Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 17.4.2008

Hyvä ystävä,

Nuorten parlamentti järjestettiin eduskunnassa viime viikolla jo kuudennen kerran. Täysistunto toteutettiin perinteiseen tapaan suullisena kyselytuntina, jossa nuorten kysymyksiin vastasivat valtioneuvoston jäsenet ja puhetta johti eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Perinteisesti opetusministerille osoitettiin suurin osa kysymyksistä. Kysymykset käsittelivät monia tärkeitä aiheita, esimerkiksi koulukirjojen kalleutta, kouluruokailun terveellisyyttä sekä taito- ja taideaineiden opetusta. Kyselytunti sujui nuorilta mallikkaasti. Oli mukava taas huomata, kuinka fiksuja suomalaiset nuoret ovat.

Pop-ohjelma etenee jälleen

Perusopetus paremmaksi eli Pop-ohjelma eteni jälleen, kun suuntasimme lisäresursseja koulujen kerho-toiminnan edistämiseen. Tavoitteena on elvyttää lama-aikana supistettua kerhotoimintaa. Koulujen kerhotoiminta on hyvä keino tavoittaa erityisesti lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti.

Jokaisella peruskouluikäisellä lapsella on oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena onkin saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää.

Yhteensä kerhotoimintaan suunnataan 6 miljoonaa euroa. Valtion erityisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että koulut ja kunnat järjestävät erisisältöistä kerhotoimintaa (esimerkiksi liikunta-, kieli-, ympäristö-, kuvataide- ja musiikkikerhoja) vähintään 3-5 tuntia viikossa. Näin todella lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja nuorille voidaan tarjota mielekästä toimintaa koulupäivän jälkeen. Erityinen tavoite on saada lisää liikunnallisia kerhoja, ja siten vauhdittaa koulujen liikuntatalkoita.

Uusia mahdollisuuksia yliopistoille

Yliopistolain uudistus on yksi hallituksen keskeisimmistä tavoitteista. Uudistusta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Yliopistouudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten yliopistojen mahdollisuutta toimia monialaisina sivistysyliopistoina.

Kaikki yliopistot muuttuvat lain myötä joko julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi ja saavat näin kauan kaipaamansa taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Valtio takaa jatkossakin kaikkien yliopistojen riittävään perusrahoituksen sekä vakavaraisuuden. Yliopistoja ei siis olla laittamassa juoksemaan yksityisen rahan perässä. Säätiöyliopistoa tai julkisoikeudellista yhteisöä ei myöskään aseteta toisen edelle. Yliopistot voivat asetettujen kriteerien nojalla itse ratkaista kumpaan olomuotoon hakeutuvat.

Perjantain talouspoliittisessa ministeriryhmässä päätettiin myös niistä ehdoista, joita säätiömalli yliopistoilta edellyttää. On yliopiston oikeusmuoto kumpi tahansa on sen tehtävä edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa

Yliopistojen voimavarojen vahvistaminen on ollut koko opetusministerikauteni keskeisimmistä tavoitteista. Olemmekin onnistuneet lisäämään perusrahoituksen tasoa merkittävästi.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki viime viikolla merkittäviä päätöksiä, jotka vahvistavat kaikkien yliopistojen taloudellista asemaa uudessa oikeushenkilömuodossa. Päätimme, että valtio voi tehdä finanssisijoituksia säätiömuotoisten yliopistojen lisäksi julkisoikeudellisiin yliopistoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus voi siirtää valtionomaisuuden myyntituloja tai vaikkapa valtion osakkeita yliopistoille lisäämään yliopistojen mahdollisuuksia kehittää opetuksen ja tutkimuksen laatua.

On hyvä muistaa, että jo nyt yliopistoilla on mahdollisuus kerätä lisärahaa yksityiseltä sektorilta. Esimerkiksi lahjoitusprofessuurit ovat perinteinen keino tukea yliopistojen toimintaa. Hallituksen päätös siitä, että kaikkiin yliopistoihin voidaan tehdä valtion finanssisijoituksia riippumatta siitä, keräävätkö ne yksityistä rahaa, on historiallinen ja merkittävä lisäpanos korkeimman tieteen ja taiteen tukemiseksi. Erityisesti sen kautta voidaan tukea niitä tieteenaloja ja yliopistoja, jotka eivät yksityistä rahaa houkuttele.

Tuore päätös avaa uusia näköaloja monialaisten sivistysyliopistojen rahoitukselle ja antaa merkittävän mahdollisuuden yliopistojen laadun kehittämiseen. Päätös kuvastaa koko yliopistouudistuksen perustavoitetta - tuoda koko yliopistokentälle ja kaikille tieteenaloille mahdollisuus olla parhaimmillaan.

Yliopistouudistuksen valmistelua jatketaan yhteistyössä yliopistokentän kanssa.
Värikäs keskustelu uudistuksesta jatkuu varmasti. Rakentava ja kriittinen keskustelu ovatkin historiallisen yliopistouudistuksen onnistumisen edellytys.

Ikävä kyllä julkisissa puheenvuoroissa on ollut varsin paljon virheellisiä väitteitä ja vahvoja ennakkoluulojen viljelemistä - eikä vähiten pääoppositiopuolue SDP:n toimesta. Tarkoitukseni on viedä uusi yliopistolaki eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009. Ennen sitä on osana mittavaa uudistusta vielä monta ratkaisua tehtävänä. On hienoa, että koulutuspolitiikka on sinivihreän hallituksen ja koko suomalaisen politiikan keskiössä. Se on meidän kokoomuslaisten tavoite ja parasta työtä tulevaisuuden hyväksi.

Yhdessä Toivotalkoisiin

Kokoomus on käynnistänyt kunnallisvaalien ehdokashankinnan tueksi Toivotalkoot. Viime eduskunta-vaaleissa korva- ja toivokampanjoiden avulla löydetty uudenlaisen, avoimemman politiikan teon tapa saa näin jatkoa.

Talkoiden tarkoituksena on tehdä yhdessä töitä pienten ja suurempienkin päämäärien eteen. Poliittisten ohjelmajulistusten sijaan keskitytään itse tekemiseen. Konkreettisilla toimilla esimerkiksi puistojen ja koulujen siistimiseksi herätellään ihmisiä toimimaan yhteisvoimin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla keskustellaan yleisesti politiikasta ja kuunnellaan ihmisten huolia arjesta. Näin varmistetaan, että Kokoomuksen oma politiikka pysyy riittävän lähellä yksittäistä ihmistä.

Osallistun itse Toivotalkoisiin ensi lauantaina Helsingin Lauttasaaressa
Gyldenintie 2:n pihatalkoissa. Tervetuloa mukaan tekemään töitä ja siinä ohessa myös juttelemaan! (Lisä-tietoa Toivotalkoista ks. www.toivotalkoot.fi)

Sari Sarkomaa

Opetusministeri
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi