Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 28.5.2008

Hyvä ystävä,

Varma loppukevään merkki on nähtävissä joka vuosi eduskunnassa, kun luokkaretkillä olevat oppilaat täyttävät eduskuntatalon. Eri puolilta Suomea tulevat lapset ja nuoret tutustuvat innokkaina eduskunnan toimintaan ja näkevät eduskunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä. On hienoa huomata, että myös Pääkaupunkiseudulla asuvat koululaiset osaavat arvostaa oman paikkakuntansa antia; tänä keväänä kaikki vierainani olleet ryhmät ovat tulleet Helsingin metropolialueelta.

Yhteiskunnallinen keskustelu on yliopistouudistuksen onnistumisen edellytys

Yliopistolain uudistusta on yliopistomaailmassa odotettu pitkään. Uudistuksen myötä kaikille yliopistoillemme ja jokaiselle tieteen alalle taataan modernit toimintaedellytykset. Uudistuksen keskeinen tavoite on kristallin kirkas: haluamme, että jokainen suomalainen yliopisto on entistä parempi paikka opiskella, opettaa ja tutkia.

Uudistuksessa yliopistot vapautetaan valtion tiliviraston ahtaasta asemasta. Yliopistoille se merkitsee suurempaa vapautta päättää omasta toiminnastaan, henkilöstöpolitiikastaan, taloudestaan ja profiilistaan. Yliopistoille annetaan mahdollisuus toimia vapaasti omaa sisäistä ääntään kuunnellen.

On ymmärrettävää, että mikä tahansa uudistus herättää aina huolia ja kysymyksiä. Oppositio on epäillyt, että uudistus ei ole hallinnassa, kun keskustelu siitä käy vilkkaana. Kyllä on. Tarkoituksenani on ollut nostaa yliopistot yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen ja pitää uudistusprosessi avoimena. Laaja yhteis-kunnallinen keskustelu on uudistuksen onnistumisen edellytys.

Ikävä kyllä julkisissa puheenvuoroissa on ollut varsin paljon myös virheellisiä väitteitä ja vahvoja ennakkoluulojen viljelemistä - eikä vähiten pääoppositiopuolue SDP:n toimesta. Näille virheellisille väitteille he perustivat pääosin myös jättämänsä välikysymyksen.

Välikysymyksen tekijät epäilivät periaatteen alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistosta olevan murtumassa. Asia on juuri päinvastoin. Uudistus tehdään, jotta nuo opposition esittämät uhat eivät toteudu, jotta jokainen yliopisto voi maailman muuttuessa ja haasteiden kasvaessa olla parhaimmillaan.

Myös väite siitä, että uudistuksessa oltaisiin luopumassa tutkimuksen riippumattomuudesta, on täysin tuulesta temmattu. Kaikki yliopistot hoitavat uudessa asemassakin julkista tehtävää. Valtion päävastuu yliopistojen perusrahoituksesta, suomalaisten maksuton koulutus sekä tutkimuksen ja opetuksen vapaus ovat yliopistouudistuksen kiveen hakattuja lähtökohtia.

Hallitus sai välikysymysäänestyksessä odotetusti luottamuslauseen. Aamulehti luonnehtikin välikysymystä osuvasti väärin sammutetuksi paloksi.

Jotta kaikki tieteet voivat olla parhaimmillaan, hallitus on ryhtynyt luomaan uusia tapoja, joilla perusrahoituksen rinnalla voidaan vahvistaa monialaista sivistysyliopistoa. Yksi keino on tehdä entistä laajemmin valtion finanssisijoituksia yliopistoihin. Esimerkiksi valtion omaisuuden myyntituloja voidaan kohdentaa aloille, jotka muuten eivät yksityistä rahaa houkuttelisi. Tämän lisäksi hallitus myös nosti reilusti sitä ylärajaa, jonka puitteissa yritykset voivat verovapaasti lahjoittaa varoja tieteelle. Verovapauden ylettäminen vielä yksityishenkilöihin olisi todellinen kädenojennus yliopistoille.

Oikeudenmukaisuutta perintöverotukseen

Verotettavan perinnön alaraja on ollut Suomessa poikkeuksellisen tiukka. Veron kantaminen useaan kertaan verotetusta omaisuudesta on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Suuri osa pienimmistä perinnöistä on ollut pankkitileille talletettua, palkkatuloista säästettyä rahaa, josta on aikoinaan jo tehokkaasti verot kerätty.

Sinivihreän hallituksen ensimmäisessä budjetissa pienet perinnöt vapautettiin perintöverosta kokonaan, ja lesket sekä alaikäiset lapset saivat merkittävät huojennukset. Nykyään jopa kolmesta neljäsosasta, eli 75 prosentista perintöjä veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Aiemmin verottomien perintöjen osuus oli yksi kolmasosa. Nämä hallituksen perintöverouudistukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Yhtä lailla yritysten ja maatilojen jatkajien löytymistä on edistettävä ja sukupolvenvaihdoksia helpotettava niin, ettei verotus vaaranna yrityksen toiminnan jatkumista ja työpaikkojen säilymistä. Sukupolvenvaihdosten verohelpotuksessa tavoitteena onkin malli, joka on mahdollisimman yrittäjäystävällinen ja varmistaa yritystoiminnan jatkumisen. Kaikkia perijöitä koskeva perintöveron merkittävä kevennys ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen nostaminen 80 prosenttiin auttavat näissä tavoitteissa.

Työ perintöverotuksen parissa jatkuu. Tämä oli hyvä alku.

Itämeri tarvitsee apuamme

Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus.

Puhdas ja uimakelpoinen Itämeri ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Meremme on tälläkin hetkellä monin tavoin vaikeuksissa. Jotta voimme myös jatkossa viihtyä merellisen luonnon äärellä, on kaikkien yhteinen etu ja velvollisuus huolehtia Itämerestä.

Haluan omalta osaltani olla pelastamassa Itämerta. Tärkeä suojelutyö tehdään valtioneuvoston ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Tämän vuoksi järjestin Eduskunnan Kansalaisinfossa Itämeritalkoot, joilla halusin olla herättelemässä ihmisiä mukaan yhteisen meremme pelastamiseen. Tilaisuus olikin menestys, ja saimme aikaan antoisaa keskustelua. Oli erinomaista huomata, kuinka paljon tunteita Itämeri ihmisissä herätti.

On erittäin tärkeää, että Itämerestä puhutaan. Vaikka Itämeri onkin maailman saastuneimpia meriä, ei tilanne ole vielä menetetty. Myös yksittäiset ihmiset voivat tehdä yllättävän paljon Itämeren suojelemiseksi. Esimerkiksi joukkoliikenteen, erityisesti sähköisen sellaisen, suosiminen jo auttaa. Ympäristöystävällinen ratkaisu mökillä on esimerkiksi kompostoiva käymälä ja matotkin on syytä pestä kaukana rannoista.

Aurinkoisin terveisin,

Sari Sarkomaa

Opetusministeri
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi