Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 24.11.2009
Hyvä ystävä,Eduskunta on aloittamassa loppukiriä ensi vuoden talousarvion käsittelyssä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon hallituksen elvytyspolitiikasta ja arvioitu elvytyksen riittävyyttä. Erityisesti oppositio on keskittynyt kritisoimaan sinivihreän hallituksen taloustaitoja. On hyvä muistaa, että kuluvan vuoden budjetti oli Euroopan elvyttävämpiä. Erityisiä painopisteitä ovat olleet koulutus, nopeasti työllistävät hankkeet ja vaikeimmassa asemassa olevista huolehtiminen. Yleinen näkemys hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan onkin ollut positiivinen. Erityisesti minua ilahduttaa sinivihreän hallituksen ekologinen verouudistus. Kaksi miljardia euroa työn verotuksesta siirretään kulutus- ja ympäristöveroihin, ja tämän ansiosta esimerkiksi Kela-maksut poistetaan keskellä taantumaa ja ympäristöveroja vastaavanlaisesti kiristetään vuonna 2011. Vahvasti esille on noussut myös kuntien taloustilanne, joka on taantuman myötä synkentynyt. Valtio ottaa velkaa 13 miljardia euroa, eli noin kymmenen kertaa enemmän kuin kunnat. Näin tehdessään valtio ottaa harteilleen suuren osan taantuman vaikutuksista. Valtion toimien lisäksi on myös kuntien oltava viisaita. Me Helsingissä pidättäydyimme kunnallisveron korotuksesta, jotta pitäisimme talouden pyörät pyörimässä. Haluamme huolehtia helsinkiläisten palveluista taantuman aikana ja siksi otamme maltillisesti lisävelkaa kattamaan laman myötä romahtaneita verotuloja. On sanomattakin selvää, että tarvitsemme lukuisia uudistuksia, jotta Helsinki on hyvä paikka asua, elää ja tehdä työtä jatkossakin. Suomalaisten hyvinvoinnin pelastusrengas
Ympäristökysymykset, globaali
talouden murros sekä väestörakenteen muutos haastavat
suomalaisten hyvinvoinnin. Tätä varten Kokoomuksen ministeriryhmä on asettanut
työryhmät laatimaan raportit hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta sekä
talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisesta. Minut nimitettiin
hyvinvointiyhteiskunnan pelastamishanke -työryhmän varapuheenjohtajaksi
valtiovarainministeri Jyrki Kataisen toimiessa työryhmän puheenjohtajana.
Työryhmän toimeksianto on hyvin laaja. Yksi osa työtä on luoda Kokoomuksen
linjaukset valmisteilla olevaan verouudistukseen. Järjestöt ovat vahvoja vaikuttajia ihmisten arjessaPerustimme marraskuussa kansanedustajien keskuuteen verkoston vaalimaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Toimin verkoston toisena vetäjänä yhdessä varapuhemies Johannes Koskisen kanssa. Verkoston tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä olisi vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa sekä taloudelliset mahdollisuudet ja selkeät pelisäännöt toimia. Järjestöillä on mittaamatonta osaamista ja ne ovat välttämätön osa hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkostoa. Suomi olisi aivan toisenlainen, jos järjestöjä ei olisi. Ennen kaikkea hyvinvointiyhteiskuntamme ja ihmisten arki olisi aivan toisenlainen ilman järjestöjä, jotka ovat usein muita tahoja ketterämmin mukana ihmisten arjessa tukemalla, osallistumalla, edistämällä terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisemällä syrjäytymistä. Järjestöjen tekemä työ näkyy ja tuntuu suomalaisissa perheissä. Myös järjestöissä toimiminen on monelle tärkeä osa elämää. Maailma muuttuu, ja järjestöjen rooli tulee olemaan entistäkin tärkeämpi. Haasteet hyvinvointiin ja terveyteen liittyen moninaistuvat ja on tärkeää varmistaa, että järjestömme ovat parhaassa mahdollisessa terässä myös tulevaisuudessa. Minut sai liikkeelle useampikin asia. Yksi niistä oli tieto siitä, että järjestöjen, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Väestöliiton, järjestämä lastenhoitoapu on vaarassa loppua ensi vuonna kokonaan. Lukuisille perheille tärkeä ja monille ainoa apu on romuttumassa Raha-automaattiyhdistyksen EU:n sisämarkkinalainsäädännön ylikireään tulkintaan, jonka mukaan lastenhoitotoiminta vääristää liikaa alan kilpailua. Järjestöjen julkisen tuen pelisääntöjen tarkentaminen ja tukien palvelumarkkinoita vääristävien vaikutuksien vähentäminen on tärkeää, mutta se ei saa romuttaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia palvelusektorilla. Järjestöillä on mittaamatonta osaamista ja niitä tarvitaan osana hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkostoa. Vuoden vaihteessa ratkeaa, kuinka lastenhoitopalveluiden pelastamistyö on onnistunut. Nälkäinen lapsi ei opiSuomen Gastronominen seura on puheenjohtajansa Raili Koroman johdolla nostanut upealla tavalla esille kouluruuan merkitystä. Marraskuussa Ravintola Olossa järjestetyssä tilaisuudessa minulla oli ilo olla mukana pitämässä puheenvuoro kouluruuan puolesta. Kouluruuan laadun lisäksi pitää puhua yhtä vahvasti siitä, että ruoka on syötävä. Moni lapsi jättää säännöllisesti kouluruuan syömättä tai syö siitä vain osan. Kouluruoka ei auta - kuten ei lääkekään - jos sitä ei ota ja syö. Vanhemmat ovat päävastuussa lastensa kasvatuksesta ja heidän vastuullaan on sanoa lapsille, että kouluruoka on syötävä. Ratkaisevat tekijät ovatkin kotona opitut ruokailutottumukset ja elämäntavat. Koulu on kodin merkittävä kasvatuskumppani ja vanhempien kasvatusvastuun tukeminen ja terveiden elämäntapojen edistäminen ovat tärkeä osa koulun tehtävää. Kouluruokailu on myös opetustapahtuma ja siksi on tärkeää, että opettajat ja muu kouluhenkilökunta voivat olla lasten kanssa samanaikaisesti ruokailemassa. Niin koulussa kuin kotonakin yhteinen ateria tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia hyvän ruokakulttuurin ja terveyden edistämiseksi. Huoli lasten ja nuorten epäterveellisestä ruokavaliosta on aiheellinen. Nuorten suomalaisten ylipainoisten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana kolminkertaistunut. Moni lapsi korvaa koulussa tarjottavan terveellisen aterian osittain tai kokonaan usein epäterveellisillä välipaloilla, joita ikävä kyllä jotkut kouluista yhä edelleen tarjoavat lapsille. Herkkujen säännöllinen myynti kouluissa on järjen ja kouluruokasuositusten vastaista. Sen sijaan terveellinen välipala on hyvä olla pitkinä koulupäivinä tarjolla, kuten meillä Helsingissä useissa kouluissa on. Helsingissä johtavana periaatteena on ollut, että jokaisen lapsen tulee saada mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuttaan varten. Kirjaimellisesti. Siksi panostamme vahvasti kouluruokailuun. Lisäsimme vuoden 2009 alussa rahaa kouluruokailuun ruuan laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Nyt talouden taantumassa on viisasta huolehtia, ettei lastemme kouluruoasta tingitä. Tervetuloa jouluglögeille lauantaina 12. joulukuuta!Helsingin Kokoomus järjestää jouluglögitilaisuuden lauantaina 12.12.2009 Vanhan ylioppilastalon Kuppilassa (Mannerheimintie 3.). Olette lämpimästi tervetullut nauttimaan glögistä ja tapaamaan minua sekä muita kokoomustoimijoita jouluisissa tunnelmissa. Tilaisuus alkaa klo 11 ja päättyy klo 13. Itse olen paikalla ainakin klo 11.30 - 12.30 välisen ajan. Toivottavasti näemme silloin!
Parhain terveisin,
|