Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 7.3.2006
Hyvä vastaanottaja! Politiikan kevät alkaa kuumentua. Kiihkeintä poliittista keskustelua käydään rapautuvista peruspalveluista ja heikkenevästä kuntien taloustilanteesta. Historiallisen heikko kuntatalous ja hallituksen ponnettomuus tässä vakavassa tilanteessa sai kokoomuksen tekemään hallitukselle välikysymyksen, johon yhtyi koko oppositio. Hallituksen luottamuksesta äänestetään nyt perjantaina. On varmaa, että tilanne on hankala hallituspuolueille, koska he tietävät punamullan epäonnistuneen politiikassaan. Kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan joka kolmannen kunnan tulot eivät riitä menoihin. Tästä on seurannut, että kunnissa nostetaan veroja ja joko velkaannutaan tai leikataan rajusti kansalaisten peruspalveluja. Tällainen kehitys vaarantaa kuntalaisten peruspalvelut, kuten pienten lasten päivähoidon, vanhusten kotipalvelut, terveyspalvelut, vammaispalvelut ja peruskoulutuksen. Tilanne on kaikkea muuta kuin kestävä. Kiireellisintä on, että valtio maksaa kunnilta ottamansa pakkolainan takaisin kokonaisuudessaan vielä tällä vaalikaudella. Hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on tämän vaalikauden tärkein yksittäinen asia kuntatalouden kestävyyden kannalta. Olennainen kysymys onkin, kykeneekö hallitus tuomaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta raamittavan puitelain eduskuntaan vielä ennen kesää, kuten se on luvannut. Nyt on suuri vaara, että uudistus jämähtää paikoilleen hallituspuolueiden erimielisyyksistä johtuen. Näin ei saa tapahtua. Hankkeen toteutuminen ja onnistuminen on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Tästä on tiukasti pidettävä kiinni. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa pääkaupunkiseutua tarkastellaan erilliskysymyksenä, kuten ehdottomasti pitääkin. Toivottavasti se myös tarkoittaa, että hallitus haluaa panostaa Helsinkiin sen erityisaseman edellyttämällä tavalla. Suomi tarvitsee elinvoimaisen pääkaupungin, joka pärjää globaalissa kilpailussa ja jonka hyvinvoinnista ja vetovoimasta hyötyy koko maa. Helsingin menestys ei ole keneltäkään pois. Kokoomuksen puoluevaltuuston helmikuisessa kokouksessa tehtiin loppuanalyysi presidentinvaaleista ja sen jälkeen otettiin suunta kohti eduskuntavaaleja. Vaikka emme aivan lopullista päämäärää kokoomuslaisesta presidentistä saavuttaneetkaan, oli Sauli Niinistön tulos erinomainen. Lähes puolet äänestäjistä halusi Niinistön presidentiksi. Sauli Niinistön viesti kuultiin ja se sai laajan tuen. Vaalit olivat suomalaisen demokratian voitto. Sdp:n puheenjohtajalle Eero Heinäluomalle presidentinvaalit, ja erityisesti vaalien toisella kierroksella tehty yhteistyö keskustaoikeiston välillä, otti koville. Heinäluoma paheksui suureen ääneen vielä vaalien jälkeenkin keskustan ja kokoomuksen yhteistyötä ja pelotteli sen mahdollisista seurauksista. Heinäluoman jatkuvat uhkailut porvariyhteistyön vaaroista ovat vastenmielistä poliittista kulttuuria, eivätkä ne sovi vapaaseen ja demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan. Erityisen falskeiksi Heinäluoman puheet tekee se, että toisaalla hän arvostelee kokoomuksen ja keskustan yhteistyötä, mutta samaan aikaan Sdp:llä oli yhteinen presidenttiehdokas oppositiopuolue Vasemmistoliiton kanssa. Kaiken lisäksi demarit liimaavat toista kylkeään entistä tiiviimmin SAK:hon Heinäluomalle on kyllä sanottava, että keskustaoikeistolaisessa sinivihreässä yhteistyössä ei ole kyse mistään muusta kuin poliittisen kulttuurin normalisoimisesta ja demokratian vahvistamisesta. Suomessa on jo korkea aika päästä eroon siitä poliittisesta ilmapiiristä, että eduskuntavaalien jälkeen vain demareilla on jokin automaattinen oikeus päästä hallitukseen ja mahdollisia hallitusvaihtoehtoja olisivat vain punamulta- tai sinipunahallitus. Vaalituloksen ja sen jälkeisten neuvotteluiden tulee ratkaista hallituksen kokoonpanon, eikä sen, että porvarihallitus olisi yleisistä syistä poissuljettu vaihtoehto. Kyllä hallitus on mahdollista muodostaa ilman demareita, ja se voisi olla jopa hyväksi Suomelle. Tulevissa eduskuntavaaleissa on jännittävä nähdä, mikä merkitys Suvi-Anne Siimeksen erolla Vasemmistoliiton johdosta on demareiden ja koko vasemmiston kannatukselle. Itse en usko tämän johtavan demareiden kannatuksen nousuun. Päinvastoin nyt on mahdollisuus kokoomuksen johdolla vahvistaa porvaripuolen voimaa suomalaisessa politiikassa ja osoittaa, että kokoomus on se puolue, joka edustaa tulevaisuutta. Sauli Niinistön teema työväenpresidentistä ja suomalaisesta työstä oli onnistunut. Tätä keskustelua on kokoomuksen jatkettava ja syvennettävä. Hyvinvointi syntyy vain työn tekemisestä. Suomalaiseen työelämään kuuluu erottamattomasti myös tasa-arvo. Vaikka olemme monessa edelläkävijöitä, on ikävä tosiasia, että tasa-arvossa on edelleen räikeitä puutteita. Yksi pahimmista esteistä naisten tasa-arvoiselle asemalle työelämässä on vanhemmuuden kustannusten lankeaminen lähes yksinomaan äitien työnantajille. Tavoitteesta jakaa kustannukset ollaan samaa mieltä, mutta pääsy yhteisymmärrykseen keinoista on ollut vaikeaa. On välttämätöntä, että hallitus tuo vielä tänä keväänä esityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Näin naisten täysien poliittisten oikeuksien 100-vuotisjuhlavuotena ei ole mielestäni liikaa vaadittu, että Suomessa vihdoin päästäisiin sopuun näin tärkeästä asiasta. Perhevapaiden kustannusten tasaaminen on tehokkain yksittäinen toimenpide edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Se vähentäisi naisten syrjintää työmarkkinoilla ja helpottaisi pääsyä eroon perusteettomia pätkätyösuhteita. Kyse on yhtälailla työllisyydestä, yritysten toimintamahdollisuuksista ja kasvua hakevien yritysten kyvystä palkata lisätyövoimaa. Se on siten myös osa työttömyyden ratkaisua. Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa otimme kantaa perhevapaiden kustannusten nykyistä oikeudenmukaisemman tasaamisen ja korvaamisen puolesta. Tarjosimme hallituksen käyttöön kokoomuksen mallia perhevapaiden kustannusten tasaamisesta. Kokoomus esittää, että kaikki työnantajat velvoitetaan maksamaan äitiyslomalle jääneelle työntekijälleen täyttä palkkaa ensimmäisen 72 arkipäivän ajalta. Työnantajalle korvattaisiin tästä aiheutuvat kulut kokonaan ja lisäkustannukset, noin 90 miljoonaa euroa vuodessa, katetaan valtion budjetista. Lapsen saaminen ja vanhemmuus eivät ole työperäisiä sairauksia. Tästä syystä vanhemmuuden maksumiehiksi eivät saa joutua joko naisten tai miesten työnantajat tai edes molemmat. Vanhemmuuden kustannukset on hoidettava yhteisvastuullisesti, koska lapsista hyötyy koko yhteiskunta ja vastuu työelämän tasa-arvosta kuuluu meille kaikille. Kevät on uuden alun aikaa. Kokoomus on ottanut suunnan kohti tulevia eduskuntavaaleja. Kevään puoluevaltuustossa oli käsittelyssä myös ensimmäinen luonnos vaalistrategiasta. Tärkeintä on ylläpitää presidentinvaaleissa syntynyt hyvä henki, mutta myös uusia tuoreita avauksia tarvitaan. Äitiyslomalla on hyvää aikaa ottaa etäisyyttä työhön ja läheisyyttä perheeseen. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden luoda uusia entistä parempia ideoita ja tavoitteita kokoomus- ja eduskuntatyöhön. Seitsemän ja viisivuotiaiden lasteni lisäksi vauvan hoito vaatii arjen sujumiseksi luovuutta ja kekseliäisyyttä. Tauko eduskuntatyöstä antaa myös tähän hyvän mahdollisuuden. Äitiysloma-aika vauvan ja kahden muun lapsen kanssa on ainutlaatuisen arvokas ja nopeasti ohikiitävä hetki elämässä, josta on tärkeä nauttia. Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen,
Sari Sarkomaa |