Tämän työviikon aloitti naistenpäivä. Olin aamulla perinteisellä STTK:n kansainvälisen naistenpäivän aamukahvilla, jossa samalla kuulin tärkeät työmarkkinajärjestöjen ajankohtaiskuulumiset. Myöhemmin päivällä osallistuin presidentti Halosen emännöimälle naistenpäivälounaalle, jonne oli kutsuttu parikymmentä naista. Mäntynimessä käytiin lounaan yhteydessä tiivis keskustelu tasa-arvon nykytilasta niin Suomessa kuin maailmassa. Oli ilo olla mukana arvovaltaisessa tilaisuudessa Kokoomuksen edustajana. Tänään työlistalla oli varsinaisen eduskuntatyön ohessa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamishanke, jota vedän yhdessä puheenjohtaja Kataisen kanssa. Työtä tehdään tietenkin yhdessä koko kokoomusjoukon ja Kokoomuksen kautta vaikuttaa haluavien kanssa. Työn tarkoitus on luoda suuntaviivoja seuraavalle vaalikaudelle. Tämänpäiväisessä kokouksessa kuulimme ylijohtaja Pekkarista valtiontalouden kestävyydestä.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

1. Hyvinvointiyhteiskuntaa pelastamassa

Talouden taantuma, väestörakenteen muutos ja talouskasvua uhkaava pysyvä hidastuminen aiheuttavat mittavan haasteen, josta ei selvitä ilman ripeitä uudistuksia. Ensiksi, tarvitsemme toimia, jotka edistävät ekologisesti kestävää kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Toiseksi, meidän on pidennettävä työssäoloaikaa. Tiedämmehän, että 40-luvulla syntyneen henkilön elinaikana keskimääräinen elinikä on kasvanut yli 20 vuodella. Vaikka haluamme ja olemme saaneet lisää vuosia elämään, on meidän saatava myös lisää elämää ja aktiivista tekemistä vuosiin. Kolmanneksi, meidän on rohkeasti arvioitava hyvinvointiyhteiskuntaa ja löydettävä tavat tehdä vähemmällä enemmän ja paremmin.

On myös paljon asioita, joista meidän on päästävä eroon. Se lista on hälyttävän pitkä: yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi, liikkumattomuus ja kasvava ylipaino, sekä ennaltaehkäisyn ja yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Eikä korjaustoimissa ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme omassa elämässämme.

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa on paljon sellaista, jota on aivan erityisesti vaalittava. Kirjasto on tästä oiva esimerkki. Itse asiassa kirjasto olisi keksittävä, jos sitä ei olisi. Kirjasto on paikka, jonne kuka tahansa voi mennä lukemaan, etsimään tietoa, lainaamaan kirjoja tai vain nauttimaan olemisesta. Kirjastossa käyminen on ekologista, kun kirjoja kierrätetään. Kirjasto on upea innovaatio ja hyvinvointipalvelu.

2. Kokoomukselle koulutuksen maksuttomuus on kiveen hakattu, mutta mitä miettii SDP?

Sinivihreän hallituksen ohjelmaan on Kokoomuksen johdolla kirjattu: "Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta." Kokoomus ei ole millään foorumilla esittänyt muutosta linjaansa eikä tule esittämäänkään. Viimeaikainen keskustelu koulutuksen maksuttomuudesta on ollut monin tavoin kummallista. Vaikka sinivihreä hallitus ei ole maksullisuutta esittänyt, on se kysymykseen joutunut aina vain uudestaan vastaamaan. Kysymys on erityisen tärkeä ja siksi siihen on välttämätöntä aina vastata.

SDP on aivan erityisesti tivannut Kokoomukselta koulutuksen maksuttomuudesta. Ihan varmoja ei voida kuitenkaan olla SDP:n kannasta tai tavoitteesta. Viimeksi ja kaikkein vahvimmin koulutuksen maksullisuutta on pohdittu SDP:n suunnalla kun SDP:n sorsasäätiö hyökkäsi raportillaan koulutettujen kimppuun. Kalevi Sorsa - säätiön tällä vaalikaudella julkaisemassaan raportissa ehdotetaan korkeasti koulutetuille lisäveroa maksuksi saadusta koulutuksesta ja sen tuomista hyödyistä. Ehdotuksen mukaan korkeakouluista valmistuneet maksaisivat palkkatuloihin suhteutettua lisäveroa valmistumisen jälkeen työllistyttyään. Lisävero tulisi nykyisen tuloveron päälle ja siis kasvattaisi jo nykyisellään jyrkkää veroprogressiota edelleen. Kyseessä olisi naamioitu lukukausimaksu, joka tulisi kaikille korkeakoulutetuille niin yliopistoista kuin ammattikorkeakouluista valmistuneille.

Raportissa tätä tyrmistyttävää ehdotusta perusteltiin tasa-arvon edistämisellä. On täysin mahdotonta nähdä mitään tasa-arvoista siinä, että kireän tuloverotuksen lisäksi korkeasti koulutetut, usein opintovelalliset, sosiaalityöntekijät, diplomi-insinöörit ja opettajat maksaisivat korotettua veroa lähes loppuikänsä. Ehdotus on kaiken oikeudentajun vastainen ja täysin päinvastaista siihen, mitä hyvän tulevaisuuden rakentaminen Suomessa edellyttää.

3. Vanhemmuuden kustannusten tasajaosta ei saa livetä!

Sinivihreän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus jakaa perhevapaista aiheutuvat kustannukset nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä lisätä yhteiskunnan rahoitusosuutta. Hallituskausi alkaa olla lopussaan, eikä asialle ole vielä tehty mitään. Olen kirittänyt kaikin keinoin asiasta vastaavaa Ministeri Hyssälää ja edellyttänyt, että hän tuo asian vaatimat esitykset viipymättä eduskunnan päätettäväksi. Tasa-arvon suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista ei saa, eikä voi enää siirtää tuleville hallituksille.

Vakava tosiasia on se, että niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy kipeästi ja konkreettisesti naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu- hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 10 000 euroa toimialasta riippuen. Vanhemmuuden kustannusten epätasa-arvoisen jakaantumisen korjaaminen on tehokkain täsmätoimi edistää työelämän tasa-arvoa, yrittäjyyttä sekä naisten työhyvinvointia sekä pidempiä työuria. Meillä ei ole varaa olla korjaamatta tätä epäkohtaa. Kyse ei ole rahasta, koska tasajako voidaan tehdä nollasummapelilläkin.

4. Sosiaalilautakunta ei saa lipsua valtuuston lupauksesta pienentää ryhmäkokoja

Helsingin palveluverkkotyöryhmän työ herätti vilkkaan keskustelun eikä ihme. Virkamiesvalmistelusta julkisuuteen pukahtanut lista oli raakile. Asia siirtyi lautakuntien käsittelyyn. Sosiaalilautakunta käsittelee tänään talouden taantuman pakottamia säästöehdotuksia. Lautakunnan on tiukasti pidettävä kiinni koko valtuuston siunaamasta strategiasta, joka varta vasten tehtiin ohjenuoraksi koko kaupungille tiukasta taloustilanteesta selviämiseksi. Strategiassa linjataan keinoja tuottaa Helsingin peruspalveluja nykyistä paremmin: kustannustehokkaammin ja laadusta huolehtien. Strategiassa valittiin yhdeksi keinoksi päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen ja hoitovaihtoehtojen lisääminen. Viisaana ideana on se, että lasten ja perheiden hyvinvointia tukemalla säästämme kustannuksia muualla ja ennen kaikkea edistämme perheiden hyvää arkea. Nyt kun ollaan tosipaikan edessä on strategiasta ja yhdessä sovituista sävelistä pidettävä tinkimättä kiinni.

Liian isot päivähoitoryhmät ovat riski lapsen kehitykselle ja sosiaaliselle kasvulle. Kun varhaiskasvatuksen aikuisilla on aikaa lapsille, on se todellinen viisas investointi. Lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tätä ei voi mikään innovaatio korvata. Ryhmäkokojen paisuttaminen olisi järjetöntä. Päinvastoin Helsingin on viisasta ja kustannustehokasta pitää ryhmäkoot riittävän pieninä ja huolehtia vakinaisesta ja koulutetusta kasvatus- ja opetushenkilöstöstä.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on päättäjien tehtävänä miettiä, miten asiat voi tehdä entistä paremmin niin, että voimavaroillamme saadaan enemmän. Säästöjen tavoittelu ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Säästötalkoissa on syytä ottaa oppia 90-luvun laman virheistä, joiden laskua maksetaan vielä tänä päivänäkin.

5. Eläinsuojelun räikeiden puutteiden korjaamiseksi tarvitaan tekoja

Eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyvät epäkohdat ovat olleet viime viikkoina vahvasti esillä. Myös useat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa siitä, että maa- ja metsätalousministeriö tulkitsee eläinsuojelulakia ja -asetusta tavalla joka ei vastaa lainsäädännön henkeä. Ministeriön antamien asetusten ja päätösten on arvioitu olevan osin lain kanssa ristiriidassa ja monin tavoin vanhentuneita, eikä niissä ole aina riittävästi huomioitu eläinten hyvinvointia.

Myös eläinsuojelulaissa arvioidaan olevan puutteita. Hiljattain työnsä on aloittanut tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, jonka eräänä tehtävänä on pohtia eläinsuojelulain kokonaisuudistusta. Ministeri Anttila onkin julkisuudessa todennut lain uudistamisen olevan valmisteilla. Asiantuntijat ovat myös löytäneet selkeitä puutteita eläinsuojelun valvonnasta. Tehtävää on tällä saralla paljon. 

Olen tyytyväinen siihen, että kyselytunnilla 18.2. esittämäni vaade, että koko hallitus istuisi alas käsittelemään eläinsuojelun epäkohtia toteutui. Pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä, vaan hallituksen on ripeästi korjattava eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyvät epäkohdat tämän hallituskauden aikana. Olennaista on, että tarvittavat toimet tehdään viivytyksettä eikä vastuista siirretä seuraavalle hallitukselle.

6. Tervetuloa tapaamaan!

Koska nainen on oikean ikäinen? - Naisten Ilta 18.3.2010

Olen mukana Lotta Backlundin juontamassa, Kokoomuksen naisten, nuorten ja opiskelijoiden järjestämässä  Naisten illassa torstaina 18.3. klo 18-20 Astoria-salissa, Iso Roobertinkatu 14. Tilaisuudessa on mm. Helsingin ja Uudenmaan naiskansanedustajien haastattelut ja paneelikeskustelu, jossa mukana on mielenkiintoisia ja osaavia naisia.

Lisätietokyselyt ja ilmoittautuminen tilaisuuteen pyydetään lähettämään 16.3. mennessä osoitteeseen tuija.tahtikunnas@kokoomus.fi.

Kokoomuksen hyvinvointiristeily 20.-21.3.2010

Tervetuloa mukaan risteilylle tapaamaan minua ja laivallista muita kokoomuslaisia! Olen alustajana risteilyllä sunnuntaina  järjestettävässä ”Saako lapsista ja perheistä puhua politiikkaa?” – keskustelutilaisuudessa klo 8.45 - 9.45, sekä panelistina "Työelämän suuret kysymykset" -seminaarissa klo 11 - 13. Risteilyllä on paljon mielenkiintoista ohjelmaa ja taatusti hyvä tunnelma.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja risteilystä löydät osoitteesta www.kokoomus.fi/hyvinvointiristeily

Voit myös kutsua ja kannustaa ystäviäsi liittymään kuukausikirjelistalleni! Liittyä voi täyttämällä lomakkeen kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai ottamalla yhteyttä avustajaani Helen Filsiin sähköpostitse helen.fils@eduskunta.fi tai puhelimitse 09 432 4033.

Mitä parhainta lopputalvea toivottaen,