Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 16.1.2009
Hyvä ystävä,
Uusi vuosi vaihtui
haasteellisissa merkeissä. Kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden kriisi muutti
talousnäkymät poikkeuksellisen epävarmoiksi.
Suomen talouskasvun ennakoidaan hidastuvan alkaneena vuonna 0,5 prosenttia ja
suurena uhkana on työttömyyden kääntyminen kasvuun. Talouden pyörät on pidettävä
pyörimässä kestävällä tavalla. Ihmisten myönteistä asennetta ja tulevaisuuden
toivoa on vahvistettava.
Jokainen meistä voi omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa kehityksen suuntaan.
Kotimaisen suosiminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan. Varma tapa
suosia suomalaista on esimerkiksi palveluiden käyttäminen. Pienistä puroista
tulee isoja virtoja.
Taloustaantumaa vastaan
Taloustaantumaamme vastaan
tarvitaan monipuolisia ja ripeitä toimia. Eduskunta hyväksyi viime töikseen
ennen joulutaukoa tämän vuoden budjetin, joka on monin tavoin elvyttävä.
Budjetin tärkeimmät linjaukset, kuten merkittävät tuloveronkevennykset, osuvat
hyvin tähän suhdannetilanteeseen.
Verotusta kevennetään lähtökohtaisesti tasaisesti kaikilla tulotasoilla.
Palkansaajien verotus kevenee siten, että pienituloisen palkkatulon veroaste
laskee noin 1,4%, keskituloisen noin 1,25% ja sitä suuremmilla tuloilla
vähintään noin yhden prosentin. Valtionverotuksen ansiotulovähennys muutetaan
uudeksi verosta tehtäväksi työtulovähennykseksi. Sen avulla veronkevennystä
kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Vähennyksen saa jo 2500 euron tuloilla
ja se on suurimmillaan 14000 - 33 600 euroa vuodessa tienaavilla.
Myös eläkeläisten tuloverotusta alennetaan samassa suhteessa siten, että
eläkeläisten verotus ei jatkossakaan ole saman verran ansaitsevaa palkansaajaa
korkeampi. Samoin kansaneläkkeen määräytymisperusteesta johtunut, joidenkin
eläkeläispuolisoiden palkansaajaa korkeampi verotus korjataan. Jatkossa
eläkeläispuolisotkin maksavat veroa enimmillään yhtä paljon kuin palkansaajat.
Ansiotuloverotuksen keventämisen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti
työnteon kannustavuuden ja kotitalouksien ostovoiman lisääminen. Ostovoima
tuleekin kasvamaan tänä vuonna jopa 4 prosenttia veronkevennysten, ansiotason
nousun ja inflaation hidastumisen seurauksena.
Myös ruuan arvonlisäveron lasketaan ensi syksynä. Toimen vaikutuksia hintoihin
on seurattava tarkasti. Lisäksi vähittäiskauppojen kilpailun edistämiseksi on
kauppojen aukiololaki hallituksen valmistelussa. Nykyjärjestelmä on hankala eikä
vastaa kuluttajien tarpeita. Monissa perheissä kauppojen sunnuntai-aukiolo
helpottaisi työn ja arjen yhteensovittamista.
Aikaistettu lisäbudjetti
Sinivihreä hallitus valmistelee parhaillaan kiireellisenä
ja aikaistettuna vuoden ensimmäistä lisäbudjettia . Työllisyyden on oltava
tinkimätön ydinkriteeri, kun elvytysrahaa kohdennetaan. 90-luvun lamasta on
otettava oppia niin, ettei työttömyyttä päästetä valloilleen. Työllistäviä
toimia on järkevä tehdä siellä, missä niistä on suurin hyöty. Esimerkiksi
rakentaa sinne liikenneväyliä, missä on eniten ihmisiä ja aito tarve. Näissäkään
talkoissa ei ympäristönäkökulma saa unohtua, vaan päinvastoin on suosittava
ympäristöä kohentavia hankkeita..
Katseen on oltava tämän päivän
tilanteen lisäksi myös tulevassa. Talouden taantuessa onkin entistä tärkeämpää
panostaa osaamiseen. Hallituksen on kirittävä tiede- ja teknologianeuvoston
linjausten saavuttamiseksi. Suomen omat kokemukset 1990-luvulta vahvistavat
tämän. Nousimme lamasta nopeasti pitkälti siksi, että tutkimus- ja
kehittämistoimintaan panostettiin rohkeasti. Samaa rohkeutta tarvitaan nyt.
Taantuman ja melun torjuntaa
Viime viikolla Suomen luonnonsuojeluliitto esitti, että
väylien meluntorjuntaa edistettäisiin osana valtionhallinnon elvytyspakettia.
Olen asiasta täysin samaa mieltä.
Helsinkiläisistä noin puolet asuu liikenteen melualueella.
Esimerkiksi kotikulmillani Munkkiniemessä tällaisia alueita on erityisesti
Huopalahdentieltä Turunväylää pitkin aina Espoon rajalle saakka. Näillä teillä
liikennemäärät ovat suuria ja nopeudet korkeita, joten melu leviää kauas.
Meluesteiden rakentaminen
sopii monestakin syystä elvytystoimiksi. Meluntorjuntasuunnitelmat ovat jo
valmiina ja rakennustyöhön voidaan ryhtyä, kun vain rahoituksesta saadaan
päätös. Tiehallinnon kartoituksen mukaan 44:stä Suomen tärkeimmistä
meluntorjuntakohteista 35 sijaitsee Uudellamaalla.
Ymmärrys meidän
helsinkiläisten erityishaasteisiin ei ole vielä riittävällä tavalla saavuttanut
liikenneministeriötä, joka on päävastuussa meluntorjunnan voimavaroista. Liekö
asiaan vaikuttanut se, että valtaosa hankkeista on Pääkaupunkiseudulla.
Ymmärryksellä on kiire, koska tieliikennemelulle altistuvien määrä kasvaa
edelleen. Tämä on vastoin EU:n uutta meludirektiiviä ja valtioneuvoston n
periaatepäätöstä, joiden mukaan melulle altistuvien määrän tulisi pikemminkin
radikaalisti laskea. Pääkaupunkiseudun meluntorjunnalla lisättäisiin
työpaikkojen ja ympäristön viihtyvyyden ohella jopa satojen tuhansien ihmisten
hyvinvointia.
Ymmärrystä tarvitaan myös
valtion toimintojen hajasijoitushankkeissa. Esimerkiksi Lääkelaitoksen kohtelu
on kaikin tavoin epäonnistunutta ja kohtuutonta. Hanke on yhtä järkevä kuin
kantaisi säkillä valoa tupaan, kuten hölmöläiset eräässä sadussa. Jätin
ministerinä lääkelaitoksen siirtoon kaikissa mahdollisissa tilanteissa eriävän
mielipiteen, enkä syyttä. Kaikki selvitykset ja asiantuntijat osoittavat, että
siirtoa ei kannata tehdä. Ainoa järkevä asia, mitä tilanteessa on tehtävä, on
tuoda kaikki vaikutukset oikeasti esille. Ja sitten luopua hankkeesta.
Valtuustotyö jatkuu
Helsingin uusi kaupunginvaltuusto
aloitti toimintansa vuoden alussa. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous oli tämän
viikon keskiviikkona. Kaupunginhallitustamme johtaa kokoomuksen Suvi Rihtniemi
ja valtuuston puheenjohtajana aloitti Vihreiden Otto Lehtipuu.. Vaalitappion
myötä demarit saivat luottamushenkilöpaikkajaossa tyytyä kaikessa vähempään.
Niin myös kaupunginhallituksessa ja valtuustossa SDP sai vain
varapuheenjohtajuuksia. Näin pitää ollakin, että helsinkiläisten ääni kuuluu. .
Helsingillä on suuret haasteet
edessä ja nyt jos koskaan tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien poliittisten
ryhmien kesken. Valtuustokauden tärkeimmät haasteet liittyvät talouteen ja
palveluihin. Kotikaupunkimme talouden pyörät on pidettävä pyörimässä ja
huolehdittava riittävästä verokertymästä. Palveluiden monipuolisuudesta ja
laadusta ei saa tinkiä, vaan monessa on kohennettavaa. Esimerkiksi
päivähoitopaikkoja on oltava oikeasti saatuvilla riittävän lähellä perheitä.,
ellemme sitten halua ajaa perheitä lähikuntiin.
Samoin ikäihmisten inhimillisen hoidon ja
itsemääräämisoikeuden turvaamisessa kaikissa tilanteissa on kaupungissamme
erityisen paljon tehtävää.
Päätösten tekemisen lisäksi joka toinen keskiviikko
kokoontuva valtuusto on myös erinomainen paikka tavata kaupunkimme keskeiset
toimijat kerralla ja saada aina uusin tieto kotikaupungin asioista.
Kansanedustajan työssä valtuustonjäsenyys ovat mittava voimavara. Samoin
eduskunnan ajankohtaisista asioista on tärkeää viedä tietoa ja vaihtaa ajatuksia
Helsingin päättäjien ja kaupunginjohdon kanssa. Valtuusto onkin monin tavoin
korvaamaton työväline hyvälle kaupunkipolitiikan tekemiselle.
Hyvää alkanutta vuotta 2009 toivottaen,
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
|