Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 15.8.2008

Hyvä ystävä,

Viimeistään tällä viikolla päättyi monen perheen lomakausi koulujen käynnistyessä. Kesäloman jälkeinen ensimmäinen työpäivä on useimmille monin tavoin haastava. Minulle ja koko perheellemme kesän kolmen viikon täysi vapaus purjehtimassa ilman arjen huolia ja velvollisuuksia on aina niin vapauttava kokemus, että takaisin paluu vaatii erityisiä ponnisteluja. Nyt kesäloma alkaa tuntua jo kaukaiselta, kun ministeriön työt ovat täydessä vauhdissa jo useamman viikon. Syksyn ensimmäisiä suuri asioita on aina tulevan vuoden budjetin valmistelu. Opetusministeriön osalta voi olla tyytyväinen: budjettiesityksessä on mittavia lisäpanostuksia perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä yliopistoille. Moni tärkeä sivistys- ja koulutushanke etenee. Eilen lähetimme uuden yliopistolain lausuntokierrokselle ja torstain valtioneuvoston istunnossa nimettiin ehdotuksestani Aalto-yliopiston hallituksen jäsenet. Syksy on alkanut onnistuneesti ja poikkeuksellisen vauhdikkaasti.

Kannustava budjetti

Valtiovarainministeriön julkaisemassa budjettiehdotuksessa on koulutuspainotusten lisäksi merkittävänä linjauksena tuntuvat veronkevennykset.

Tuloveroja ehdotetaan kevennettäväksi 800 miljoonalla eurolla inflaatiotarkistusten lisäksi. Veronkevennykset suunnataan tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Näin lisätään kansalaisten ostovoimaa sekä parannetaan työnteon kannattavuutta ja kannustavuutta. Tuloveronkevennykset pitävät yllä kotimaista kysyntää ja edistävät Suomen talouskasvun jatkumista, kun kansainvälisen talouden kasvu on hiipumassa.

Kokoomuksen tavoite on, että työn tekeminen ja ahkeruus kannattavat aina. Väestön ikääntyessä ja työn-tekijöiden lukumäärän vähentyessä on entistäkin tärkeämpää, että kaikki työ on tekijälleen kannattavaa. Suomessa verotus on Euroopan kireimpiä ja progressio on jyrkkä. Tällöin lisätulosta, esimerkiksi palkan-korotuksesta saatava hyöty sulaa korkeisiin marginaaliveroihin. Tämän vuoksi veronkevennysten jakaminen kaikkiin tuloluokkiin on erittäin tärkeää.

Erityisesti sosiaalidemokraattien taholta on esitetty veronkevennysten suuntaamista vain pieni- ja keskituloisille. Tämä on kuitenkin hyvin epäoikeudenmukainen ja epämääräinen vaade. Sdp eikä heidän puheen-johtajansa ole halunnut, kyennyt tai uskaltanut kertoa mihin keskituloisuus päättyy. He eivät kerro mitkä tulot sellaisia, että työn kannattavuutta ei enää pidä lisätä. Epäilen, ettei tätä määritelmää tulla kuulemaankaan.

Demareiden näkemys on varsin tylyä politiikkaa. Vaikka bruttotulot olisivat vähän suuremmatkin, menee Helsingissä asuvalta jopa 45% nettotuloista asumiseen. Päälle tulevat kalliit elämiskustannukset, monella opintolainan lyhennykset sekä paljon muuta. Demareiden verolinja osuukin kipeästi kaupunkilaisiin ja koulutettuihin. On todella koko Helsingin ja helsinkiläisten etu, että demareiden puheet jäävät vain puheeksi

Yhtä lailla on välttämätöntä, että eläkkeensaajien verotusta kevennetään. Samalla korjataan kansaneläkkeen määräytymisperusteesta johtuva eläkeläispuolisoiden verotuksessa ollut epäkohta siten, että vuodesta 2009 myös eläkeläispuolisoiden verotus on korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolla. Tämä korjaus on pitkään odotettu ja täysin välttämätön.

Välittämistä ja vastuun kantoa

Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Tämän vuoksi budjettiehdotuksessa suunnataan merkittäviä voima-varoja kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilanteen kohentamiseen.
Yksi vahvimmin ihmisarvoa loukkaava asia on ollut vaikeavammaisten ongelma saada henkilökohtainen avustaja. Sinivihreä hallitus on nyt puuttunut tähän ongelmaan. Ensi vuonna käynnistyy vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestelmä.
Oikeus avustajaan on kulmakivi tasa-arvoisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Henkilökohtainen avustaja on välttämätön, jotta vaikeavammainen ihminen voisi elää mahdollisimman samanlaista elämää kuin muutkin.
Myös muita heikoimmassa asemassa olevia autetaan, kun pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoittaa noin 160 € korotusta kuukaudessa. Tämä on historiallisen suuri korotus ja osoitus siitä, kuinka sinivihreähallitus on edeltäjiään huomattavasti sosiaalisempi.

Koulukiusaamiseen nollatoleranssi

Koulujen alkamiseen liittyy paljon riemua ja iloa, mutta toisinaan syksy tuo tullessaan myös murheita. Koulujen alkaessa monet vanhemmat ja lapset ovat sydän syrjällään huolesta ja jopa pelosta. Koulu-kiusaaminen kohtaa noin 10 prosenttia oppilaista. Tämä on valtava luku. Jokainen kiusattu lapsi on liikaa.

Opetusministerinä yksi keskeisistä tavoitteistani on ollut luoda koulukiusaamiseen nollatoleranssi. Tämän vuoksi opetusministeriö on rahoittanut KiVa Koulu -ohjelmaa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista luomalla konkreettisia välineitä opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön. Ohjelmaan osallistuu kaikkiaan lähes 25 000 lasta eri puolilta Suomea. Vastaavan laajuista kehittämishanketta ei ole aiemmin toteutettu missään muualla maailmassa.

Minulla olikin ilo julkistaa viime viikolla KiVa Koulu -ohjelman ensimmäiset tulokset. Ne osoittivat sekä kiusatuksi joutumisen että toisten kiusaamisen vähentyneen merkittävästi ohjelmaa lukuvuonna 2007–2 008 toteuttaneissa kouluissa.

Olennaisinta on saada ohjelman avulla kouluihin -opettajille ja muulle henkilöstölle, oppilaille sekä vanhemmille- tehokkaat välineet puuttua kiusaamiseen. Ongelma kun on ollut se, että hyvää tahtoa on ollut, muttei aina keinoa puuttua kiusaamiseen.

Mikä parasta, ohjelma lisää koulujen yhteisöllisyyttä ja lasten viihtyvyyttä sekä sosiaalisia taitoja. Tavoitteena on saada koko kouluyhteisö yhdessä huolehtimaan toisista ja hyväksymään se, että kaikki lapset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia.

Ohjelman tulokset ovat myös kansainvälisesti merkittäviä, sillä yhtä hyviä tuloksia ei ole saatu missään vastaavissa koulukiusaamis-tutkimuksissa. Tavoite onkin saada KiVa Koulu -ohjelman hyvät keinot kaikkien koulujen käyttöön. Siksi ohjelmaa laajennetaan tänä lukuvuonna entisestään. Nyt syksyllä lähetetään kaikkiin perusopetusta antaviin kouluihin kirje, jossa kerrotaan mahdollisuudesta ottaa KiVa Koulu -ohjelma käyttöön syksyllä 2009. Jokaisen koulun on oltava kiva koulu.

Valtaoikeuksia ja parlamentarismia

Tätä kirjoittaessani on edessä vielä presidentin esittely, jossa sisäasiainministeriön kansliapäällikön nimitys ratkeaa. Prosessi on ollut monin tavoin ajatuksia herättävä. On helppo yhtyä puheenjohtaja Kataisen puheenvuoroon, että presidentin nimitysoikeudet ovat nykyisellään menneen talven lumia. Mielestäni valtioneuvoston pitää voida nimittää alaisuudessaan toimivien ministeriöiden, virastojen ja laitosten ylimmät virkamiehet. Kantaahan hallitus myös vastuun näiden toiminnasta. Jos ja kun presidentti nimittää vastoin hallituksen yksimielistä kantaa oman ehdokkaansa, muuttaa hän myös omaa nimityspolitiikkaansa. Aiemminhan presidentti on kunnioittanut hallituksen yksimielistä esitystä. Nyt jo on selvää, että presidentin valtaoikeudet ja parlamentarismin merkitys ovat syksyn politiikan agendalla.

Syksyllä myös kokoomustalkoot jatkuvat. Tule tapaamana minua ja muita kokoomuslaisia sekä antamana palautetta puolesta ja vastaan. Verkkosivuiltani (www.sarisarkomaa.fi) näet missä olen tavattavissa.

Talkooterveisin,

Sari Sarkomaa

Opetusministeri

Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi