Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 11.6.2007

Hyvä ystävä,

Sinivihreän hallituksen alkutaival on sujunut hyvin. Hallitus on viipymättä ja määrätietoisesti alkanut toteuttaa hallitusohjelmaansa kirjaamiaan tavoitteita.

Merkittävimpänä yksittäisenä asiana hallitus päätti toukokuussa valtiontalouden menokehyksestä vuosille 2008–2011. Kehykset toimivat valtion budjetin valmistelun pohjana ja menokattona koko vaalikauden ajan. Kehysselonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja se hyväksytään vielä ennen kesää.

Vastuullisesti tulevaisuuteen

Tuleviin vuosiin varaudutaan järkevästi ja vastuullisesti. Talouden ylikuumentumisen riskin välttämiseksi hallitusohjelmaan sisältyvät veronkevennykset ja menonlisäykset toteutetaan pääasiassa vaalikauden loppupuolella. Tuloveronkevennysten mitoituksessa, samoin kuin ajoituksessa, otetaan lisäksi huomioon palkkaratkaisut.

Heikoimmin toimeentulevien asemaa parannetaan kuitenkin viipymättä. Ensi vuonna kohdennettuja, yksittäisiä hyvinvointipanostuksia ovat lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen, kansaneläkkeiden tasokorotus ja opintotuen parantaminen.

Työllisyyttä kohennetaan purkamalla kannustinloukkuja, lisäämällä ammattiin johtavaa koulutusta ja kohdentamalla uudelleen työvoimapoliittisiin toimiin varattuja varoja. Myös menestykseksi osoittautunutta kotitalousvähennystä laajennetaan. Tämä auttaa sekä perheiden arkea että tuo uusia työpaikkoja. Erinomaisia, työllisyyttä lisääviä toimia ovat myös matalapalkkatukikokeilun laajentaminen nuorille ja vammaisille sekä yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen.

Perhe-etuuksiin parannuksia

Kokoomus vaati vaalien alla konkreettisia toimia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Nyt hallitus tukee vanhemmuutta merkittävillä perhe-etuuksien parannuksilla ja edistää vanhempien vapautta
valita juuri omalle perheelleen sopivia ratkaisuja.

Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Koti-hoidontuen hoitorahaa ja yksityisen hoidon tukea nostetaan ja vanhempien mahdollisuutta tehdä osapäiväistä työtä parannetaan nostamalla osittaista hoitorahaa. Lapsilisiä tullaan korottamaan kolmannesta lapsesta alkaen.

Kuntatalous kuntoon

Pitkään vaikeuksissa olleen kuntatalouden näkymät ovat paranemassa. Arvioiden mukaan kuntien kokonaisvelan kasvu on pysähtymässä. Tilannetta helpottaa myös valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen tekeminen täysimääräisenä. Kunnilla on kuitenkin edessään vaikeita haasteita. Ikääntymisen myötä kuntiin tarvitaan merkittävästi lisää henkilöstöä vastaamaan kasvavaan palvelukysyntään. Hallitus on sitoutunut viemään eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on ehdoton edellytys kuntatalouden tervehdyttämiselle.

Osaamisen vahvistaminen

Hallituksen politiikan yksi merkittävimmistä painopisteistä on koulutus. Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Näihin panostamalla pärjäämme globaalissa kilpailussa, vastaamme ikärakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin ja luomme hyvinvointia.

Lisävoimavaroja suunnataan niin perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen kuin yliopistojen perusrahoitukseen. Erityistä kiitosta on tullut opiskelijoilta. Opintorahaa ja opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan ensi vuonna, tulorajoja jo heti vuoden alusta.

Kilpailukykymme vahvistuu kun koulutamme riittävästi, oikein ja sinne missä tarvetta on. Siksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääriä lisätään ja niitä suunnataan työvoimatarpeen mukaan.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehostamiseksi työvoimakoulutukseen suunnattuja varoja kohdennetaan nyt uudenlaisin painotuksin. Täsmätoimina muun muassa oppisopimuskoulutusta lisätään ja nuorten työpajatoiminnan rahoitusta kasvatetaan osana elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Tähän liittyy olennaisesti myös yliopistojen täydennyskoulutuksen kehittäminen.

Jotta visio ja strategia Suomesta huippuosaajien ja innovaatioiden maana toteutuu, tutkimukseen ja kehittämistoimintaan suunnataan lisäpanostuksia. Yhtenä osana tätä toteutetaan innovaatioyliopistohanke, jossa Helsingin Kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät yhdeksi yliopistokokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että uusi yliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2009 aikana.

Innovaatioyliopisto on osa laajempaa yliopistojen ja korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut hankkeeseen ja sen rahoitukseen. On hyvä huomioida, että innovaatioyliopistolle suunnattu rahoitus ei ole muilta yliopistoilta pois hallituksen vahvistaessa kaikkien yliopistojen perusrahoitusta.

Myös uuden yliopistolain valmistelu on aloitettu. Kyseessä on historiallinen yliopistoreformi, jonka tarkoituksena on lisätä yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa. Uudistushanke toteutetaan siten, että laki annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009.

Ensimmäiset viikot opetusministerinä ovat olleet työntäytteisiä, mutta samalla erittäin mielenkiintoisia. On ollut ilo huomata, miten paljon suomalainen koulutus kiinnostaa. Saamme lähes viikoittain kansainvälisiä vieraita, jotka tutustuvat kouluihimme. Suomalaisesta koulutuksesta onkin helppo olla ylpeä.

Seuraavan neljän vuoden aikana tehtävät koulutuspoliittiset uudistukset ja linjaukset takaavat sen, että koulutusjärjestelmämme on jatkossakin yksi maailman moderneimmista, laadukkaimmista ja monipuolisimmista.

Aurinkoista alkavaa kesää toivottaen,

Sari Sarkomaa

Opetusministeri, kansanedustaja
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi