Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 17.4.2009

Hyvä ystävä,

Eduskunnassa oli keskiviikkona hyvin poikkeuksellinen tilaisuus. Presidentti Ahtisaari piti puheen edus-kunnan istuntosalissa ja oli siten ensimmäinen presidentti, joka puhuu eduskunnassa muussa kuin valtiopäivien avajaistilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinnon kunniaksi. Vaikka tilaisuus oli hyvin koruton ja alle tunnin mittainen, oli se silti hyvin arvokas ja historiallinen. Ennen Ahtisaarta on eduskunnassa esiintynyt Saksan liittokansleri Helmut Kohl.

Puheen vahva viesti oli se, että Ahtisaari ei pitänyt mitään konfliktia mahdottomana ratkaista - ei edes toivottomana pidettyä Lähi-idän kriisiä. Ahtisaari korosti, että neuvottelupöytään on saatava kaikki tahot, joilla on väestön keskuudessa poliittista kannatusta. Lähi-idässä tämä tarkoittaa keskusteluyhteyden avaamista Hamasin kanssa. Ahtisaaren mukaan osapuolia demonisoimalla vaikeutetaan järjen käyttöä.

Puheessaan Ahtisaari halusi myös Suomen täyttävän jo vuosikymmeniä vanhan sitoumuksensa kehitysavun nostosta 0,7 prosenttiin. Presidentti muistutti, että lupauksen rikkominen jarruttaa kansainvälisen yhteisön toimintakykyä. Sitoumuksen täyttäminen olisi siten toivottavaa myös kansainvälispoliittisista syistä.

Tilaisuuden jälkeen Ahtisaari siirtyi puhemiesneuvoston kanssa illalliselle. Muuta edustajat siirtyivät kuka minnekin. Me Helsingin valtuustossa olevat kansanedustajat ehdimme juuri ja juuri valtuuston kokoukseen.

Vahva EU on Suomen etu

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle selonteon Suomen EU-politiikasta. Selonteossa hallitus linjaa Suomen prioriteeteiksi Euroopan unionissa kansalaisten Euroopan, Euroopan menestymisen sekä globaalin johtajuuden.

EU:n toimivat sisämarkkinat ovat Suomen ja koko unionin selkäranka. Suomalaiselle työlle ja viennille jäsenyytemme EU:ssa on ollut elinehto. Tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden merkitys korostuu entisestään talouden laskusuhdanteessa. Protektionismille ei ole syytä antaa piiruakaan periksi.

EU:n tulee olla ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä. Ilmastomuutosta voidaan torjua vain globaalisti. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei onnistu yksin. Unionissa kaivataan yhtenäisempää otetta sen energiaulkosuhteissa. Eurooppaa ja Venäjää yhdistää keskinäisriippuvuus erityisesti energia-asioissa. Suomen tavoite lisätä energiaomavaraisuutta on monin tavoin kannatettava.

EU-jäsenyys on Suomelle myös merkittävä turvallisuuspoliittinen valinta ja olemme sitoutuneet vahvasti EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen. EU ja Nato takaavat yhdessä parhaiten eurooppalaisten turvallisuuden. Lissabonin sopimus luo mahdollisuuden yhtenäiselle politiikalle unionin ulkosuhteissa. Suomen pitää olla aloitteellinen EU:n Venäjä –politiikan selkiyttämisessä.

EU-selonteko annettiin erinomaiseen aikaan, sillä suomalaisten EU-myönteisyys on viime aikoina voimistunut. Puolet suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä myönteisenä asiana ja kolmannes suhtautuu jäsenyyteen neutraalisti. Suomalaisille unioni merkitsee vapautta matkustaa, tehdä työtä ja opiskella kaikkialla Euroopassa. Näistä lähtökohdista käsin on hyvä lähteä kiihdyttämään upeasti alkanutta Kokoomuksen eurovaalityötä.

Kela-korvaus edistää terveyttä

Aivan kuten muodissa, myös politiikassa tietyt asiat toistuvat säännöllisesti. Yksi takuuvarmasti aika ajoin Sdp:n piiristä esille nouseva ehdotus on Kela-korvauksen poistaminen yksityisistä lääkärikäynneistä. Esitystä perustellaan milloin milläkin syyllä, mutta useimmiten sillä, että Kela-korvauksista vapautuvat rahat pelastaisivat julkisen terveydenhuollon.

Tosiasia kuitenkin on, että Kela-korvauksiin menevä rahamäärä on niin häviävän pieni, että sen ohjaamisella julkiseen palvelutuotantoon ei pystyttäisi mitenkään korvaamaan korvauksen poistamisesta aiheutuvaa palvelutarpeen kasvua. Jos Kela-korvaukset poistettaisiin, siirtyisi tutkimusten mukaan hyvin moni yksityisen terveydenhuollon asiakkaista käyttämään julkisia palveluja.

Kela-korvaukset ovat pienuudestaan huolimatta lisänneet lääkäripalvelujen valinnanvapautta ja kannustaneet ihmisiä ottamaan nykyistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Tämän kannusteen poistaminen olisi järjetöntä. Kela-korvaus on ennen kaikkea merkittävä kannustin terveyden edistämiseen. Korvauksia maksetaan eniten gynekologikäynneistä ja valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Tämä on esimerkki palvelusta, jota kunta ei tarjoa, vaan se on haettava yksityiseltä sektorilta. Suomi onkin kärkimaita esimerkiksi kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Kela-korvaus on myös tärkeä osa työterveyshuoltoa. Ne sadattuhannet ihmiset, joilla työterveyshuolto sisältää vain minimipalvelut, maksavat kulut itse. Kela-korvaus on siten tärkeä työkyvyn ylläpitäjä ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ylläpitäjä. Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksen poistamisen sijaan on ponnisteltava korvaustason nostamiseksi. Hyvä alku on se, että tällä vaalikaudella on nostettu hammaslääkärikäyntien Kela-korvausta.

Saimaannorppa pelastettava

Kevät on vaarallista aikaa norpanpoikasille. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä useat syntyneistä kuuteista hukkuvat verkkoihin. Tilanne on julma ja kohtuuton.

Tehostetuista suojelutoimista huolimatta saimaannorpan kanta on heikentynyt. Saimaannorpat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman verkkokalastustakin, koska vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja. Norppia arvioidaan oleva enää vain noin alle 300 yksilöä.

Olen osaltani vedonnut ministeri Anttilaan saimaannorpan pelastamiseksi ja kalastusrajoituksia koskevan asetuksen muuttamiseksi niin, että keväinen 77 päivän verkkokalastuskielto olisi siinä mukana. Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Ministeri Anttilan ei ole lukusista eri tahojen pyynnöistä ja vetoomuksista huolimatta halunnut verkkokalastusta kieltää, vaan luottaa vapaaehtoisuuteen.

Kaikki merkit viittaavat siihen, ettei suojelu ole edennyt vapaaehtoisin toimin suotuisasti, vaan päinvastoin norpan kanta on huolestuttavasti pienentymässä. Mikäli suojelua ei tehosteta, Saimaannorppa menetetään seuraavien vuosikymmenien aikana. Verkkokalastuksen kieltäminen rajoitetun ajan, ei olisi kohtuutonta, kun vastapainona on äärimmäisen uhanalaisen lajin, saimaannorpan olemassaolo. Kalastusta voisi jatkaa rajoitusaikana katiskoin, viehein, troolilla ja nuotalla sekä tietynmallillisilla rysillä.

Aurinkoisin terveisin,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi