Kuukausikirjeet

Helmikuu 2011

Tammikuu 2011

Joulukuu 2010

Marraskuu 2010

Lokakuu 2010

Syyskuu 2010

Kesäkuu 2010

Toukokuu 2010

Huhtikuu 2010

Maaliskuu 2010

Helmikuu 2010

Joulukuu 2009

Marraskuu 2009

Lokakuu 2009

Syyskuu 2009

Elokuu 2009

Kesäkuu 2009

Toukokuu 2009

Huhtikuu 2009

Maaliskuu 2009

Helmikuu 2009

Tammikuu 2009

Joulukuu 2008

Marraskuu 2008

Lokakuu 2008

Syyskuu 2008

Elokuu 2008

Kesäkuu 2008

Toukokuu 2008

Huhtikuu 2008

Maaliskuu 2008

Helmikuu 2008

Tammikuu 2008

Joulukuu 2007

Marraskuu 2007

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 19.10.2009

Hyvä ystävä,

Eduskunta on aloittanut joka keväisen loppukirin lakiesitysten ja selontekojen käsittelyssä. Talouden taantumassa eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että työttömyys ei pääse karkaamaan ja pehmentää laman vaikutuksien kansalaisiin. Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä. Taantumasta noustaan vain työtä tekemällä ja yrittämällä. Samalla on luotava edellytyksiä taantuman jälkeiselle kestävälle talouden uudelle nousulle.

Olikin tervetullut ja odotettu uutinen, että hallitus sai koottua 61 lisämiljoonaa työttömyyden hoitoon. Rahat käytetään pääasiassa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Näin viime lamasta otetaan oppia ja varmistetaan, ettei laman jälkeen synny sellaista sukupolvea, joka syrjäytyy työelämästä. Myös oppositio on jättänyt työllisyydestä välikysymyksen. Eduskunnan keskeiset keskustelut ja päätökset keväällä liittyvätkin talouteen ja työllisyyteen.
 

Läpinäkyvät ja reilut pelisäännöt vaalirahoitukseen

On välttämätöntä, että vaalirahoitusta koskeva lainsäädäntö ja käytännöt saatetaan viipymättä sellaiseksi, että ne vastaavat yleistä oikeudentajua ja tukevat demokratian toteutumista. Lauri Tarastin vaalirahoitusta pohtinut työryhmä julkisti vihdoin viime tiistaina uuden lainsäädännön päälinjat. Uudistuksen tavoite on palauttaa luottamus poliittiseen järjestelmään.

Sitä varten tarvitaan täysin läpinäkyvä järjestelmä, sekä yksinkertainen ja toimiva säännöstö, jota voidaan myös valvoa. Tarastin ryhmän esitys jää puolitiehen. Esitykseen sisältyvät rahoituskatot edustavat vanhaa järjestelmää. On mentävä vielä pidemmälle. Järjestelmään ei tule jättää porsaanreikiä, eikä sääntöjä, joita ei voida valvoa. Kokoomuksen pääperiaatteet ovat: läpinäkyvyys ja avoimuus. Uuden lain valmistelu on tehtävä vauhdilla, että laki saadaan seuraaviin vaaleihin voimaan. Yksittäisten ehdokkaiden osalta säännökset ovat olleet jo olemassa mutta puoluerahoituksesta nämä ovat puuttuneet. Ehdokkaiden vaalirahoitusilmoitukset ovat nähtävillä osoitteessa http://www.vaalit.fi/38746.htm. Jatkossa voisivat myös esim. puolueille tehdyt lahjoitukset olla netissä näkyvissä. Myös ehdokkaita koskevia säädöksiä on syytä vielä tarkentaa.
 

Sosiaalisesti oikeudenmukainen budjetti

Helsingin valtuustoryhmät pääsivät sunnuntaina yksimielisyyteen kaupunkimme ensi vuoden budjetista. Mukana sovussa ovat mukana kaikki kaupunginhallitusryhmät, paitsi SDP.  Kynnyskysymykseksi muodostui kunnallisveron korottaminen, johon me emme suostuneet. Me haluamme pitää työnteon kannattavana ja talouden pyörät pyörimässä. Menolisäyksiä katettiin siksi korottamalla yleistä kiinteistöveroa 0,1 prosenttiyksiköllä ja nostamalla asukaspysäköinnin pitkään samalla tasolla pidettyjä maksuja. Myös pysäköinninvalvontaa päätettiin tehostaa.

Meille kokoomusvaltuutetuille on tärkeää taantuman keskellä turvata kaupunkilaisten peruspalvelut. Budjetti lisää vanhustenhoitoa ja omaishoidon tukea noin 200 vanhukselle. Lisäksi rahaa kohdennetaan lisää myös lastensuojeluun. Painopisteenä on perhehoitopaikkojen lisääminen. Yhteensä lastensuojelun hoitopaikat lisääntyvät sopimuksen myötä 100 paikkaa.  Parannuksia tulee myös mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Vaikeimmassa asemassa olevia ei saa jättää tyhjän päälle.

Budjetti on vahvasti elvyttävä, työllisyyttä tukeva ja ilmastonmuutosta hillitsevä. Budjetissa suunnataan investointeihin 788 miljoonaa euroa. Budjettineuvotteluissa päädyttiin lisäämään investointeja energiatehokkaaseen rakentamiseen, kevyeen liikenteeseen ja leikkipuistoihin. Työllisyysmäärärahoja korotettiin lähes 10 %. Maahanmuuttajille osoitettiin erillinen työllisyysmääräraha.

Helsingin verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Mielestäni on järkevämpää karsia byrokratiaa ja sujuvoittaa toimintoja, kuin lomauttaa ja karsia palveluja. Siksi tähtäimessä on lisätä rakenteellisia uudistuksia. Budjetti mahdollistaa palvelusetelin käytön laajentamisen ja neuvotteluissa sovittiin lisäksi, että kaupunki kartoittaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet pikaisesti. Palvelurakenteen muutosta pois laitosvaltaisuudesta ja kohti valinnanvapautta jatketaan.

On merkittävä arvovalinta perheiden puolesta, että korotimme elokuun alusta Kokoomuksen vaalilupauksen mukaisesti kotihoidontuen ja yksityisen hoidontuen Helsinki-lisää.  On tärkeää, että perheillä on mahdollisuus valita elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva päivähoitoratkaisu.


Vanhusten kotiruokapalvelut kuntoon

Helsinki teki päätöksen siirtää Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokapalvelutehtävät ja niitä nykyisin hoitava henkilöstö sosiaalivirastosta Palmian alaisuuteen. Päätöstä tehtäessä katsottiin, että sosiaaliviraston ruokapalveluiden siirtäminen Palmian hoidettavaksi mahdollistaa taloudellisten säästöjen saavuttamisen palveluja heikentämättä.

Viime päivinä tietoon on kuitenkin tullut, että vanhusten kotiateriapalvelun siirtoon on liittynyt erittäin vakavia epäkohtia. Ateriat ovat jääneet tulematta, ne ovat myöhästelleet ja olleet vääränlaisia. Tämä kaikki on tapahtunut siitä huolimatta, että siirtoon on alettu valmistautua jo viime keväästä lähtien.

Nämä virheet ovat olleet kohtuuttomia monia vanhuksia kohtaan ja ne ovat aiheuttaneet monelle inhimillistä huolta ja pelkoa. Jokaisen helsinkiläisen on voitava luottaa siihen, että vanhusten ruokahuolto toimii ja on luotettavaa.

Tehdyistä virheistä on nyt otettava opiksi ja pikaisesti selvitettävä, mistä valmistelussa tehdyt puutteet ovat johtuneet. Tein asiasta myös valtuuston kyselytunnille kysymyksen, jotta valtuutetut saisivat asiasta selvityksen ja mahdollisuuden käydä keskustelua. On varmistettava, ettei vastaavia virheitä enää toisteta kaupungin uudistaessa toimintojaan.

Odotettu ja iloinen uutinen on puolestaan se, että eduskunnan käsiteltäväksi tulee pian uusi kotikuntalaki, joka mahdollistaa kaikille vammaisille ja vanhuksille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan. Lain johdosta voivat laitoshoitoa tarvitsevat hakeutua hoitoon omaistensa lähelle.


Toivoa tilapäisen lastenhoitopalvelun jatkumisesta 

Muutama viikko sitten olin Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtajapäivillä Kalastajatorpalla puhumassa järjestöjen merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkostolle. Päällimmäisenä esille nousi tilapäisen lastenhoitopalvelun tulevaisuus. Palvelu on ollut vaarassa loppua ensi vuonna Raha-automaattiyhdistyksen EU:n sisämarkkinalainsäädännön ylikireän tulkinnan vuoksi.

Järjestöjen järjestämä tilapäinen hoitoapu on monille lapsiperheille tärkeä tuki ja arjen sujumisen edistäjä. Markkinaehtoiset palvelut ovat täysin monen perheen ulottumattomissa ja kaikkialla niitä ei edes ole tarjolla. Jos palvelua ei olisi, moni jäisi tyhjän päälle. Esimerkiksi 57 prosentilla MLL:n järjestämää lastenhoitoa käyttävistä perheistä ei ole omaa hoivaverkostoa, eikä mahdollisuuksia saada apua lähipiiristä.

Omalta osalta olen tehnyt ja teen kaikkeni, että tuki jatkuu. Perheet ovat olleet asian puolesta kiitettävästi liikkeellä. Tämä näkyi lastenhoitopalvelun säilyttämisen puolesta järjestetyn vaunumarssin yhteydessä. Vastaanotin vaunumarssin osallistujien viestin eduskuntatalon portailla yhdessä STM:n edustajan kanssa. Hänen viestinsä oli kannustava. Saamieni vastausten perusteella olen nyt luottavainen, että olemme onnistuneet kääntämään tilanteen perheiden ja lasten parhaaksi. Varma ei tietenkään voi olla, ja siksi täytyy asiaa rutistaa loppuun asti.

Vaikka tukea jatkettaisiin, on vaikea uskoa, että asia poistuu päiväjärjestyksestä. Mielestäni kilpailusäädösten ylikireä tulkinta ei saa romuttaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia palvelusektorilla. Järjestöillä on mittaamatonta osaamista ja niitä tarvitaan osana hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkostoa.


Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella luodaan edellytykset lapsen kasvulle, tasapainoiselle kehitykselle ja hyvälle elinikäiselle oppimiselle. Parhaiten tasavertaiset kasvumahdollisuudet turvaa varhaiskasvatuksen siirtäminen opetustoimen alaisuuteen.

Tällä hetkellä siirto on arkea lähes sadassa kunnassa. Esimerkiksi Vantaa ja Espoo ovat asiassa toimimassa ja useilla paikkakunnilla siirto on vireillä. Yhdistämisestä on saatu pelkästään hyviä kokemuksia. Helsingissä asia on selvittelyn alla.

Nykyinen päivähoitolakimme on yli kolmekymmentä vuotta vanha ja kaipaa kipeästi uudistamista. Asian ajankohtaistamiseksi järjestän varhaiskasvatusseminaarin yhdessä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon kanssa. Alustajina tilaisuudessa toimiivat asiantuntija Simo Pokki sekä edustajat OAJ:stä, LTOL:sta ja SOOL ry:stä. Tarkempi tilaisuuden ohjelma löytyy verkkosivuiltani www.sarisarkomaa.fi, kohdasta "Kalenteri".

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista kuulumisista varhaiskasvatuksen alalta!


Aika: Tiistai 27.10.2009, klo 17:00-19:00
Paikka: Eduskunnan kansalaisinfo, Arkadiankatu 3

Ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen on tarjoilujen vuoksi suotavaa:

Maiju Harava (p. 09-432 4090, maiju.harava@eduskunta.fi) tai
Miika Sahamies (p. 09-432 4033, miika.sahamies@eduskunta.fi)


Aurinkoista syksyä toivottaen,



Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi