteitä, joihin kaupungin päättäjien
on tartuttava uusinkin keinoin. Etenkin nyt talouden taantumassa meidän on
yhdessä sovittava päivähoidossa laatutavoitteet, joista pidetään kiinni. Laman
laskua ei tule lähettää lapsille.
Päiväkoteja tarvitaan lisää. Yhtä tärkeää on ponnistella sen eteen, että
kehitetään päivähoitoon erilaisia vaihtoehtoja. Perhepäivähoidon lisääminen on
yksi keskeinen kehittämisalue.
Päivähoitopaikkojen puutteeseen on vastattu kasvattamalla ryhmäkokoja ja
pakkaamalla monet päiväkodit täyteen lapsia. Vaikka aikuisia olisikin säädösten
mukaan paikalla, on selvää, että suuri ryhmäkoko vaikeuttaa monin tavoin
päiväkotien toimintaa. Peruskoulussa on aloitettu talkoot ylisuurten
ryhmäkokojen kohtuullistamiseksi. Talkoita tarvitaan myös päivähoidossa.
Päivähoidon kehittämisessä meillä on tärkeä askel ottamatta. Se pitäisi nyt
tehdä ilman viivytyksiä. Päivähoidon siirtäminen opetustoimeen olisi ennen
kaikkea lapsen etu. Pian sata kuntaa on jo siirron tehnyt. Myös rakkaat
naapurimme Vantaa ja Espoo ovat asiassa toimimassa. Me olemme vaarassa jäädä
jälkijunaan. Lasten oikeuksien juhlavuoden kunniaksi on myös Helsingin
valtuutettujen asiassa oikeasti edettävä.
Tervetuloa arjen ilmastotalkoisiin
Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta sen
seurauksiin ja mittakaavaan voimme vielä itse vaikuttaa. Vaikka suurin vastuu
ilmastonmuutoksen torjumisessa on poliittisilla päättäjillä, voi jokainen meistä
myös omakohtaisesti tarkastella elintapojaan ja niiden vaikutusta ilmastoon.
Miten asumme, liikumme ja jopa se, mitä syömme ja juomme, vaikuttaa ilmastoon.
Tule kuuntelemaan ja saamaan vinkkejä siitä, miten Sinä voit olla mukana
yhteisissä ilmastotalkoissa pienillä arjen ympäristöteoilla. Mukana
keskustelemassa ja innostamassa on lisäkseni "Pysäytä ilmastonmuutos" -kirjan
kirjoittaja Katja Antila. Lämpimästi tervetuloa!
Aika: 23.4 klo 17.00
Paikka: Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfo (sisäänkäynti Arkadiankatu 3)
huom.! Ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen on tarjoilujen vuoksi suotavaa.
Osoite: miika.sahamies@eduskunta.fi tai 050-5305366.
Aurinkoista kevättalvea toivottaen,
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
|