Kuukausikirjeet
Helmikuu 2011
Tammikuu 2011
Joulukuu 2010
Marraskuu 2010
Lokakuu 2010
Syyskuu 2010
Kesäkuu 2010
Toukokuu 2010
Huhtikuu 2010
Maaliskuu 2010
Helmikuu 2010
Joulukuu 2009
Marraskuu 2009
Lokakuu 2009
Syyskuu 2009
Elokuu 2009
Kesäkuu 2009
Toukokuu 2009
Huhtikuu 2009
Maaliskuu 2009
Helmikuu 2009
Tammikuu 2009
Joulukuu 2008
Marraskuu 2008
Lokakuu 2008
Syyskuu 2008
Elokuu 2008
Kesäkuu 2008
Toukokuu 2008
Huhtikuu 2008
Maaliskuu 2008
Helmikuu 2008
Tammikuu 2008
Joulukuu 2007
Marraskuu 2007
Syyskuu 2007
Kesäkuu 2007
Toukokuu 2007
Eduskuntatervehdys
Maaliskuu_2_2007
Maaliskuu 2007
Helmikuu 2007
Joulukuu 2006
Marraskuu 2006
Lokakuu 2006
Syyskuu 2006
Kesäkuu 2006
Toukokuu 2006
Huhtikuu 2006
Maaliskuu 2006
Tammikuu 2006
Joulutervehdys
Joulukuu 2005
Lokakuu 2005
Syyskuu 2005
Kesäkuu 2005
Toukokuu 2005
Huhtikuu 2005
Helmikuu 2005
|
Sari Sarkomaan kuukausikirje
Helsingissä 18.12.2006
Hyvä ystävä,
Eduskunnassa ensi vuoden budjetin käsittely on loppusuoralla. Yöhön asti
kestäneitä maratonkeskusteluja on käyty viime viikosta lähtien. Budjetin sisältö
lyödään lukkoon tulevana keskiviikkona viimeisissä äänestyksissä.
Hukattujen mahdollisuuksien budjetti
Valtion ensi vuoden talousarvio on monella tapaa hukattujen mahdollisuuksien
budjetti. Selkeiden painopisteiden puuttuessa rahaa laitetaan vähän sinne tänne.
Hallituksen esitys kylvää rahaa tehottomaan työvoimapolitiikkaan ja leikkaa
kuntien palveluista. Ja mikä vaarallisinta, se ei edistä riittävästi uusien
työpaikkojen syntymistä. Me kokoomuksen edustajat valtiovarainvaliokunnassa emme
olleet tyytyväisiä punamullan budjettiesitykseen, vaan jätimme vastalauseen,
jossa painotamme työpaikkojen ja hyvien palveluiden tärkeyttä.
Kurjistuneen kuntatalouden vaikutukset tuntuvat kovalla tavalla suomalaisten
arjessa. Tasapainotetun budjettivastalauseemme yksi keskeinen painopiste olikin
terveydenhuollon voimavarojen turvaaminen. Esitimme palautettavaksi hallituksen
terveydenhuollosta leikkaamat rahat. Samoin vaadimme, että lähes mitättömäksi
kuihtunutta Kela-korvausta nostettaisiin. Lisävoimavaroja haluaisimme myös
etenkin Helsinkiä rokottavaan erikoissairaanhoidon ja lääkärikoulutuksen
erityisvaltionosuuden alennustilaan. Vaateemme terveydenhuollon voimavaroista
ovat enemmän kuin aiheellisia.
Heikko kuntatalous on romahduttanut vanhusten avopalvelut ja heikentänyt
omaishoidon tilannetta sekä vanhustenhuollon henkilöstönmitoitusta. Valtion
tilintarkastajien tuoreessa kertomuksessa arvostellaan poikkeuksellisen
suorasukaisesti vanhustenhuollon tilaa. Tilintarkastajat pitävät vallitsevaa
tilannetta perustuslain vastaisena.
On selvää, että pikaisia korjaustoimia ikäihmisten palveluiden ja inhimillisen
kohtelun turvaamiseksi tarvitaan. Kiireellisintä on säätää seniorikansalaisten
tasa-arvoiset palvelut takaava hoito- ja hoivatakuulaki.
Myös lapset ovat jäämässä hallituksen epäonnistuneen politiikan jalkoihin.
Erityisesti perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tila on huolestuttava. Useat
kunnat ovat leikanneet opetuksen määrärahoja ja kasvattaneet ryhmäkokoja sekä
lomauttaneet opettajia.
On vaikea kuvitella typerämpää tekoa, kuin vaarantaa lasten opetuksen laatu.
Punamulta ei näytä ymmärtävän, että vain kohtuullisen kokoisissa luokissa,
pätevien ja vakinaisten opettajien johdolla voidaan kestävästi rakentaa tämän
maan tulevaisuutta. Kokoomus esittikin vastalauseessaan 20 miljoonaa euroa
perusopetuksen pelastamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Esitimme myös
yliopistoille lisää voimavaroja sekä opintotukeen 15 prosentin korotusta.
Ryhtiä tasa-arvotyöhön
Suomea on aina pidetty tasa-arvon mallimaana. Tosiasiassa olemme vaarassa jäädä
peränpitäjiksi. Suomessa palkkaerot ovat viime vuosina kasvaneet samaan aikaan,
kun muualla Euroopassa palkkakuilu on kaventunut. Lisääntyneet pätkätyöt ovat
edelleen erityisesti nuorten naisten riesa. Naiselle perhe tuntuu olevan este,
kun miehelle se on bonus. Hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta onnistunut
tuomaan tasa-arvoa työpaikoille.
Huolestuneena naisten heikentyneestä asemasta työmarkkinoilla, kokoomus teki
asiasta hallitukselle välikysymyksen, johon yhtyi koko oppositio. Olin
välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.
Pätkätöiden määrästä onkin tehtävä kuntien valtionosuuden kriteeri. Eli mitä
vähemmän kunnan työntekijöitä on pätkätöissä, sitä suuremman valtionosuuden
kunta saisi. Kuntia on myös syytä kannustaa sellaiseen henkilöstöpolitiikkaan,
että sijaisuuksia hoidettaisiin vakituisen varahenkilöjärjestelmän voimin. Yhtä
kiireellistä on korjata kuntien heikko talous, joka murentaa
hyvinvointipalveluiden perustaa ja on osaltaan lisännyt pätkätöiden käyttöä.
Kunnat sopivat myös työntekijöidensä palkoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita,
etteikö valtio voisi tehdä mitään asian eteen. Esitin välikysymyskeskustelussa,
että valtiovalta voisi tukea kuntia ilmoittamalla etukäteen maksavansa niille
ylimääräistä valtionosuutta, mikäli syntyy palkkaratkaisu, jossa koulutetuille
ja naisvaltaisille aloille maksetaan keskimääräistä suuremmat palkankorotukset.
Valtiovallan ei pidä olla kolmikannassakaan äänetön yhtiömies, vaan aktiivinen
tasa-arvon eteenpäin viejä.
Nyt viimeistään on ryhdyttävä ripeisiin toimiin naisten työmarkkina-aseman
parantamiseksi. Lisääntyneet pätkätyöt vaikeuttavat entisestään henkilöstöpulaa
hoito-, hoiva- ja opetusaloilla ja vaarantavat vakavasti hyvinvointipalvelut.
Tulevaisuuden kannalta aivan keskeisiä kysymyksiä onkin, riittääkö meillä
päteviä hoitajia ja opettajia? Kuka huomenna hoitaa ja opettaa lapsiamme, kuka
hoitaa sairaat ja huolehtii ikäihmisistä, jos tänään emme osaa rahallisestikin
arvostaa tätä tärkeää työtä?
EU-puheenjohtajuuskauden saldo
Suomen puolivuotiskausi EU:n puheenjohtajamaana on loppumassa.
Puheenjohtajuuskauden tulos jäi laihaksi verrattuna edelliseen erinomaisesti
onnistuneeseen kauteen. Vaikka puheenjohtajuus näyttää sujuneen ongelmitta ja
hyvin, on se saanut myös kriittisiä arvioita. Suomen Venäjä-osaamista ei osattu
hyödyntää tarpeeksi, mistä osoituksena on se, että kumppanuusneuvottelut Venäjän
kanssa epäonnistuivat, varsinkin kun tavoitteena oli kirkastaa Suomen kuvaa
Venäjä-osaajana.
Puheenjohtajuuskauden suuri virhe oli Itämeri-kysymyksen laiminlyönti.
Laajentuneen EU:n sisämeren pelastaminen on elintärkeä kysymys kaikkien Itämeren
alueen maiden talouden, elinkeinojen sekä virkistyskäytön ja ihmisten elämisen
kannalta.
Itämeren kannalta oli turmiollista, että mahdollisuus nostaa Itämeren suojelu
puheenjohtajuuskauden erityiseksi painopisteeksi hukattiin. EU:n laajentumisen
jälkeen rantavaltioista ensimmäisenä puheenjohtajuuden saanut Suomi olisi ollut
velvollinen ryhtymään tehostettuihin pelastustoimiin ja aloitteellisesti
sitouttamaan kaikki rantavaltiot päästöjen vähentämiseen.
Eduskunta kokoontuu keskiviikkona vuoden viimeiseen istuntoonsa. Työ jatkuu heti
tammikuun alussa ja helmikuun puolessa välissä eduskunta jää vaalitauolle.
Katseet on jo suunnattu tiiviisti kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja. Kaksi
kautta kansanedustajana on ollut antoisaa. Monessa tärkeässä asiassa on edetty,
mutta paljon on vielä tehtävää. Olen motivoitunut jatkamaan työtä sen eteen,
että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille ihmisille.
Haluan kutsua Sinut ja ystäväsi kahveille vaihtamaan kuulumisia, tapaamaan
tuttuja sekä samalla vauhdittamaan vaalityötä ja kuulemaan kokoomusterveisiä
pienen suolaisen ja makean lomassa
tiistaina 16.1.2007 klo 17–19, Helsingin Kokoomuksen piiritoimistolle
(Johanneksentie 6 A 1).
Ilmoittautumiset ja peruutukset pyydän ystävällisesti tekemään keskiviikkoon
10.1.2007 mennessä Jaana Lamminperälle: jaanalamminpera@gmail.com tai 050 66826
Nyt on kuitenkin aika joulun ajan odotukselle, perheelle ja lähimmäisille.
Haluan toivottaa Sinulle
Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
|