Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 12.4.2006
Hyvä vastaanottaja! Maaliskuun lopulla eduskunta kävi vilkkaan keskustelun valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007–2011. Valtiovarainministeri Heinäluoma kehui Suomen toimivia julkisia palveluita ja muita EU-maita huomattavasti korkeampaa kilpailukykyä. Kiitos kuuluukin ennen kaikkea hallituksen toteuttamalle kokoomuksen vaalien alla esittämälle veropolitiikalle, jota molemmat päähallituspuolueet ilmoittivat silloin vastustavansa. Maltillisten verokevennysten vuoksi hyvä talouskehitys on ruokkinut työvoiman kysyntää ja työllisyystilanne näyttää vihdoin parantuvan. Liialliseen tyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan varaa, sillä Suomen talouskasvun on ennustettu laskevan noin kahteen prosenttiin. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ja palveluiden turvaaminen edellyttää tavoitteeksi asetetun 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamista ensi vaalikauden loppuun mennessä. Alle kolmen prosentin talouskasvu tekee tästä lähes ylivoimaisen haasteen. Myös kuntatalous on historiallisen heikko. Joka kolmannen kunnan tulot eivät riitä menoihin. Kunnissa nostetaan veroja, velkaannutaan ja pahimmillaan leikataan rajusti peruspalveluista. Saa nähdä, tuleeko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaista, jos sellainen ylipäätään saadaan aikaiseksi, pelastajaa palveluille. Ongelmana on myös sitkeänä pysynyt rakennetyöttömyys, johon hallitus ei ole pystynyt pureutumaan. Toisaalta monilla alueilla ja toimialoilla taas kärsitään työvoimapulasta. Kohtuuhintaisten asuntojen puute varsinkin kasvukeskuksissa on kärjistänyt ongelmaa, etteivät työvoima ja työpaikat kohtaa. Hallitus onkin vihdoin ryhtymässä toimiin työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi asuntopoliittisilla keinoilla. Kehyskeskustelussa kokoomus antoi täyden tukensa hallituksen suunnitelmalle lisätä kaavoituksen sujuvuutta. Lakiesitykset on hallituksen lupauksen mukaisesti annettava eduskunnalle vielä kuluvan kevään aikana. Hallituksen olisi puututtava voimakkaammin myös kannustinloukkuongelmiin. Tällä saralla ei ole käytännössä tehty mitään koko vaalikauden aikana. Työn on oltava aina taloudellisesti kannattava vaihtoehto, eikä ketään pitäisi rangaista halusta tehdä työtä. Hallitus toimii vuodesta toiseen vastoin omaa ohjelmaansa leikkaamalla opetustoimen valtionosuuksia. Kokoomus uudistikin jälleen kerran vaatimuksensa, että perusopetuksen valtionosuuksia on korotettava ja että ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvat säästöt on todella käytettävä koulutuksen kehittämiseen. Hallituksen väärien säästöjen kohteeksi ovat joutuneet myös sairaat, erityisesti lapset ja eläkeläiset. Hallitus esittää kansallisen terveysohjelman määrärahojen leikkaamista 25 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrahoja leikataan ensi vuonna 15 miljoonalla. Nämä ratkaisut vaarantavat hoitotakuun ja vaikeuttavat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon järjestämistä. Eduskunnassa vietettiin 29.3. Itämeri-päivää, jolla haluttiin muistuttaa Itämeren herkkyydestä ja siitä valitettavasta tosiseikasta, että se on maailman saastuneimpia merialueita. Päivän näyttelyn ja tietoiskujen järjestelystä vastasi eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän hallitus, jossa olen mukana. On hälyttävää, että Itämeren rehevöitymistä aiheuttavat päästöt eivät ole vähentyneet Itämeren suojeluohjelman edellyttämällä tavalla. Rannikkovesien tila on huonontunut erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. On selvää, että jätevesien käsittelyä on tehostettava ja haitallisten aineiden päästöjä vähennettävä. Samoin öljyntorjuntavalmiutta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä on tehostettava. Suuri öljyonnettomuus olisi Itämerelle ympäristökatastrofi, josta se ei välttämättä toipuisi koskaan. Merien suojelussa tarvitaan samalla tavalla globaalia tarkastelua kuin ilmastomuutoksen estämisessä. Itämeri on laajentuneen Euroopan unionin sisämeri. Sen suojeleminen edellyttää voimakasta poliittista tahtoa ja koko EU:n ja erityisesti kaikkien rannikkovaltioiden yhteistyötä. Suomen EU-puheenjohtajuus on hyödynnettävä täydellä teholla ja nostettava Itämeren suojelu vahvasti esille. Edellisessä kuukausikirjeessä kiritin hallitusta ratkaisuun perhevapaiden kustannusten jakamisesta nykyistä oikeudenmukaisemmin. Otimme asiaan kantaa myös kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa. Maaliskuun puolen välin tienoilla työmarkkinajärjestöt ja hallitus pääsivätkin vihdoin sopuun vanhemmuuden kustannusten tasausmallista. Yhteisymmärrystä on ylistetty julkisuudessa, mutta varjoon on jäänyt se merkittävä tosiasia, että mallin mukaan jatkossakin merkittävin osa äitiysvapaalle jäämisen kustannuksista jää naisen palkanneen työnantajan maksettavaksi. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen mallissa työnantajalle nimittäin korvattaisiin äitiysvapaan palkasta vain noin 70–90 prosenttia työntekijän tuloista riippuen ja sekin vain 50 päivän osalta. Pääosa työehtosopimuksista velvoittaa maksamaan täyttä palkkaa 72 päivältä. Selkeä epäkohta on myös se, että mallissa Kelan korvaus naisen palkanneelle työnantajalle on sitä pienempi mitä suurempaa palkkaa työnantaja äitiysvapaalla olevalle työntekijälleen maksaa. Hallituksen malli siis rankaisee niitä työnantajia, jotka maksavat naisille keskimääräistä parempaa palkkaa. Tämä on omiaan estämään naisten palkkojen nousua miesten palkkojen tasolle. Sovittua mallia on korjattava eduskuntakäsittelyssä. Äitiyspäivärahan tasoa on nostettava 72 ensimmäisen päivän osalta 100 prosenttiin palkasta. Samoin perhevapaiden aikana kertyvien vuosilomien työnantajalle aiheuttamien kustannusten kompensaatiota on korotettava kattamaan palkan lisäksi lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä malli parantaisi selvästi naisten työmarkkina-asemaa. Täysi 100 prosentin korvaus kaikilla tulotasoilla merkitsee, että niitä työnantajia, jotka maksavat naistyöntekijöilleen keskimääräistä parempaa palkkaa, ei jatkossa enää tästä kuritettaisi. Samoin korjattu malli parantaisi merkittävästi myös niiden naisten asemaa, jotka työskentelevät aloilla, joissa työehtosopimuksiin ei sisälly äitiysvapaan aikaista palkanmaksuvelvoitetta. He saisivat täyden palkan tasoista päivärahaa 72 päivän ajan. Tammikuussa syntynyt vauvamme sai nimekseen Miro. Poika on kasvanut nopeasti ja hänestä taitaa tullakin yhtä pitkä kuin sisaruksistaan. Äitiysloma-aikani on kuulunut siivillä. Kolmen lapsen kanssa moni asia vaatii uusia sovellutuksia ja äitiysloma on ollut hyvää aikaa kokeilla myös uusia asioita. Pääsiäisen Vuokatin hiihtoreissulla olen luvannut lapsille harjoitella lumilautailua ja lapset ovat lupautuneet opettajiksi. Saa nähdä kuinka minun käy?! Hyvää Pääsiäisen aikaa ja kevättä toivottaen,
Sari Sarkomaa |