Nopeasti kuluneen vaalikauden viimeiset valtiopäivät pyörähtivät käyntiin ja eduskuntavaalit 2011 ovat lähempänä kuin voisi uskoakaan. Valtiopäivien avajaisissa oli nähtävissä se tosiasia, että näistä valtiopäivistä tulee värikkäät ja mieleenjäävät. Taloustilanne on haastava ja moni muukin asia vaikuttaa siihen, että jännitettä ei eduskunnasta puutu.  

Presidentin ja puhemiehen valtiopäivien avajaispuheissa nousi vahvasti esille se, että Suomi nousee lamasta vain työtä tekemällä. Puhemies Niinistö osui täysin oikeaan siinä, että eduskunnan erityinen tehtävä on toimia niin, että taantuman vaikutukset kannetaan yhteisvastuulla. Olen täysin samaa mieltä puhemies Niinistön kanssa siitä, että eduskunnassa ei pidä vain puhua, vaan myös olla taloustalkoissa omalla esimerkillä mukana.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

1.   Eduskunnassa tuulee

2.   Keskustan puheenjohtajakisa ei vaikuta hallitusyhteistyöhön   

3.   Tammikuussa täydessä vauhdissa

4.   Lisää liikuntatunteja, liikettä ja leikkiä peruskouluun

5.   Arvostetaan luontoa, autetaan saimaannorppaa

6.   Tervetuloa tapaamaan luistelun ja ulkoilun merkeissä ystävänpäivänä 14.2.2010

1. Eduskunnassa tuulee

Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestäytyi tiistaina. Samana päivänä suoritettiin eduskunnan puhemiesvaali, josta tuli nolo ja turhanpäiväinen näytelmä. Kansanedustajat näpäyttivät eduskunnan puhemiestä, joka oli yksi kansan suurimmista suosikeista viime eduskuntavaaleissa. Mittava määrä edustajia käytti äänestystä protestina ja osa kirjoitti äänestyslippuihin lähestulkoon mitä sattuu. Olivat syyt protestin takan mitkä tahansa, tapahtunut ei ollut kunniaksi kenellekään.

Niinistö on vahvalla ja viisaalla otteellaan siivonnut eduskunnan hallintoa ja menoja aivan kuten pitääkin. Niinistön linja "elää kuten opettaa" on välttämätön: "Mikä on sellainen niukkuuden jakaja, joka itse elää runsaudessa? Ei mikään." Puhemiehen valintavaalin tapahtumat jäävät varmasti politiikan historiaan, eikä varmasti ollut omiaan kohottamaan eduskunnan arvostusta.  

Olennaista on, että Niinistö jatkaa puhemiehen tehtävässä. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat puhemiehen kanssa yhteistyöstä ja nyt eduskunnan on keskityttävä työn tekemiseen.

Kokoomuksen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamishanke on käynnistetty. Työryhmällämme oli tällä viikolla ensimmäinen kokous. Mielestäni työn selkeä lähtöajatus on, se, että me suomalaiset selviämme edessä olevista haasteista mutta se edellyttää paljon työtä rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi. 

2. Keskustan puheenjohtajakisa ei vaikuta hallitusyhteistyöhön

Pääministeri Vanhanen kertoi ennen joulua, ettei aio enää hakea puolueensa puheenjohtajaksi. Ministeri Lehtomäen vaateet hallitusohjelman tarkistuksesta kuvaavat huolta, joka ydinkeskustalaisilla ymmärrettävästi on. Jos ja kun puheenjohtajaehdokaskaarti saadaan kokoon, lähtee se tahtopolitiikan kiertueelle iskostamaan keskustakenttään vahvoja odotuksia mittavista suunnanmuutoksista. Puoluesihteeri Korhonen on luvannut massiivisen kiertueen, jossa kolutaan joka ikinen talo ja torppa. Voi olla, että vallitsevassa ilmapiirissä keskustan puheenjohtajaksi valituksi tuleminen edellyttää sellaisia lupauksia, että hallitusyhteistyön arkeen palaamisessa tulee jo tuskanhiki. Ministeri Väyrysen ehdokkuus ei ainakaan ole omiaan tätä visiota hälventämään.

Sanomattakin on selvää, ettei puheenjohtajavalinta ole syy hallitusohjelman tarkistukseen. Samoin on selvää, että pääministeriasia ratkaistaan parlamentaarisesti. Kokoomuksen tavoite on kirkas: Sinivihreä hallitus jatkaa viitoittamallaan tiellä. Keskustan puoluekokouksen takia ei hallitusneuvotteluja käydä uudestaan, vaan hallituksen on vaikeina aikoina keskityttävä rakentamaan tietä Suomen talouden nousulle ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiselle.

Päivittämistähän hallitus on työssään koko ajan tehnyt. Kepun vaateet päivittää hallitusohjelma antavat kuvan siitä, että ikään kuin hallitus olisi ollut ohjelmansa vanki. Näinhän ei ole, vaan politiikkaa on koko ajan reivattu muuttuvan tilanteen mukaan. Suomi oli etujoukoissa ja yksi voimallisimmista elvyttäjistä. Nyt rakennamme polkua uuteen nousuun. Lehtomäen ajatus päivittää hallitusohjelma kuvastaakin sitä tuskaa joka keskustalla on puheenjohtajakilpailun aiheuttamasta virityksestä.

Nyt on myös aika katsoa onko sinivihreän hallituksen keskeiset lupaukset lunastettu ja tehdä loppukiri. Vauhtia saisi keskustan puoluekokous laittaa myös ministeri Hyssälään, jotta tasa-arvon ja yrittäjyyden suurin jarru eli vanhemmuuden kustannusten epätasa-arvoinen jakautuminen saataisiin vihdoin korjattua. Vanhemmuuden kustannusten korvaaminen olisi tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloustaantuman kourissa kamppailevassa Suomessa.

3. Tammikuussa täydessä vauhdissa

Tammikuussa tapahtui paljon. Ensimmäisellä viikolla oli "rakkaan lapseni", Aalto-yliopiston avajaiset Finlandia-talolla. Aalto-yliopisto on mittava mahdollisuus pääkaupunkisedulle ja koko Suomelle. Hyvinvointimme kannalta on olennaista sellaisen uuden luominen, joka tuo työtä Suomeen.

Osallistuin vapaaehtoistyöhön Helsingin seniorisäätiön Antinkodissa, jossa sain hyvän katsauksen vanhustenhuollon asioihin. Helsingin yksi keskeisimmistä painopisteistä on laittaa vanhustenhuolto kuntoon. Olin myös mukana Munkkiniemen kirjaston keskustelutilaisuudessa aiheesta lähikirjastojen merkitys ja rooli. Kirjastot ovat sivistyksemme kivijalka ja tärkeä lähipalvelu, josta ei tule tinkiä.

Helsingin palveluverkkotyöryhmän työ ja huhut kirjastojen ja useiden kaupungin palvelupisteiden lakkauttamisesta ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Olikin välttämätöntä, että palveluverkkoasia siirtyi lautakuntien valmisteluun ja eri alueilla kuullaan asukkaita. Lähtökohtana pitää olla laadukkaat palvelut ja viisas voimavarojen käyttö asiakkaiden tarpeista katsoen. Koulujen iltakäyttöä voidaan tehostaa. Samoin terveysasemien aukioloaikoja on pidennettävä iltaan ja vapaa hakeutuminen terveysasemille on otettava käyttöön. Terveysasemien on oltava riittävän suuria ja toimivia, jotta lääkäreiden ja koko terveydenhuoltohenkilöstön työstä saadaan mielekästä ja sitä kautta laadukasta.

Olen myös ottanut vastaan vierasryhmiä, ja mm. emännöin Helsingin Kokoomuksen Naisten 91-vuotiskahvit, joita juhlittiin iloisissa merkeissä. Juhlinnan lomassa keskustelimme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Lisäksi järjestämäni perinteiset Tammikahvit olivat todella suositut, kiitos kaikille vieraille! Kokoomuksen ryhmähuone oli täpötäynnä ja keskustelu oli vilkasta. Olennaista kansanedustajan työn onnistumiselle on perusteellinen keskustelu ja ihmisten kuunteleminen. Pelkästään kokouksissa ja omassa työhuoneessa istumalla ei edessä olevia haasteita ratkaista.

4. Lisää liikuntatunteja, liikettä ja leikkiä peruskouluun

Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Jopa neljänneksen 7-18 -vuotiaista arvioidaan olevan ylipainoisia. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme kansanterveyttä ja työkykyä. Koululiikunnan lisääminen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä. Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Pidän välttämättömänä sitä, että liikuntatunteja lisätään valmisteilla olevassa peruskoulun tuntijakouudistuksessa.

Suomalaisten kunto heikkenee hälyttävästi, ja koulutiensä aloittavat lapset ovat vuosi vuodelta heikommassa kunnossa. Merkittävä muutos tähän saadaan vain lisäämällä liikuntatunteja. Kouluja on kannustettava kehittämään ja monipuolistamaan liikunnan opetusta ja kiinnittämään huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Kouluja on myös innostettava pitämään yksi pidempi välitunti päivässä, jonka aikana kaikkia lapsia kannustetaan ja ohjataan liikkumaan. Näin saadaan helposti viikkoon jo 2,5 tuntia liikuntaa lisää. Myös liikuntakerhojen toimintaa, sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuutta on lisättävä.

5. Arvostetaan luontoa, autetaan saimaannorppaa

Olin mukana Narinkkatorilla pidetyssä kolaa kuutille koti -"pesänrakennuskilpailussa" eduskunnan joukkueessa. Leikkimielisen tilaisuuden järjestivät WWF Suomi ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Tempauksen tarkoituksena oli kerätä huomiota saimaannorpalle ja erityisesti sille, miten ilmastonmuutos vaikuttaa norpan pesintään.

Tänä talvena olosuhteet norpan pesinnälle näyttävät olevan hyvät, mutta ilmastonmuutos vaikeuttaa pesintää tulevaisuudessa. Ilmaston lämpenemisen myötä norppien pesintä vaikeutuu. Niin norppien kuin meidän ihmistenkin kannalta on aivan välttämätöntä, että onnistumme hillitsemään ilmastonmuutosta. Kaikki mitä teemme ympäristön hyväksi on hyväksi myös norpille.

Tempauksen kanssa samaan aikaan kokoontui norpille elintärkeä maa- ja metsätalousministeriön työryhmä, joka käsitteli verkkokalastusrajoituksia. Viime vuonna verkkoihin hukkui ainakin kuusi saimaannorppaa. Todellinen verkkokuolleisuus arvioidaan kuitenkin näitä havaintoja suuremmaksi. Norppia arvioidaan olevan enää 260 yksilöä. Norpat kuolevat sukupuuttoon ellei verkkokalastusta lopeteta tärkeimmillä poikimisalueilla ainakin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Saimaalla tehdäänkin parhaillaan lisää vapaaehtoisia sopimuksia verkkokalastuksen rajoittamiseksi. Silti siellä on edelleen keskeisillä pesimisalueilla isojakin alueita, joille sopimuksia ei ole tehty ja kalastus jatkuu.

Jos vapaaehtoisilla sopimuksilla asiaa ei saada kuntoon, on säädettävä asetus, joka kieltää verkkokalastuksen. Muita vaihtoehtoja ei ole, sillä muuten menetämme saimaannorpan. Rajatun ajan kestävä verkkokalastuskielto ei olisi mitenkään kohtuutonta, kun vastapainona on äärimmäisen uhanalaisen lajin olemassaolo, varsinkin kun kalastusta voisi jatkaa rajoitusaikana katiskoin, viehein, troolilla ja nuotalla sekä tietyn mallisilla rysillä. Samaan lopputulokseen päätyi työryhmäkin: Jos sopien ei saada riittävän suurelta alueelta verkkoja pois, on säädettävä kielto asetuksella. Nyt eduskunnan tehtävä on varmistaa, että verkot todella saadaan vesiltä pois.

Norpan tilanne ei ole ainoa asia, joka eläinsuojelun tiimoilta on puhututtanut. Erityisesti tuotantoeläinten tilanne vaatii kohennusta. Useat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa siitä, että maa- ja metsätalousministeriö tulkitsee eläinsuojelulakia ja -asetusta tavalla joka ei vastaa lainsäädännön henkeä. Ministeriön antamien asetusten ja päätösten on arvioitu olevan osin lain kanssa ristiriidassa ja monin tavoin vanhentuneita, eikä niissä ole aina riittävästi huomioitu eläinten hyvinvointia. Hallituksen on nyt huolehdittava eläinsuojelulain uudistamisesta ja katsottava, että säädökset ja ohjeet ovat ajan tasalla.

Toimin eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana. Tapaamme ministeri Anttilan ensi viikolla ja vauhditamme niin norpan kuin tuotantoeläinten tilanteen kohentamiseen liittyviä toimia.  

6. Tervetuloa tapaamaan luistelun ja ulkoilun merkeissä ystävänpäivänä 14.2.2010

Osallistun ystävänpäivänä 14.2.2010 Munkinseudun Kokoomuksen järjestämään laskiaissunnuntaitapahtumaan klo 12.00-14.00 Munkkiniemenrannassa, lähellä Laajalahden luistelurataa. Luonnonjäälle on aurattu useamman kilometrin pituinen luistelurata, joten tulethan mukaan ulkoilemaan! Upean luistelumahdollisuuden lisäksi läheltä löytyy hyviä latuja hiihtämisestä pitäville. Tervetuloa ulkoilemaan ja tapaamaan minua ja muita kokoomuslaisia!

Voit myös kutsua ja kannustaa ystäviäsi liittymään kuukausikirjelistalleni! Liittyä voi täyttämällä lomakkeen kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai ottamalla yhteyttä avustajaani Helen Filsiin sähköpostitse helen.fils@eduskunta.fi tai puhelimitse 09 432 4033.

Hyvää alkuvuotta toivottaen,