Kuukausikirjeet
Syyskuu 2007 |
Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 20.9.2005
Hyvä vastaanottaja! Eduskunnan istuntokausi pääsi vauhtiin syyskuun alussa. Elokuu kului erilaisten tilaisuuksien, puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kokousten sekä työmatkojen merkeissä. Aika oli varsinkin opposition kansanedustajille työntäyteinen valmisteltaessa hallituksen politiikalle vaihtoehtoja. Elokuussa vilkasta keskustelua herätti valtiovarainministeriön budjettiesitys. Ministeri Kalliomäen esityksessä sivuutettiin tylysti pääkaupunkiseudun liikennehankkeet ja joukkoliikenteen edistäminen. Kalliomäen esitys olisi tarkoittanut, että ensi vuonna pääkaupunkiseudulla ei olisi käynnistynyt yhtään uutta liikenneinvestointia tai ratahanketta. Laajaa ihmetystä sai aikaan myös se, miten Kalliomäki nosti vähemmän kiireellisiä hankkeita ensisijaisten hankkeiden edelle. Kalliomäen linjanvedot herättivätkin sen verran närää, että hallitus joutui budjettiriihessä parsimaan liikennepakettiaan. Helsingin ja pääkaupunkiseudun edustajien kovalla työllä llmalan ratapihan kunnostukseen saatiin ensi vuodeksi rahaa, mutta esimerkiksi Kehä I:n parannustyöt Espoossa saavat odottaa vuoteen 2007. Pääkaupunkiseudun sivuuttaminen ei ole kenenkään etu. Päinvastoin koko Suomi hyötyisi, jos hallitus sitoutuisi pitkäjänteisestä pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden eteenpäinviemiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen. Suuret liikenneinvestoinnit pitää toteuttaa siellä, missä niille on todellista tarvetta. Väkirikkaan ja liikennemääriltään yhä kasvavan Helsingin seudun pitäisi olla ykkössijalla. Vanhasen hallituksen on viimein haudattava kaupunkivastaisuutensa ja avattava silmänsä suurten kaupunkien haasteille ja niiden erityislaatuisuudelle. Hallituksen on luovuttava valmistelemastaan kiinteistöveron ylä- ja alarajojen nostosta, joka korottaisi jo nyt sietämättömän korkeita asumiskustannuksia. Kalliomäen viimeaikaiset puheet pääkaupunkiseudun asuntotilanteen helpottamisesta ja asumiskustannusten hillitsemisestä ovatkin falskeja, niin kauan kuin hallitus toisaalla suunnittelee toimenpiteitä, jotka päinvastoin merkittävästi nostaisivat asumiskustannuksia. Esitys nostaa rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa tuo myös enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen sijaan, että ylin valtiojohto suunnittelee kaupunkilaisten arjen kurjistamista, pitäisi sen pohtia keinoja, miten oikeasti helpottaa kasvukeskusten sekä pääkaupunkiseudun vaikeaa asuntotilannetta ja kalliita asumiskustannuksia. Helsinkiläiset perheet muuttavat jo nyt joukoin pois, kun kotikaupungista ei löydy kohtuuhintaisia asuntoja. Tavallisilla eläkeläisillä ja palkansaajilla, kuten hoitoalan ja palvelualan ammattilaisilla, on oltava mahdollisuus asua omassa kotikaupungissaan. Eduskunta käsittelee parhaillaan valtion ensi vuoden talousarviota. On valitettavaa, että hallituksen työllisyyden edistäminen on vaatimatonta, ellei lähes ponnetonta. Budjettiesitys ei sisällä mitään uutta siihen nähden, mistä hallitus jo sopi viime keväänä. Sen sijaan on hyvä, että hallitus päätti kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kaksinkertaistamisesta. Kotitalousvähennys on osoittautunut toimivaksi tavaksi tukea uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä. Se on karsinut tehokkaasti myös harmaata taloutta. Harmillista on se, ettei vähennyksen enimmäismäärän lisäys koskisi kaikkea kotona teetettävää työtä – siis myös remonttityötä. Samoin tavoin tulisi ensi vuonna sallia vähennyksen hyödyntäminen myös silloin, kun vanhemmat ostavat kotipalveluita lastensa perheille. Kuntatalouden näkymät ovat ennätysmäisen heikot. Ensi vuoden budjettiesitys ei tuo korjausta tilanteeseen. Vähintä, mitä hallituksen pitää tehdä, on palauttaa kunnilta ottamansa lähes 300 miljoonan euron pakkolaina. Tulevan valtiovarainministerin Eero Heinäluoman on lupaustensa mukaisesti siirrettävä painopistettä pari piirua ihmisen suuntaan ja kerrottava ohjelmansa kuntatalouden tervehdyttämiseksi sekä palveluiden pelastamiseksi. Hallitus ei saa haudata aivan välttämättömän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alle sitä tosiasiaa, että nykymenolla kuntapalvelut romahtavat. Palvelut on turvattava myös tämän päivän arjessa. Selvää nimittäin on, että tulevan kuntauudistuksen vaikutukset tuntuvat vasta vuosien päästä. Esimerkiksi nyt ensimmäisen luokan aloittanut lapsi on tuolloin jo vähintään yläasteikäinen. Jos tällä välin opetustoimen annetaan romahtaa ryhmäkokojen kasvaessa, opetustoimen säästöjen ja opettajien lomautusten jatkuessa, Pisa-tutkimuksen hyvistä tuloksista ei voi kuin haaveilla. Suomen tulevaisuuden kannalta on vaarassa tapahtua korvaamatonta vahinkoa, ellei hallitus ryhdy ripeisiin toimiin. Perusopetuksen osalta se merkitsee, että hallituksen on pidettävä kiinni lupauksestaan ohjata ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat koulutuksen kehittämiseen. Aihe oli näkyvästi esillä viime viikolla, kun opetustoimen tulevaisuudesta huolestuneena pääkaupunkiseudun opetus- ja kasvatusväki piti mielenilmauksen eduskuntatalolla. Eduskunnan työ on siis lähtenyt vauhtiin. Suurta huomiota on herättänyt tekijänoikeuslaki, jonka eduskunta palautti suuren valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta muun muassa selvittää lakiin otettuja määräyksiä kopiointisuojasta. Keskustelua kirvoittavia asioita syksyn mittaan tulevat varmasti olemaan budjetin lisäksi esimerkiksi kriisinhallintalaki, laki hedelmöityshoidoista sekä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko. Mielenkiintoinen syksy ja loppuvuosi on siis tiedossa. Oikein mukavaa syksyä toivottaen,
Sari Sarkomaa |