Kuukausikirjeet

Syyskuu 2007

Kesäkuu 2007

Toukokuu 2007

Eduskuntatervehdys

Maaliskuu_2_2007

Maaliskuu 2007

Helmikuu 2007

Joulukuu 2006

Marraskuu 2006

Lokakuu 2006

Syyskuu 2006

Kesäkuu 2006

Toukokuu 2006

Huhtikuu 2006

Maaliskuu 2006

Tammikuu 2006

Joulutervehdys

Joulukuu 2005

Lokakuu 2005

Syyskuu 2005

Kesäkuu 2005

Toukokuu 2005

Huhtikuu 2005

Helmikuu 2005

Sari Sarkomaan kuukausikirje Helsingissä 22.5.2009

Hyvä ystävä,

Eduskuntatyö on kovassa vauhdissa. Varsinkin valtiovarainvaliokunnan työn on kiivasta. Ensi vuoden talousarvioon sisältyy paljon veromuutoksia, joten varsinkin me verojaoston jäsenet urakoimme, jotta kaikki esitykset saadaan käsiteltyä määräajassa. Verotus oli kiistakysymyksenä budjettiriihessä, jossa päätettiin ensi vuoden budjettiesityksestä. Ilahduttavaa on, että arvonlisäverokiistaan löytyi ratkaisu niin, ettei tuloverotusta kiristetä ja kaupasta sekä ravintolasta ostettu ruoka saadaan tulevan vuoden aikana samalle viivalle. Pienillä eläke-, työ- ja etuustuloilla elävien ostovoiman vahvistaminen kunnallisverotuksen perusvähennystä korottamalla oli myös tervetullutta.

Läpinäkyvät ja reilut pelisäännöt vaalirahoitukseen

On välttämätöntä, että lisärahoja suunnataan myös tukemaan yritysten yhteishankkeita viennin edistämiseksi. Lisävoimavarojen myöntämisellä korjataan nykyinen ristiriitainen tilanne, jossa hallitus on luvannut tehostaa yritysten viennin edistämistä, mutta tosiasiassa TEM:ssä on kiristetty kovalla kädellä kyseisten avustusten myöntövaltuuksia.

Suomi elää pienenä kansantaloutena viennistä ja kansainvälisen talouden taantuma tuntuu voimakkaimmin juuri viennin romahtamisena ja työttömyytenä. Siksi on tärkeää, että yritykset saavat tuen mahdollisimman nopeasti, emmekä jää odottelemaan ensi vuoden budjetin valmistumista. Silloin voi olla jo monen yrityksen ja työpaikan kannalta myöhäistä.

Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin on useaan kertaan todettu hyvin toimivaksi instrumentiksi, joka maksaa itsensä takaisin lisääntyneenä vientinä, uusina työpaikkoina ja suurempana verokertymänä. Julkisen rahoituksen mahdollistama riskinjako on merkittävä tekijä erityisesti pk-yrityksille, kun ne päättävät osallistumisestaan erilaisiin vientiä ja kansainvälistymistä koskeviin yhteishankkeisiin.

Tasa-arvon ja yrittäjyyden esteet poistettava

Omassa kansanedustajan työssäni korostuvat talousasiat sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Muutama viikko sitten kävin puhumassa naisyrittäjien verkostoitumistapahtumassa. Tilaisuuden tarkoitus oli innostaa ja kannustaa naisia yrittäjiksi ja toisaalta rohkaista yrittäjiä työllistämään. Puheessani halusin kirittää hallitusta viipymättä lunastamaan lupauksensa tasata ja korvata työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia. On kaikin tavoin vaikutettava siihen, että hallitusohjelmaan kirjattu lupaus korvata vanhemmuuden kustannuksia saadaan lunastettua.

Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa työnantajalle 10 000 -15 000 euroa toimialasta riippuen. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Nykyinen tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Vanhemmuuden kustannukset ovat etenkin naisvaltaisilla aloilla jarru yritysten kasvulle ja työllistämiselle. Niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä ja syrjintä jatkuu työmarkkinoilla, emme voi kutsua itseämme tasa-arvon mallimaaksi. Esimerkiksi Ruotsissa asia on hoidettu jo 30 vuotta sitten.

Vanhemmuuden kustannusten korvaaminen on tehokkain keino korjata työelämän tasa-arvoa ja samalla täsmätoimi edistää yrittäjyyttä sekä uusien työpaikkojen syntyä. Asian korjaaminen on erityisesti kokoomukselle tärkeä. Teimmehän asiasta oppositiossa ollessamme Suomen historian ensimmäisen välikysymyksen työelämän tasa-arvosta, kuten pätkätöiden ja ikäsyrjinnän kitkemisestä. Olin silloin välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Kaupunkilaisjärkeä alueellistamiseen

Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi raportissaan vakavat moitteet puutteellisista alueellistamispäätöksistä. Valiokunnan mukaan valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta on laiminlyöty, henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset ovat useimmiten olleet kielteisiä ja alueellistamistoimien myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Oli hyvä, että nämä jo kaupunkilaisjärjellä pääteltävät asiat tulivat virallisesti lausuttua.

Moite koskee myös Lääkelaitoksen pakkosiirtoon liittyvää valmistelua. Raportti osoittaa, että valmistelu on ollut puutteellinen ja erityisen ristiriitainen talouden osalta. Tarkastusvaliokunta vaatii, että merkittävien arviointierojen syyt pitää kiireellisesti selvittää todellisten lisäkustannusten arvioimiseksi. Raportista huolimatta Lääkelaitokseen liittyvä lakiesitys tuotiin eduskunnan käsittelyyn.

Ainoa viisas mahdollisuus tässä tilanteessa on pysäyttää kaikki meneillään olevat alueellistamisvalmistelut, kunnes hallitus on tehnyt vaadittavat selvitykset ja sen pohjalta arvioinut uudestaan alueellistamispolitiikkaansa. Uudenmaan kansanedustajat kokoontuvat käsittelemään alueellistamisasiaan kokoukseensa ensi tiistaina. Myös hallituksen tulisi ottaa tarkastusvaliokunnan raportti vakavasti.

On tietenkin selvää, että eri puolella Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja. Ratkaisu ei löydy valtion hallinnon työpaikkojen ripottelemisesta ympäri maata. Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, onhan se koko maan kasvun veturi. Tämä on erityisen tärkeää muistaa taloudellisesti vaikeina aikoina.

Päivä Arandalla

Vierailin muutama viikko sitten merentutkimuslaiva Arandalla yhdessä itämeriasiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Vietimme aamupäivän Helsingin lähivesillä tutustuen Arandan toimintaan ja uusimpiin Itämeren tutkimustuloksiin. Päivä antoi hyvän mahdollisuuden käydä keskustelua ja pohtia parhaita keinoja pelastaa Itämeri. Rakas, mutta niin likainen Itämeremme on maailman saastuneimpia merialueita ja vaatii nopeita toimia pelastuakseen.

Vierailu oli myös valmistautumista kesäkuun alussa eduskuntaan saapuvan Itämeri-selonteon käsittelyyn. Selonteko on merkittävä mahdollisuus tehostaa Itämeren suojelua ja vauhdittaa jo meneillään olevia pelastustoimia

Itämeren elinehto on se, että niin Suomen kuin Itämeren rantavaltioiden suojelutoimet ovat riittävän kunnianhimoisia ja tehokkaita. Selonteon valmistelu on vielä kesken, ja siksi olen hallitusta monin tavoin kirittänyt. Esitin viime kyselytunnilla kysymyksen Itämeren suojelutoimista kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta. Halusin nostaa esille Venäjän sitoutumisen merkityksen Itämeren suojelussa.

EU-vaaleissa loppukiri

Eurovaaleissa on alkamassa loppukiri. Ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla ja eri puolella Helsinkiä järjestetään lukuisia vaalitilaisuuksia. Tunnelma vaalikentillä on erinomainen.

Kokoomuksen kampanja on saanut paljon myönteistä palautetta, kuten mainiot ehdokkaammekin. Helsingissä meillä on poikkeuksellisen hyviä ehdokkaita. On tärkeää, että teemme yhdessä töitä jokaisen Kokoomuksen ehdokkaan eteen. Itse olen kampanjoinut oman yhdistykseni jäsenen ja puolueen varapuheenjohtajan Eija-Riitta Korholan (www.korhola.com) uudelleen valitsemiseksi. Kampanjaa teemme yhteisvoimin myös yhdistykseni jäsen Anne Linnonmaalle (www.anne.fi). Naisehdokkaidemme kärkeä on myös ylipormestari Eva-Riitta Siitonen (www.eva-riitta.fi), joka on monella saralla kokenut vaikuttaja. On ilo tehdä vaalityötä yhdessä hyvien ehdokkaidemme kanssa!

Ihmiset miettivät loppuun asti äänestysvalintaansa, minkä vuoksi on tärkeää kampanjoida loppumetreille asti. Tule mukaan aistimaan tunnelmaa ja tekemään vaalivoittoa!

Katso vaalitapahtumien aikataulut: http://www.helsinginkokoomus.fi/app/calendar/calendar

Aurinkoisin terveisin,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi