Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 15.2.2008

Hyvä ystävä,

Valtiopäivät avattiin kuun alussa ja eduskuntatyö lähti heti vauhdilla käyntiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä työ käynnistyi erityisen hyvillä mielin - onhan kokoomus edelleen Suomen suurin puolue. Tuleviin syksyn kunnallisvaaleihin valmistautuminen onkin alkanut mukavissa, mutta nöyrissä tunnelmissa. Tuleva kevät on monin tavoin työntäytteinen. Myös kesän lähestyvät puoluekokoukset alkavat tuoda väriä poliittiseen keskusteluun. Suurin yllättäjä oli puheenjohtaja Heinäluoma, joka ilmoitti luopuvansa tehtävästään.

Maahanmuuttajalasten koulutusta kohennettava

Puoluevaltuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Avauspuheessani painotin koulutuksen tärkeyttä maahanmuuttajien kotouttamiselle Suomeen. Tulevien maahanmuuttajien ohella meidän on ennen kaikkea huolehdittava jo nyt Suomessa olevien maahanmuuttajalasten koulutuksen laadusta.

Tällä hetkellä vakava tosiasia on, että koulutusjärjestelmämme ei riittävällä tavalla vastaa maahanmuuttajien ja heidän lastensa tarpeisiin. Hälyttävä esimerkki tästä on se, että yli 20 % maahanmuuttajataustaisista nuorista ei jatka peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Edellytyksiä jatkokoulutukseen heikentää erityisesti kielikoulutuksen puutteet.

Hallituksen tavoitteena kuitenkin on, että jokainen peruskoulunsa päättävä jatkaa opintojaan vähintään toisen asteen koulutuksessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla tarvitaankin usein erityistoimenpiteitä.

Tasa-arvoisten lähtökohtien turvaaminen edellyttää perusopetukseen valmistavan opetuksen laajentamista. Lisäksi maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen koulutusta on lisättävä. Myöskään oman äidinkielen opiskelu ei saa olla valinnainen kouluaine - kuten se tällä hetkellä on - sillä oman äidinkielen osaaminen on perusta kaikelle muullekin oppimiselle.

Jokaiselle maahanmuuttajalle on mahdollistettava oikeus rakentaa omanlaisensa suomalainen identiteetti oman kielen ja kulttuurinsa pohjalta.

Varhaiskasvatus on osa koulutusta

Kävin viime viikolla puhumassa Elinikäisen oppimisen alkutaival -seminaarissa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kasvulle ja tasapainoiselle kehitykselle. Tämä on kiistattomasti todistettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin testattu koulujen ja päiväkotien arjessa. Varhaiskasvatus muodostaa yhdessä ja esi- ja perusopetuksen kanssa kokonaisuuden, jonka tavoitteena on yhtenäinen kasvun ja oppimisen polku.

Varhaiskasvatuksen hallinnollisessa asemassa onkin tehtävä muutoksia. Tällä hallituskaudella koko kymmeniä vuosia vanha päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi ja päivähoito siirrettävä opetustoimen alaisuuteen. Varhaiskasvatus on osa koulutusta.

Muutosten yhteydessä on huolehdittava siitä, että lapset saavat yhä olla lapsia. Koulun aloittamisikää ei ole syytä muuttaa. Tämä vaatii tuekseen kaikkien toimijoiden - valtion, kuntien ja perheen - yhteistyötä. Esimerkiksi Helsingissä onkin syytä pikaisesti tehdä päätöksiä, jotta uudistus saadaan käyntiin mahdollisimman sujuvasti.

POP-ohjelma etenee

Voidakseen hyvin lapset tarvitsevat aikuisten tukea ja ohjausta koulutielleen.

Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmassa on vaalikaudeksi varattu 80 miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle on suunnattu 18 miljoonaa euroa. Olen juuri myöntänyt POP-ohjelman ensimmäiset avustukset, joiden painopisteinä ovat tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja oppilaanohjaus.

Tavoitteena on, että kunnat kehittävät erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta siten, että painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Tähän työhän erityistukia ohjataan 7,5 miljoonaa euroa. Kehittämistoimet kohdennetaan esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen.

Perusopetuksen kehittämistoimilla tehostetaan oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Lisäksi erityishuomiota tullaan kiinnittämään oppilaanohjaukseen koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan. Oppilaanohjauksen kehittämiseen ohjataan rahaa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Erityisesti Helsingissä on käynnistettävänä erinomaisia hankkeita, jotka varmasti tulevat edistämään helsinkiläislasten oppimismahdollisuuksia.

Koululaisten hyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat perusseikat, kuten aikuisten aika ja vuorovaikutus. Myös tulevaisuudessa nämä perusseikat ovat lapsen kasvun perusta. Parasta oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimista onkin aito välittäminen ja huolenpito. Arkisen koulutyön puitteissa on tärkeää antaa aikaa kuuntelemiselle, vuorovaikutukselle, ilolle ja myönteiselle palautteelle.

Mukavia talvipäiviä toivottaen,

Sari Sarkomaa

Opetusministeri
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi