Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje ja KUTSU tammikahveille Helsingissä 2.12.2005
Hyvä vastaanottaja! Syksyn sateet alkavat jo vähitellen muuttua lumeksi. Joulun aika lähestyy. Niin myös eduskunnan istuntokausi on kääntymässä huipennustaan kohti - ensi vuoden budjetin valmistelun loppukiri alkaa. Marraskuussa eduskuntaa puhututti budjetin käsittelyn lisäksi erityisesti Fortumin kannustejärjestelmät. Vasemmisto teki asiasta hallitukselle välikysymyksen kristillisten ja perussuomalaisten kannattamana. Talousvaliokunta, jossa itsekin olen jäsenenä, käsitteli yksityiskohtaisesti tarvetta ja mahdollisuuksia optioiden kohtuullistamiseen. Loppupäätös oli se, johon myös me kokoomuksen edustajat yhdyimme, ettei optioiden kohtuullistamiseen ole laillisia edellytyksiä. Fortumin optiojärjestelyihin lainsäädäntöteitse tehtävää kohtuullistaminen merkitsisi puuttumista olemassa oleviin laillisiin sopimuksiin ja sitä kautta perustuslain takaamaan omaisuudensuojaan. Valtiovallan uskottavuus sopimuskumppanina ja pörssiyhtiöin omistajana ovat myös seikkoja, joita ei voi sivuuttaa. Sen sijaan tarkempi dokumentointi ja analyysi omistajapolitiikan ohjauksen toteutumisesta olisivat olleet tarpeen niin Fortumin optiojärjestelyjen käsittelyn kuin tulevan omistajaohjauksen kehittämisen kannalta. Valiokunnassa nousikin vahvasti esille valtion omistajapolitiikan ohjauksen selkeyttämisen ja terävöittämisen tarve. Se, ovatko optiot kohtuullisia vai eivät, on aivan eri asia ja sen asian käsittely ei ollut talousvaliokunnan asia. Viime aikoina tapetilla on ollut kriisinhallintalaki ja erityisesti perustuslakivaliokunnan tulkinta siitä, kenelle kriisinhallintajoukkojen lähettäminen kuuluu. Perustuslakivaliokunta päätyi hylkäämään hallituksen esityksen perustuslain vastaisena ja esitti, että päätöksen kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä kriisialueelle tekee pääministeri, eikä presidentti, kuten hallitus esitti. Perustuslakivaliokunnan kannan vuoksi hallitus veti esityksensä pois. Sanomattakin on selvää, että perustuslakivaliokunnan tulkinnasta aiheutuvat seuraukset nostattivat kuohun. Jälkipuinnissa vakavinta on ollut perustuslakivaliokunnan moittiminen ja sen toiminnan kyseenalaistaminen. Nämä puheenvuorot ovat vakavia syytöksiä eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan asemaa sekä arvovaltaa kohtaan. On todella poikkeuksellista, että hallitus päätyi hetken harkinnan jälkeen esittämään perustuslain muuttamista uuden kriisinhallintalain takia. Hallitus esittää, että presidentti päättäisi aina kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä riippumatta siitä, mikä taho on valtuuttanut operaation. Uudistusesitys on määrä käsitellä kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa. Se voi siten tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2007. Perustuslain muuttamista on harkittava rauhassa ja kiireellä tällaisista asioista ei pidä päättää - vaikka kriisinhallintalaki pitääkin saada pian hyväksyttyä. Eduskunta sai viimein käsiteltäväkseen jo useampaan kertaan lykätyn energia- ja ilmastoselonteon. Selonteko on eduskunnan tärkeimpiä asioita, onhan ilmastomuutos ihmiskunnan suurempia uhkia. Selonteossa linjataan toimia, jotka Suomessa on tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoitteiden täyttämiseksi vuosina 2008–2012. Selonteon viivästyminen ja se, että selonteossa monet keskeiset asiat siirretään tulevaisuudessa päätettäviksi tai seuraavan hallituksen ja eduskunnan tehtäväksi, kuvaavat punamullan eripuraa. Asioiden lykkääminen tulevaisuuteen jättää selonteon torsoksi. Ongelmallista on se, että vieläkään ei ole selvillä, kuinka esimerkiksi kotimaisen polttoaineiden käyttöä aiotaan edistää. Hallitus on myös lykännyt päätöksentekoa liikenteen biopolttoaineista ja puuenergian käytön lisäämisestä pientaloissa ensi vuoden puolelle. Näistä asioista olisi pitänyt olla jo selkeä päätös. Teollisuutemme ja energiantuotantomme ominaispäästöt ovat alhaisempia maailmassa. Jatkossakin meidän on täytettävä kansainväliset ympäristövelvoitteemme. Energiapolitiikan on tuettava kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyden kehitystä, ylläpidettävä energiahuollon varmuutta ja monipuolista energiarakennetta. Hinnaltaan kilpailukykyisen energian saanti teollisuudelle ja muille toimijoille on varmistettava. On tärkeää, että uusiutuviin, eritoten bioenergiaa ja päästöttömiin energiatuotantomuotojen käytössä säilytetään kärkimaan asema. Hallituksen päätös, ettei mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa suljeta pois jatkossakaan, oli välttämätön. Näin myös jätetään mahdollisuus ydinvoiman lisärakentamiselle. Suomella on oltava käytössä kaikki energia- ja ilmastopolitiikan keinot kasvavan sähkön tarpeen tyydyttämiseksi ja toisaalta päästövähennysten aikaansaamiseksi. Päästökauppa on nostanut sähkön hintaa, mikä vaikuttaa merkittävästi teollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn. Kilpailukyvyn heikentymistä ja rahallisia menetyksiä voidaan osaltaan torjua alentamalla teollisuuden sähköveroa. Hallituksen on kiireellisesti tehtävä päätökset teollisuuden sähköveron puolittamisesta vielä tällä hallituskaudella. Selonteossa luvataan alentaa sähköveroa, mutta siinä on jätetty täysin avoimeksi se, milloin veroa alennetaan ja kuinka paljon. Tähän eduskunnan on saatava selvyys pikaisesti. Samalla on lyötävä lukkoon pitkän tähtäimen linjaukset teollisuuden sähköveron alentamisesta EU:n minimitasolle, kuten Ruotsissa on jo tehty. Koska ilmastomuutos, ilmaston lämpeneminen tai päästöt eivät tunne valtion rajoja, on ilmastomuutosta torjuttava ennen kaikkea globaalisti. EU:n ei kuitenkaan pidä edetä yksipuolisesti. Ilmastopolitiikassa ainoa kestävä vaihtoehto on, että kaikki merkittävät maat ovat sitoutuneet päästöjen vähentämistavoitteisiin. Suomen onkin toimittava EU:ssa ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti globaalin ilmastopolitiikan aikaansaamiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin ensi vuoden budjetin. Vaikka kaupunkimme talousnäkymät näyttävät jo valoisimmilta, on työtä talouden tervehdyttämiseksi ja painopisteen siirtämiseksi palveluihin edelleen tinkimättä tehtävä. Hyväksytty talousarvio asettaa painopisteekseen palveluiden turvaamisen. Lisäpanostuksia saimme ikäihmisten palveluihin, lasten päivähoitoon ja lapsiperheiden palveluihin, ensimmäisten ja toisten luokkien tuntikehyksiin sekä perusopetuksen oppimateriaaleihin. Lisävoimavaroja satsataan myös liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen, samoin ensisuoja- ja asuntolapaikkoihin. Merkittävä lisäpanostus tehdään joukkoliikenteen tariffitukeen, mikä merkitsee lipunhintojen korotuspaineen laskua. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kaupunkimme kehittämistä. Olen perinteisesti järjestänyt jouluiset Sarin glögit. Tänä vuonna useampien glögien läheisyys kirvoitti toisenlaisen idean - miksi emme voisi kokoontua joulun jälkeenkin keskustelemaan uuden vuoden ja presidentin vaalien merkeissä? Niinpä minulla onkin ilo kutsua Sinut ja ystäväsi "Sarin tammikahveille" tiistaina 10.1. klo 17–19 Helsingin Kokoomuksen piiritoimistolle (Johanneksentie 6 A1). Ilmoittautumiset ja peruutukset pyydän tekemään avustajalleni Ulla Heinolalle ulla.heinola@eduskunta.fi tai 09–432 4033. Lämpimästi tervetuloa! Lisäksi haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää Itsenäisyyspäivää,
Sari Sarkomaa |