Kuukausikirjeet

Helmikuu 2011

Tammikuu 2011

Joulukuu 2010

Marraskuu 2010

Lokakuu 2010

Syyskuu 2010

Kesäkuu 2010

Toukokuu 2010

Huhtikuu 2010

Maaliskuu 2010

Helmikuu 2010

Joulukuu 2009

Marraskuu 2009

Lokakuu 2009

Syyskuu 2009

Elokuu 2009

Kesäkuu 2009

Toukokuu 2009

Huhtikuu 2009

Maaliskuu 2009

Helmikuu 2009

Tammikuu 2009

Joulukuu 2008

Marraskuu 2008

Lokakuu 2008

Syyskuu 2008

Elokuu 2008

Kesäkuu 2008

Toukokuu 2008

Huhtikuu 2008

Maaliskuu 2008

Helmikuu 2008

Tammikuu 2008

Joulukuu 2007

Marraskuu 2007

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 12.4.2010

Hyvä ystävä,

Pääsiäisenä saimme nauttia keväisestä säästä. Sain ystävältäni lahjaksi basilikan siemeniä. Hankin multaa sekä muutaman muunkin yrtin siemeniä ja pääsiäisenä kylvin siemenet purkkeihin. Nyt en malta odottaa, miten yrittini kasvavat. Basilikaa, sitruunamelissaa, persiljaa, tilliä - kasvua on mielenkiintoista seurata. Kunpa kaikki kasvu olisi yhtä helppoa. Suomen talouden kasvu taas tarvitsee jokaisen suomalaisen työtä yhteisen hyvinvointimme turvaamiseksi. 

 

Pääsiäisen jälkeinen työviikko alkoi Kokoomuksen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamishankkeen työryhmän kokouksella eduskunnassa. Työstimme puoluekokoukselle kannanottoa, jossa on Kokoomuksen näkemys hyvinvointiyhteiskunnasta. Tiistai oli myös tärkeä päivä valmistautuessa vuoden ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyyn.

 

 

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

 

1. Lisäbudjetti toimii täsmäaseena nuorisotyöttömyyteen

- Lisäbudjetin toimet ovat jatkoa sinivihreän hallituksen aiemmalle työlle

- Opposition väitteet tuulesta temmattuja

- Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja työhön

 

2. Sähköinen resepti erityisen tärkeä ikäihmisten lääketurvallisuudelle

3. Liikunnalla iloa ja terveyttä elämään

4. Päihdeäitien kuntoutus on turvattava

5. Tervetuloa tapaamaan: Mannerheimin lastensuojeluliiton kevätilo-keräys ja Kokoomus kuuntelee: Yritys- Korva

 

 

 

1. Lisäbudjetti toimii täsmäaseena nuorisotyöttömyyteen

 

Taloustilanne on edelleen epävarma vaikkakin varovaista kasvua on arvioitu olevan näköpiirissä. Työttömyyden arvioidaan edelleen kasvavan. Kriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työmarkkina-asemaa. 15 - 24 -vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna jopa 24 prosenttiin. Pahin nuorisotyöttömyyden piikki on arvioitu olevan keväällä ja sen taittamiseksi onkin käsittelyssä oleva lisäbudjetti, joka painottuu erityisesti nuorten työllisyyden edistämiseen, erityisen tervetullut.

 

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä alle 25-vuotiaita työttömiä oli keskimäärin 56 000, mikä on 13 000 enemmän kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn suunnataan lisätalousarviossa 77 miljoonaa euroa. Lisäyksen tavoitteena on se, että 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Nuorisotyöttömyyteen on syytä pureutua aivan erityisesti, koska nuorena työttömyys jättää työuraan pidemmän arven ja syrjäytymisriski on suurempi kuin vanhemmilla ikäluokilla. Emme halua toistaa viime laman virheitä, joiden takia mittavat määrät nuoria syrjäytyi.

 

 

Lisäbudjetin toimet ovat jatkoa sinivihreän hallituksen aiemmalle työlle

 

Lisäbudjetin toimet ovat jatkoa sille työlle, jota sinivihreä hallitus on tehnyt ensimmäisestä budjetista lähtien. Vuoden 2008 budjetissa nuorten työllistämistoimiin osoitettiin 30,5, miljoonan euron lisämääräraha. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty jo 8 400 opiskelijapaikalla. Vuoden 2010 budjetissa oli nuorten työllisyyden edistämiseen suunnattu 50 miljoonaa euron lisämääräraha. Lukuisia muita toimia on tehty edellä mainittujen lisäksi: mm. ammattistartin vakiinnuttaminen ja korkeakoulujen oppisopimustyyppisen koulutuksen käynnistäminen sekä laajentaminen.

 

Nyt lisäbudjetissa jatkamme työtä sen, eteen, että jokainen nuori kouluttautuisi ja saisi työtä, ja luomme myös uusia täsmäkeinoja. Lisäbudjetissa mm. lisätään ammattistarttikoulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Avoimen korkeakouluopetuksen hintoja alennetaan työttömäksi jääneille nuorille. Oppisopimuskoulutusta lisätään edelleen, samoin kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään tuhannella.

 

 

Opposition väitteet tuulesta temmattuja

 

Opposition väite, että vasta nyt heräsimme nuorten tilanteeseen on tuulesta temmattu. Hallituksen keskeisiä tavoitteita on ollut aivan alkumetreiltä alkaen, että jokainen nuori pääsee koulutukseen ja töihin. Koulupudokkaiden synty on ehkäistävä ennalta. Erityisesti poliittisen kentän vasemmalta laidalta on esitetty koulupudokkuuden lääkkeeksi oppivelvollisuusiän nostamista. Tosiasiassa oppivelvollisuusiän venyttäminen vain siirtäisi ongelmia tuomatta itse asiaan ratkaisua. Oppivelvollisuusiän pitkittäminen olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi he tarvitsevat myös hyvin yksilöllisiä ja joustavia mahdollisuuksia, mutta myös aikuisten tukea opintielle löytääkseen.

 

Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja työhön

 

Yksi keskeinen syy syrjäytymiselle koulutuspolulta on puutteelliset valmiudet jatko-opintoihin. Oppivelvollisuuden venyttämisen sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen ja opinto-ohjauksen kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Siksi sinivihreä hallitus aloitti Perusopetus paremmaksi, POP-talkoot, jonka ydintavoite on se, että nuori saisi riittävät valmiudet jatko-opintoihin.

 

Toinen koulutuspolulta syrjäytymisen syy on se, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on ollut yksinkertaisesti liian vähän ikäluokan kokoon verrattuna. Siksi hallitus on ensimmäisestä budjetista lähtien lisännyt merkittävästi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa. Ammatillisen koulutuksen lisäpaikkoja on suunnattu erityisesti kasvukeskuksiin ja ne ovat olleet erityisen tärkeitä helsinkiläisnuorille. Tämä on varmasti mitä parhainta metropolipolitiikkaa.

 

 

2. Sähköinen resepti erityisen tärkeä ikäihmisten lääketurvallisuudelle

 

Terveyspalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden sekä potilasturvallisuuden kannalta on vakavaa, että terveydenhuollon tietojärjestelmien sekä sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt hitaasti. Suomi alkaa olla monilta osin kehityksen jälkijunassa. Valtiovallan onkin löydettävä nykyistä tehokkaampi tapa varmistaa tietojärjestelmähankkeiden onnistuminen kustannustehokkaasti. Erityisen ikävää on sähköisen reseptin käyttöönoton viivästyminen. Vasta nyt muutamilla alueilla ollaan etenemässä kokeiluvaiheeseen. Sähköinen resepti on mittava mahdollisuus vähentää lääkemääräyksissä ja lääkityksessä tapahtuvia virheitä, ja siten se parantaa potilaiden hoitoa sekä turvallisuutta. Etenkin ikäihmisten kohdalla virhe lääkityksessä voi olla erityisen kohtalokas. Lääkehoidon turvallisuutta lisäävä ja jo toistakymmentä vuotta valmisteilla ollut sähköinen resepti on saatava vakiintuneeksi käytännöksi ja mahdollisimman pian.

 

Lääkehoito on keskeisiä hoitokeinoja nykylääketieteessä ja sen merkitys kasvaa ihmisten terveyden ja toimintakyvyn kannalta jatkuvasti. Monia perusasioita pidetään helposti itsestään selvyytenä, kuten turvallinen lääkehoito ja lääkkeiden saatavuus. Suomessa on kiirehdittävä niitä toimia, joilla aikaansaadaan potilaan terveydentilan ja lääkityksen säännöllinen arviointi. Tämä on erityisen tärkeää ikäihmisten lääkityksessä. Samoin reseptien uusimiskäytännöt on uudistettava tarkoituksenmukaisiksi.

 

Lääkehoidon onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti se, että lääkkeitä käytetään oikein. Lääkkeitä on käytettävä niin paljon ja niin pitkään kuin se lääketieteellisesti on perusteltua, mutta lääkkeitä ei pidä käyttää turhaan. Valitettavan monet potilaista käyttävät tietämättään lääkkeitään väärin. Tavoitteena on päästä pois alilääkityksen, päällekkäisten ja liian isojen lääkeannostusten aiheuttamista toimintakyvyn ja hyvinvoinnin heikkenemisistä. Koko väestön tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa ja lääkekustannusten kontrolloimisessa olennaista ovat hoitokäytännöt ja terveydenhuollon ammattilaisten hyvä ammattitaito. Turvallisen ja asiantuntevan apteekkipalvelun takaaminen on tärkeä osa terveydenhuoltomme kehittämistä. Apteekkien roolia pitäisi nykyisestä enemmän hyödyntää koko väestön terveydenedistämisessä.

 

 

3. Liikunnalla iloa ja terveyttä elämään

 

Vastaanotin liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n myöntämän kultaisen ansioplaketin maaliskuussa. Olin tästä huomionosoituksesta hyvin yllättynyt ja ilahtunut. Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on minulle sydämen asia. Lasten ylipainon ja liikkumattomuuden kitkeminen on myös monin tavoin kohtalon kysymys koko kansakunnallemme. Ylipainon kertyminen lapsille ja nuorille uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme työkykyä ja terveyttä. Nykymenolla työurien pidentäminen ja työikäisten hyvinvointi jää pelkäksi haaveeksi. Nyt on ennakkoluulottomasti otettava kaikki keinot käyttöön lasten liikunnan ja terveyden edistämiseksi.

 

Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja ne on hyvä ottaa käyttöön kaikissa kouluissa. Muista aineista koulussa annetaan pääsääntöisesti läksyjä, mutta liikunnasta ei. Liikuntaläksyt ovat parhaimmillaan oiva mahdollisuus lisätä lasten ja nuorten liikuntaa sekä liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Liikuntaläksyt ovat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen.

 

Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen ja tukee monin tavoin lasten hyvää arkea sekä koulunkäyntiä. Läksyt veisivät myös kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe ottaa esille kodin ja koulun yhteistyössä, ovathan vanhemmat tärkeimmät vaikuttajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.

 

Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtivan työryhmän tulisi saada esityksensä valmiiksi vappuun mennessä.  Tuntijakouudistuksessa on vihdoin ja viimein lisättävä liikuntatunteja. Suomalaisissa kouluissa on liikuntatunteja muuhun Eurooppaan verrattuna varsin vähän. Yhtä lailla on koulujen kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, kouluja on innostettava pitämään yksi pidempi välitunti päivässä, jonka aikana kaikkia lapsia kannustetaan ja ohjataan liikkumaan. Näin saadaan helposti viikkoon jo 2,5 tuntia liikuntaa lisää. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vauhdilla jatkettava.

 

 

4. Päihdeäitien kuntoutus on turvattava

 

Olin maaliskuussa päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille tarkoitetussa Oulunkylän ensikodissa tutustumassa toimintaan, mutta myös pohtimassa, miten toiminnan rahoitus voidaan turvata.

 

Äitien päihdeongelmiin erikoistuneen Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmä tarvitsee nyt pysyvän rahoituksen siten, ettei se jää pelkästään kuntien maksusitoumuksien varaan. Raha-automaattiyhdistyksen tuki loppuu tämän vuoden lopussa kokonaan, ja hoitoyksiköt ja päihdeäidit olivat vaarassa jäädä vain kuntien maksusitoumuksien varaan. Sosiaali- ja terveysministeriön on nyt pidettävä huolta siitä, että Pidä kiinni -yksiköt saavat resurssit tärkeän työn jatkumiseen. Päihdeäitien hoitoa ei saa romuttaa.

 

Rahoitus oli vakavassa vaarassa jo viime vuonna, mutta eduskunta tuli hätiin ja hyväksyi viime vuonna budjettikäsittelyssä 400 000 euron lisämäärärahan päihdeongelmaisten äitien ja vauvojen kuntoutukseen. Tämä ja RAYn tuki mahdollistivat seitsemän eri puolella Suomea sijaitsevien Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikotien ja avopalveluyksiköiden tämän vuoden toiminnan.

 

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Päihdeäitien ja heidän vauvojensa hoitaminen ehkäisee syrjäytymistä ja lievittää inhimillistä kärsimystä sekä vähentää huostaanottojen tarvetta. Yhteiskunnan varojen sijoittaminen erityishoidon turvaamiseksi tuottaa perheiden ja lasten hyvinvointia sekä säästöjä julkisella puolella. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista.

 

Noin kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa ensikotien avopalveluyksiköissä olevista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lasta ei tarvitse huostaanottaa. Tämä kertoo, että päihdeongelmaisia odottavia äitejä voi ja kannattaa hoitaa. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki ovat asioita, joita pitää tukea.

 

 

5. Tervetuloa tapaamaan!

 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallinen Kevätilo-keräys 16.4.–16.5.

Osallistun MLL:n Uudenmaan piirin järjestämään lipaskeräykseen Arabian kauppakeskuksessa lauantaina 17.4. klo 12.00. Helsingissä lipaskeräystä tapahtuu kahdessa kauppakeskuksessa: Kampissa klo 10 – 14  ja Arabiassa klo 11 - 16. 

 

Tervetuloa mukaan tukemaan MLL:n tärkeää työtä ja osallistumaan keräykseen! Mukaan voi ilmoittautua osoitteeseen silja.santala-makinen@mll.fi

 

Lisätietoja saat osoitteesta http://uudenmaanpiiri.mll.fi/tietoa_uudenmaan_piirista/kevatilo-kerays/

 

 

Kokoomus kuuntelee: Yritys-Korva  24.5 klo 17-19

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3

 

 

Tervetuloa Eduskunnan Kansalaisinfoon kuuntelemaan ja keskustelemaan yrittäjyydestä sekä sen tuomista iloista ja haasteista. Illan aikana käymme läpi näkemyksiä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi sekä keinoja yrittäjyyden edistämiseksi. Keskustelemme myös valmisteilla olevasta verouudistuksesta. Illan pääpuhujana on valtiosihteeri Raimo Sailas.
 
Tilaisuudessa on varattu runsaasti aikaa keskustelulle ja kysymyksille, joten toivotan Teidät lämpimästi tervetulleeksi mukaan keskustelemaan! 
 
Huom! Ennakkoilmoittautuminen toivottavaa tarjoilujen vuoksi mieluiten sähköpostitse miika.sahamies@eduskunta.fi / puh. 09 432 4171

 

 

 

 

Voit myös kutsua ja kannustaa ystäviäsi liittymään kuukausikirjelistalleni! Liittyä voi täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla yhteyttä avustajaani Helen Filsiin sähköpostitse helen.fils@eduskunta.fi tai puhelimitse 09 432 4033.

 
 

Mitä parhainta alkukevättä toivottaen,

 

 

Sari Sarkomaa


Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
 

Mikäli haluat kuukausikirjeeni suoraan sähköpostiisi, voit ilmoittaa asiasta avustajalleni Helen Filsille, mielellään sähköpostitse helen.fils@eduskunta.fi tai puh. 09 432 4033. Voit myös käydä täyttämässä kotisivuiltani löytyvän lomakkeen.