Kuukausikirjeet

Helmikuu 2011

Tammikuu 2011

Joulukuu 2010

Marraskuu 2010

Lokakuu 2010

Syyskuu 2010

Kesäkuu 2010

Toukokuu 2010

Huhtikuu 2010

Maaliskuu 2010

Helmikuu 2010

Joulukuu 2009

Marraskuu 2009

Lokakuu 2009

Syyskuu 2009

Elokuu 2009

Kesäkuu 2009

Toukokuu 2009

Huhtikuu 2009

Maaliskuu 2009

Helmikuu 2009

Tammikuu 2009

Joulukuu 2008

Marraskuu 2008

Lokakuu 2008

Syyskuu 2008

Elokuu 2008

Kesäkuu 2008

Toukokuu 2008

Huhtikuu 2008

Maaliskuu 2008

Helmikuu 2008

Tammikuu 2008

Joulukuu 2007

Marraskuu 2007

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 18.12.2006

Hyvä ystävä,

Eduskunnassa ensi vuoden budjetin käsittely on loppusuoralla. Yöhön asti kestäneitä maratonkeskusteluja on käyty viime viikosta lähtien. Budjetin sisältö lyödään lukkoon tulevana keskiviikkona viimeisissä äänestyksissä.

Hukattujen mahdollisuuksien budjetti

Valtion ensi vuoden talousarvio on monella tapaa hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Selkeiden painopisteiden puuttuessa rahaa laitetaan vähän sinne tänne. Hallituksen esitys kylvää rahaa tehottomaan työvoimapolitiikkaan ja leikkaa kuntien palveluista. Ja mikä vaarallisinta, se ei edistä riittävästi uusien työpaikkojen syntymistä. Me kokoomuksen edustajat valtiovarainvaliokunnassa emme olleet tyytyväisiä punamullan budjettiesitykseen, vaan jätimme vastalauseen, jossa painotamme työpaikkojen ja hyvien palveluiden tärkeyttä.

Kurjistuneen kuntatalouden vaikutukset tuntuvat kovalla tavalla suomalaisten arjessa. Tasapainotetun budjettivastalauseemme yksi keskeinen painopiste olikin terveydenhuollon voimavarojen turvaaminen. Esitimme palautettavaksi hallituksen terveydenhuollosta leikkaamat rahat. Samoin vaadimme, että lähes mitättömäksi kuihtunutta Kela-korvausta nostettaisiin. Lisävoimavaroja haluaisimme myös etenkin Helsinkiä rokottavaan erikoissairaanhoidon ja lääkärikoulutuksen erityisvaltionosuuden alennustilaan. Vaateemme terveydenhuollon voimavaroista ovat enemmän kuin aiheellisia.

Heikko kuntatalous on romahduttanut vanhusten avopalvelut ja heikentänyt omaishoidon tilannetta sekä vanhustenhuollon henkilöstönmitoitusta. Valtion tilintarkastajien tuoreessa kertomuksessa arvostellaan poikkeuksellisen suorasukaisesti vanhustenhuollon tilaa. Tilintarkastajat pitävät vallitsevaa tilannetta perustuslain vastaisena.

On selvää, että pikaisia korjaustoimia ikäihmisten palveluiden ja inhimillisen kohtelun turvaamiseksi tarvitaan. Kiireellisintä on säätää seniorikansalaisten tasa-arvoiset palvelut takaava hoito- ja hoivatakuulaki.

Myös lapset ovat jäämässä hallituksen epäonnistuneen politiikan jalkoihin. Erityisesti perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tila on huolestuttava. Useat kunnat ovat leikanneet opetuksen määrärahoja ja kasvattaneet ryhmäkokoja sekä lomauttaneet opettajia.

On vaikea kuvitella typerämpää tekoa, kuin vaarantaa lasten opetuksen laatu. Punamulta ei näytä ymmärtävän, että vain kohtuullisen kokoisissa luokissa, pätevien ja vakinaisten opettajien johdolla voidaan kestävästi rakentaa tämän maan tulevaisuutta. Kokoomus esittikin vastalauseessaan 20 miljoonaa euroa perusopetuksen pelastamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Esitimme myös yliopistoille lisää voimavaroja sekä opintotukeen 15 prosentin korotusta.

Ryhtiä tasa-arvotyöhön

Suomea on aina pidetty tasa-arvon mallimaana. Tosiasiassa olemme vaarassa jäädä peränpitäjiksi. Suomessa palkkaerot ovat viime vuosina kasvaneet samaan aikaan, kun muualla Euroopassa palkkakuilu on kaventunut. Lisääntyneet pätkätyöt ovat edelleen erityisesti nuorten naisten riesa. Naiselle perhe tuntuu olevan este, kun miehelle se on bonus. Hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta onnistunut tuomaan tasa-arvoa työpaikoille.

Huolestuneena naisten heikentyneestä asemasta työmarkkinoilla, kokoomus teki asiasta hallitukselle välikysymyksen, johon yhtyi koko oppositio. Olin välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.
 
Pätkätöiden määrästä onkin tehtävä kuntien valtionosuuden kriteeri. Eli mitä vähemmän kunnan työntekijöitä on pätkätöissä, sitä suuremman valtionosuuden kunta saisi. Kuntia on myös syytä kannustaa sellaiseen henkilöstöpolitiikkaan, että sijaisuuksia hoidettaisiin vakituisen varahenkilöjärjestelmän voimin. Yhtä kiireellistä on korjata kuntien heikko talous, joka murentaa hyvinvointipalveluiden perustaa ja on osaltaan lisännyt pätkätöiden käyttöä.

Kunnat sopivat myös työntekijöidensä palkoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö valtio voisi tehdä mitään asian eteen. Esitin välikysymyskeskustelussa, että valtiovalta voisi tukea kuntia ilmoittamalla etukäteen maksavansa niille ylimääräistä valtionosuutta, mikäli syntyy palkkaratkaisu, jossa koulutetuille ja naisvaltaisille aloille maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset. Valtiovallan ei pidä olla kolmikannassakaan äänetön yhtiömies, vaan aktiivinen tasa-arvon eteenpäin viejä.

Nyt viimeistään on ryhdyttävä ripeisiin toimiin naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Lisääntyneet pätkätyöt vaikeuttavat entisestään henkilöstöpulaa hoito-, hoiva- ja opetusaloilla ja vaarantavat vakavasti hyvinvointipalvelut. Tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä kysymyksiä onkin, riittääkö meillä päteviä hoitajia ja opettajia? Kuka huomenna hoitaa ja opettaa lapsiamme, kuka hoitaa sairaat ja huolehtii ikäihmisistä, jos tänään emme osaa rahallisestikin arvostaa tätä tärkeää työtä?

EU-puheenjohtajuuskauden saldo

Suomen puolivuotiskausi EU:n puheenjohtajamaana on loppumassa. Puheenjohtajuuskauden tulos jäi laihaksi verrattuna edelliseen erinomaisesti onnistuneeseen kauteen. Vaikka puheenjohtajuus näyttää sujuneen ongelmitta ja hyvin, on se saanut myös kriittisiä arvioita. Suomen Venäjä-osaamista ei osattu hyödyntää tarpeeksi, mistä osoituksena on se, että kumppanuusneuvottelut Venäjän kanssa epäonnistuivat, varsinkin kun tavoitteena oli kirkastaa Suomen kuvaa Venäjä-osaajana.

Puheenjohtajuuskauden suuri virhe oli Itämeri-kysymyksen laiminlyönti. Laajentuneen EU:n sisämeren pelastaminen on elintärkeä kysymys kaikkien Itämeren alueen maiden talouden, elinkeinojen sekä virkistyskäytön ja ihmisten elämisen kannalta.

Itämeren kannalta oli turmiollista, että mahdollisuus nostaa Itämeren suojelu puheenjohtajuuskauden erityiseksi painopisteeksi hukattiin. EU:n laajentumisen jälkeen rantavaltioista ensimmäisenä puheenjohtajuuden saanut Suomi olisi ollut velvollinen ryhtymään tehostettuihin pelastustoimiin ja aloitteellisesti sitouttamaan kaikki rantavaltiot päästöjen vähentämiseen.

Eduskunta kokoontuu keskiviikkona vuoden viimeiseen istuntoonsa. Työ jatkuu heti tammikuun alussa ja helmikuun puolessa välissä eduskunta jää vaalitauolle.

Katseet on jo suunnattu tiiviisti kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja. Kaksi kautta kansanedustajana on ollut antoisaa. Monessa tärkeässä asiassa on edetty, mutta paljon on vielä tehtävää. Olen motivoitunut jatkamaan työtä sen eteen, että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille ihmisille.

Haluan kutsua Sinut ja ystäväsi kahveille vaihtamaan kuulumisia, tapaamaan tuttuja sekä samalla vauhdittamaan vaalityötä ja kuulemaan kokoomusterveisiä pienen suolaisen ja makean lomassa

tiistaina 16.1.2007 klo 17–19, Helsingin Kokoomuksen piiritoimistolle
(Johanneksentie 6 A 1).

Ilmoittautumiset ja peruutukset pyydän ystävällisesti tekemään keskiviikkoon 10.1.2007 mennessä Jaana Lamminperälle: jaanalamminpera@gmail.com tai 050 66826

Nyt on kuitenkin aika joulun ajan odotukselle, perheelle ja lähimmäisille. Haluan toivottaa Sinulle

Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi