Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 15.11.2007Hyvä ystävä,Tuusulalaisen Jokelan koulukeskuksen tapahtumat pysäyttivät meidät viikko sitten. Kohtasimme suuren surun. Järkytyksen, johon kukaan meistä ei ennalta osannut mitenkään varautua. Turvalliseksi koettu arki ja kouluyhteisö muuttuivat kerralla. Hallituksen taholta Tuusulalle luvattiin välittömästi kriisiapua. Aloitin myös itse toimet Tuusulan tukemiseksi. Olin toistuvasti yhteydessä kriisipaikalle varmistaakseni, että apua tilanteeseen oli saatavilla. Yhteydenpito jatkuu yhä. Tuusula tarvitsee pitkäkestoista apua ja tukea. Tapahtuman jälkeen on tärkeintä, että lapset ja nuoret voivat palata koulutyöhönsä, sillä se on paras tapa aloittaa toipuminen tapahtuneesta. Tuusulan lisäksi kriisin jälkihoito on käynnissä myös jokaisessa suomalaisessa oppilaitoksessa ja kodissa, sillä Jokelan tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Koko suomalainen kouluyhteisö tarvitsee nyt tukeamme. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä keskustella tapahtuneesta avoimesti. On tärkeää, että aikuiset varaavat riittävästi aikaa keskusteluun ja turvalliseen lähelläoloon. Turman uhrien joukossa oli myös kouluyhteisön työntekijöitä. Myös me aikuiset tarvitsemme tukea toinen toisiltamme. On lasten ja nuorten, sekä koko yhteiskunnan etu, että saamme nyt elää mahdollisimman normaalia elämää, ilman aiheen ympärillä pyörivää mediamylläkkää. Tavallinen arki ja rakastavien ihmisten läsnäolo ovat parasta lääkettä. Vielä on turhan aikaista lähteä hakemaan vastausta kysymyksiin tapahtuman syistä. On kuitenkin selvää, että tapahtuneen syiden selvittämiseksi meidän tulee tehdä kaikkemme. Akuutin kriisivaiheen jälkeen meidän on yhdessä suunniteltava ja koordinoitava työtämme niin, että eri toimijoiden yhteistyöllä saamme vähennettyä lasten ja nuorten pahoinvointia ja rakennettua heille mahdollisimman hyvän tukijärjes-telmän. Meidän on myös kyettävä Suomessa varautumaan entistä paremmin yllättäviin kriisitilanteisiin. Haluan esittää syvän osanottoni kaikille väkivallan uhreiksi joutuneiden omaisille, ystäville ja läheisille. Toisiamme tukien meidän tulee jatkaa työtämme tänäänkin. Tehy-kiistassa ensisijaista on potilasturvallisuusSyksyn aikana kunta-alan tilanne on noussut odotetusti etualalle. Vallitsevasta työmarkkinatilanteesta varsinkin demarit ja vasemmisto ovat jo ehtineet syyttää kokoomusta. Syytökset ovat kohtuuttomia ja täysin vailla pohjaa. Kokoomus nosti vuosi sitten tavoitteen palkkauksen tasa-arvon parantumisesta keskusteluun. Lupasimme kaventaa palkkaeroja, ja näin myös teimme. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kirjattiin hallitusohjelmaan lupaus valtion osallistumisesta koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaratkaisuun. Tämän kirjauksen ja hallituksen vuosittaisen tasa-arvoerän ansiosta saatiin naisvaltaisille aloille useita prosenttiyksi-köitä miesvaltaisia teollisuusliittoja korkeammat korotukset. Uskallan väittää, että ilman Kokoomuksen panosta kunta-alalle ei olisi syntynyt näin suuria ja tarpeellisia korotuksia. Kun varsinaista Tupoa ei syntynyt, ilmoitti hallitus kuntatyönantajalle summan jolla se oli valmis normaalien valtionosuuksien lisäksi ratkaisua tukemaan. Tämä oli historiallista. Koskaan aiemmin ei valtio-valta ollut tullut lisärahalla mukaan palkkaratkaisuun, ehtona, että se kohdennetaan nimenomaan koulutetuilla naisvaltaisille aloille. Olemme siis edistäneet palkkatasa-arvoa aidosti. Emme jättäneet sitä vain työmarkkinapöytiin. Viime viikkojen ilmapiiriä ovat värittäneet Tehyn hylkäämä palkkatarjous ja järjestön valmistautuminen irtisanoutumiseen. Tilanne on erittäin vakava. Tilanteeseen on ajauduttu neuvotteluiden kariuduttua Kuntatyönantajan kanssa Tehyn valtuuston yksimielisesti hylättyä palkkatarjous. Tähän tehyläisillä oli kaikki oikeudet ja se oli Tehyn oma päätös. Ratkaisun tähän kiistaan pitää löytyä osapuolten kesken valtakunnansovittelijan johdolla. Sosiaalityöntekijät, perushoitajat, opettajat ja 90 % kuntatyöntekijöistä on sopimuksen hyväksyneet. Sairaanhoitajien osalta tarjottu sopimus olisi nostanut kuukausipalkkaa keskimäärin 317 euroa. Tehyllä on kuitenkin täysi oikeus pyrkiä tarjottua parempaan lopputulokseen. Parhaillaan käymme keskustelua potilasturvallisuuslaista. Laki koskee ainoastaan osaa terveydenhoitohenkilö-kunnasta. Se on tarkasti rajattu koskemaan vaan niitä työntekijöitä, joiden tehtävänä on hoitaa kaikkein eniten apua tarvitsevia. Kyseessä on siis potilaiden hengen ja terveyden suojeleminen; lain tarkoituksena on turvata kriittisin terveydenhoito, jota ilman ensimmäiset potilaat menehtyisivät tunneissa. Lakiesityksen taustalla vaikuttavat arvokysymykset. Lakiesityksessä ihmisarvo asetetaan muiden arvojen edelle. Kansalaisten kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on erittäin tärkeä, mutta ihmishenkien säästäminen on sitä tärkeämpi. Kun kahta perustavanlaatuista oikeutta punnitaan keskenään on selvää, että vertailussa oikeus elämään on tärkeämpi. Lainsäätäjän tehtävänä on tällöin puolustaa tärkeimmiksi katsomiaan arvoja. Lailla ei puututa sovittelulautakunnan työhön. On tärkeää, että osapuolet saavat neuvottelurauhan, sillä tilanne raukeaa vain sopimalla. Sopimus on kiistan ainoa ensisijainen ratkaisu. Toivon syvästi osapuolten keskinäistä lähestymistä. Toivon kaikille jaksamista tänä vuoden pimeimpänä aikana! Sari Sarkomaa |